Metsäradio

Aloitetaan kysymyksellä. Tiedättekö mikä on Rafflesia tai oletteko koskaan edes kuulleet siitä? Onko se kala, lintu, nisäkäs, hyönteinen tai kasvi? Annetaan vinkki: Rafflesia-nimi on peräisin brittiläisen siirtomaavallan suurmieheltä, Sir Stamford Rafflesiltä, Singaporen kaupungin perustajalta. Hän johti Indonesiassa vuonna 1818 tutkimusretkikuntaa, joka toi ensimmäisenä tämän kasvin länsimaisen tieteen tutkittavaksi. Rafflesia on siis tarkemmin sanottuna maailman suurin kukka, lajeja on Indonesia ja Malesian alueella viitisentoista ja suurin niistä voi olla läpimitaltaan yli metrin kokoinen.

Rafflesiat ovat olleet uhanalaisia, koska niitä on poimittu perinteisen lääketieteen tarpeisiin ja metsänhakkuut ovat tuhonneet niiden esiintymisalueita. Malesian Sabahin osavaltiossa 1990-luvulla aloitettu suojelutyö on kuitenkin tuottanut tulosta. Ihmiset, jotka aikaisemmin ovat poimineet kasveja, etsivät ja suojelevat nykyään niitä. Jouluisessa Metsäradiossa päästiin Paul Segersvärdin ja Juha Laaksosen mukana tutustumaan Rafflesiohin, jotka muuten kukkivat vain muutaman päivän ajan. Joten pientä jännitystä on ilmassa, pääsevätkö herrat todistamaan maailman suurimman kukan kukintaa.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Joulun alla kaupunkien keskustat on valaistu mitä erilaisin lampuin tunnelmaa antamaan kiireisille ihmisille. Lamppuja roikkuu vaijereissa, tolpissa ja puissa. Metsäradiossa syvennyttiin puiden valaisuun tänä kaamoksen aikana. Lahdessa valaistuja puita löytyy monelta kadulta mm. Mariankadun puistolehmuksista aivan torin tuntumasta. Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho kävi arkkitehti Jukka Vesasen kanssa katsomassa Lahden Mariankadun valoja. Äänen tallennus aloitettiin kerrostalon porraskäytävästä ja siihen oli aivan erityinen syy. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Taloudellinen tiedotustoimisto, eli TAT edistää monin keinoin nuoriston ymmärrystä talouden kysymyksistä. Hiljattain espoolaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset saivat ryhtyä kartonkikauppiaiksi. Kyseessä on Tatin, MetsäBoardin ja koulun yhteistyönä toimiva opetustapahtuma, jossa yksi peruskoulun yhdeksäs luokka kerrallaan jaetaan neljään toisiaan vastaan kilpailevaan osaan. Kukin ryhmä pyrkii myymään kartonkia maailmalle mahdollisimman hyvään hintaan. Takapakkiakin ja ongelmia tulee, kuten liike-elämässä yleensä, mutta MetsäBoardin johtorymä pyrkii selvittämään ne parhaan kykynsä mukaan.

Yrityspeli vie yhdeksäsluokkalaiset täysillä mukaan ja talouden lainalaisuudet sekä metsä ja metsäteollisuus tulevat tutummiksi. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai tilaisuuden seurata yhdistetyn koulutus- ja pelipäivän kulkua. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Alunperin Pohjois-Savolaisesta Tervon kunnasta maailmalle ponnistaneesta kuopiolaisesta runoilija ja kirjailija Jouni Tossavaisesta piti ensin tulla urheilija. Mutta toisin kävi. Kun nuori mies muutti Tampereelle opiskelemaan, hän alkoi itselleenkin yllätyksenä kirjoittaa runoja. Niissä koti-ikävä alkoi purkautua paperille teksteinä, jotka tuntuivat syntyvän, kuin äidin ja kuusen kuiskimina. Runoilija Jouni Tossavaisella onkin erityinen suhde juuri kuuseen ja sen tarinoihin. Niistä kuultiin, Hilkka Nevalan toimittamassa jutussa. Kuva: Joonas Nieminen

Juuri satanut lumi antaa taas hyvät mahdollisuudet seurailla eläinten jälkiä ja elämää niiden hyvillä esiintymispaikoilla. Sinisorsat parveutuvat tutuille sulavesille odottelemaan ihmisten tuomia herkkupaloja ja purojen rannoilla näkyy paikoin saukkojen jälkiä. Muutos talven suuntaan on siis tapahtunut, vaikka kovemmat pakkaset ovat vielä viikkojen päässä ainakin Etelä-Suomessa. Asko Hauta-aho ja Matti Sundelin syventyivät Metsäradiossa puronvarren elämään. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Metsäradion toimituksessa tiedetään, että nytkin on kuulolla monia monia sellaisia jalat tanakasti maassa pitäviä suomalaisia, jotka eivät omista metsää, mutta ovat harkinneet metsän ostamista. Metsän osto on kokonaan toinen juttu kuin esimerkiksi pörssiosakkeiden hankkiminen. Metsä ostoon voi liittyä enemmän niitä niin sanottuja muuttujia kuin sijoitusasunnonkin hankkimiseen. Mutta kaikesta huolimatta moni haluaisi omistaa jotain kiinteää, alati kasvavaa ja varman oloista. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa ja keskimääräinen metsätilan koko on noin 30 hehtaaria. Osakkeet ovat tuottaneet viime vuosina keskimäärin 7-8 prosenttia, sijoitusasunto vähän vähemmän ja sikäli kun rahoja on makuutettu pankkitileillä on tuotto ollut prosentin luokkaa. Mikä olisi metsäomaisuuden tuotto?

Metsäradion reportteri Olli Ihamäki piipahti Joensuussa ja tapasi siellä Suomen sijoitusmetsät osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan Mika Venhon, joka on erikoistunut metsäkiinteistöjen arvonmääritykseen. Näin hän esitteli yrityksen toimintaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Luontokuvaaja Kai Fagerström aloitti kuvaamisensa Suomusjärvellä eräässä tietyssä metsässä. Hän muistaa edelleen monia hienoja hetkiä ja tunnelmia metsästä, vaikka se onkin nyt avohakattu. Minna Pyykkö kävi luontokuvaaja Kai Fagerströmin kanssa Suomusjärvellä luontokuvausreissulla. He pysähtyivät juttelemaan metsämuistoista ja menetetystä metsästä hakkuuaukean äärelle. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Onko hyvä retkeillä yksinään tai pienen pienessä ryhmässä vain parhaitten ystävien kanssa. Vai onko hauskempaa kulkea kansallispuistoissa, suosituilla alueilla ja vaihtaa mielipiteitä ihan vieraittenkin retkeilijöiden kanssa laavu- ja nuotiopaikoilla. Retkeilemisessä on monta taktiikkaa, osa haluaa olla yksin, toiset ovat seurallisempia. Juha Laaksonen ja Jaska Halttunen tekivät nokipannukahveja risukeittimellä Karkkilan Ruuhilammella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsä on monelle suomalaiselle sellainen itsestäänselvyys, että omaa suhdettaan metsään ei välttämättä tule edes ajatelleeksi. Oman suhteensa avaaminen voi kuitenkin olla sekä hauskaa että hyödyllistä.

Metsämuseo Lusto on avannut metsäsuhteita.fi sivuston, jota käyttämällä kuka tahansa voi testata omaa metsäsuhdettaan. Lusto tarjoaa myös liikkuvaa metsäsuhdeklinikkaa. Klinikka on metsämaisemasta innoitusta saanut isohko teltta, jonka uumenissa on helppo unohtaa muun maailman murheet ja antautua metsäisiin tunnelmiin. Lustosta saapuu klinikan mukana paikalle myös hoitaja, jonka avustuksella metsäsuhdettaan voi analysoida. Paljon muutakin jännää liittyy tähän uuteen kuvioon, johon tutustui Metsäradion reportteri Olli Ihamäki. Kuva: Reetta Karhunkorva / Metsämuseo Lusto

Ikivanha metsiemme sarvipää, metsäpeura on lähes hävinnyt Suomesta ja on maailmanlaajuisestikin uhanalainen. Sen ainut kanta elää Venäjällä ja onneksi osa siitä ulottuu meille Suomeenkin. Nyt suojeluun on havahduttu, metsäpeuran palautukseen saadaan rahaa EU:lta. Tänä syksynä Metsäpeura Life-hankkeessa päästään jo tositoimiin. Suomenselälle, kauas itärajan metsäpeuraseuduilta, siirrettiin villejä eläimiä jatkamaan sukuaan. Kun luonnossa eläneitä isoja sarvipäitä lähdetään siirtämään monen sadan kilometrin päähän, pitää kaikki suunnitella huolella. Projektiasiantuntija Hanna-Maija Lahtinen Korkeasaaresta hoiti metsäpeuroja yhdessä eläinlääkärin kanssa operaation aikana.

Toimittaja & kuva: Pirjo Koskinen / Yle