Metsäradio

Kaakkoisrajalla meluaa näinä viikkoina lintuvuoden äänekkäin sirkus, kun sadat tuhannet hanhet, kymmenet tuhannet joutsenet, tuhannet pikkujoutsenet ja satojen kurkien laumat lepäilevät hiljattain puiduilla pelloilla. Arktisten vesi- ja rantalintujen syysmuutto on vielä vaikuttavampi näytelmä kuin kevätmuutto, sillä yksilöitä on enemmän, ja ne pysähtyvät taivaat ja järvenselät peittävinä laumoina lepäämän ja tankkaamaan. Pertti Koskimies ihaili jokasyksyistä ihmettä ja tallensi melurajat ylittävän lintumetelin pari päivää sitten Parikkalan lintupitäjässä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi viime vuonna ympäri maata suomalaisilta ehdotuksia maamme ainutlaatuisiksi luontokohteiksi, jotka haluamme säilyttää seuraaville sukupolville tuleviksi vuosisadoiksi. Iso osa valituista sadasta luontohelmestä on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Helmien joukossa on myös tuttuja luontokohteita, mutta niiden olemassaoloa ja luonnontilaa uhkaa muutos. Pohjois-Savosta tähän valittiin kahdeksan luontohelmeä ja nyt Metsäradiossa lähdetään Kinttusalmensuolle Sonkajärvelle.

Kinttusalmensuo on laaja ja pääosin ojittamattomana säilynyt suomosaiikki. Suo sijaitsee Sonkajärven pohjoisrajalla Laakajärven Luodelahden luoteispuolella. Eteläosastaan alue rajoittuu Rasimäen suojelualueeseen. Kinttusalmensuo on merkitykseltään valtakunnallista arvoluokkaa lähenevä suokokonaisuus. Juha Vauhkonen lähti Kinttusalmensuolle Iisalmen Luonnonystäväin yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Yliluoman kanssa. Kuva: Juha Vauhkonen / Yle

Metsäalan työpaikoista iso osa on perinteisesti ollut maaseudun väen hallussa. Nyt suuren metsänomistajan, Tornatorin piirissä on havahduttu huomaamaan, että maaseudun autioituminen saattaa tulevaisuudessa vaikeuttaa työvoiman saantia metsäalan töihin. Ihmetellään, että jos maalla kohta asuu vain mummoja ja pappoja ja heidän hoitajiaan, niin kuka karsii, harventaa, kaataa ja kuljettaa. Ilmoille heitetään kysymys, että onko metsiin ja maaseutuun tottumattomista taajamien kasvateista näihin omatoimisuutta ja nokkeluutta vaativiin töihin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli tästä teemasta kahta toimitusjohtajaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Luonnonsuojelualueittemme suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Etenkin metsäisissä kansallispuistoissamme vierailee entistä enemmän kävijöitä. Mutta miten niiden suojelumääräyksiä ja käyttömahdollisuuksia olisi tarpeellista kehittää. Esillä on ollut, pitäisikö vaikkapa hirvieläinten metsästys sallia eteläisissä puistoissamme. Pohjois-Suomen suurissa kansallispuistoissa se on jo mahdollista. Miten tämän asian näkee Jukka Pekka Flander. Hän on ympäristöneuvos, joka keskeisesti vastaa Ympäristöministeriössä valtion maiden luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen suunnittelusta. Flanderin tapasi alkusyksyn pääkaupunkiseudun metsämaastossa toimittaja Riku Cajander.

Kuva: Riku Cajander

Vääksyn kanavalla Asikkalassa autetaan ankeriaita pitkälle kutuvaellukselle. Sargassomerelle pitäisi päästä, mutta kanavan sulut ja Kymijoen voimalaitokset ovat esteenä. Kalantutkijan pakettiautossa onkin laatikko, jossa kanavalta pyydetyt ankeriaat kuljetetaan suoraan mereen. Jouni Tulonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi aiheesta Metsäradiossa. Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Metsäradio esittelee nyt suomalaisen erikoiskeksinnön, puurunkoisen polkupyörän, joka on saanut nimekseen Wiilubike. Kokemäkeläinen Ilari Alaruka on metsäsuvun vesa, joka päätyökseen myy halkoja. Tämä ei kuitenkaan idearikkaalle kauppatieteilijälle tunnu riittävän ja niinpä Ilarin pääkopassa pyörivät uudet ideat jatkuvasti. Kesän aikana onkin esitelty pitkälliseen kehitystyöhön perustuva puurunkoinen polkupyörä.

Pyörä ei ole tietenkään kokonaisuudessaan puuta, mutta runko on tehty nimensä mukaan viilusta. Yksi suuri kehityskohde olikin juuri runko ja paljon päänvaivaa vaati rungon sivuttaisjäykkyyden aikaansaaminen.

Pyörä on kallis, eikä sillä ei tavoitella niitä fillaristeja, jotka hakevat halvinta vaihtoehtoa, vaan niitä ostajia, jotka haluavat viestiä ympäristöönsä suomalaisuuden, ekologisuuden ja biotalouden arvostusta.

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki otti Wiilubaikilla koekierroksen ohjelmantekomatkallaan alisessa Satakunnassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsät ovat monille suomalaisille erittäin tärkeitä ympäristöjä. Ne pitävät mielen virkeänä ja tarjoavat monipuoliset harrastemahdollisuudet. Myös oululainen biologian ja maantiedon opettaja Markku Hukkanen on metsien ystävä ja moninaiskäyttäjä. Hukkanen on kulkenut metsissä lintujen perässä koululaisesta saakka ja nykyäänkin tulee suuri osa vuodesta vietettyä erityyppisissä metsissä kun pääpaino on petolintujen rengastuksessa ja uhanalaisten lintujen seurannassa. Toimittajana oli Juha Laaksonen.

Puiden vuosirenkaisiin eli lustoihin liittyy käsittämätön määrä tietoa. Sitä pitää vain osata lukea. Ja Suomessa osataan. Meillä on lustotutkimusta harjoitettu liki sata vuotta, ensin perinteisin menetelmin, mutta sittemmin muun muassa niinkin vallankumouksellisella tavalla kuin sukeltamalla. Yksi lustotutkimuksen suurista innovaatioista oli se, että keksittiin sukeltaa lampien ja järvien pohjista niissä tuhansiakin vuosia maanneita runkoja. Jopa alkoi tietoa karttua menneiden vuosituhansien takaa. Tutkijoille ovat selvinneet maapallon kylmät ja lämpimät kaudet, sateet ja kuivat ajanjaksot ja ylipäätään se, että säiden suurikin vaihtelu on ollut luonnollinen asia. Niinpä monet lustotutkijat suhtautuvat puheeseen ilmastomuutoksesta kyseenalaiseen valoon. Näin tekee Luken vanhempi tutkija Mauri Timonenkin, joka tekee työtään Rovaniemellä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tapaamassa Timosta nyt kun Floridaa pudistellut hirmumyrsky tulvineen on ollut kaikkien mielissä selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Yksi vuosi, kuusi haastetta. Uudessa sarjassa Mikko Peltsi Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja toivottavasti itsensä ylittämisen euforisia hetkiä. Syyskuussa alkoi ensimmäinen urakka merimelonta, päivän tunnelmia suorassa Metsäradiossa Mikko Peltolalta kysyi Heikki Tikkanen. Kuva: Yle

Riistakamerat ovat kehittyneet viime vuosina valtavin harppauksin. Muistikortille tallentuu mitä erikoisempia kulkijoita ja kortin purkuvaiheessa tietokoneen ruudulle avautuu koko pihapiirin elämä. Erkki Salonen asuu Järvistenkylällä Lahdessa ja naapureita ei siellä ole lähellä, mutta monet eläimet jättävät jälkensä pihalle ja muistikortille. Asko Hauta-aho lähti Järvistenkylälle selvittelemään näitä asioita ja tietysti yllätyksiäkin tämän harrastuksen parissa on jo tullut. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle