
Sign up to save your podcasts
Or


Juudas kavalsi Jeesuksen, mutta miten ihmeessä se liittyy tämän viikon aiheeseen?
Se selviää vain kuuntelemalla jakso, jossa puhutaan muun muassa (sekä murhien että elokuvien) lavastamisesta, Cannesin filmifestivaalien seuraamisesta YouTubesta sekä Titanic-elokuvan tärkeimmästä sanomasta.
Sanomattakin on selvää, että kyseisistä aiheista keskustellaan elokuvien pohjalta täysin tosissaan huumorilla.
Lisäksi Tuomo kertoo, mitä mieltä hän on elokuvien erikoistehosteista, ja paljastaa, miten elokuvien jälkituotanto ihan oikeasti tehdään. Joonas kertoo, mitkä kaikki Harry Potter sekä Marvel elokuvat hän on nähnyt, ja sen minkä kotimaisen elokuvan tuotannossa hän on saanut nähdä asiallista kohtelua jokaista työntekijää kohtaan.
Tämän jakson kuunneltuasi et voi koskaan katsoa elokuvia niin kuin olet aiemmin niitä tottunut katselemaan.
Mitä yhteistä on Eppu Normaalilla ja FC Venuksella?
Kummastakaan ei keskustella tämän viikon jaksossa laisinkaan, paitsi FC Venus kyllä mainitaan. Ja toisaalta Eput laulavat "Must on tullu urheiluhullu" ja se liippaa hyvin läheltä tämän kerran aihetta. Eli oikeastaan FC Venuksella ja Eppu Normaalilla on paljonkin yhteistä.
Joonas on katsonut dokumenttielokuvan jalkapallofanikulttuurista, joka taas Tuomon mielestä on mennyt aivan överiksi. Ei siis se, että Joonas on katsonut dokumentin, vaan fanikulttuuri, josta dokumentti kertoo.
Tämän kertaisen jakson punertava lanka on siis keskustelu jalkapallofanikulttuurin ääripäästä. Vaikka et olisi kiinnostunut jalkapallosta, fanikulttuurista tai ääripäistä, niin jakso on silti kuuntelemisen arvoinen. Tuttuun tapaan Näkökulmauksen jaksolla on kyllä aihe, mutta keskustelu rönsyilee välillä ties missä ja välillä ei missään.
Tämän viikon jaksossa keskustellaan elokuvista elokuvien kautta. Mitä elokuvat kertovat elokuvista ja millaisia elokuvia elokuvissa katsotaan? Miksi ihmiset menevät elokuvissa elokuviin ja minkä takia elokuvissa katsottavia elokuvia näytetään usein melko vähän, kun taas elokuvissa elokuvia katsovia näytetään enemmän?
Päästään myös juttelemaan muun muassa plagioinnista, kopioinnista ja varastamisesta sekä niiden eroista elokuvissa. Milloin on kyse laiskuudesta, milloin kunnian osoituksesta ja milloin mistäkin.
Lopussa Joonas ja Tuomo kertovat oman eli Näkökulmauksen virallisen näkemyksen siitä, mitä he ajattelevat siitä, jos joku alkaisi kopioimaan Näkökulmausta.
Jos tämä ei ole kaikkien aikojen paras Näkökulmaus podcast-jakso, niin ainakin viikon paras!
Kuten tarkkasilmäisimmät kuuntelijat ja todelliset fanit ovat varmasti huomanneet, Näkökulmaus etenee tietyn kaavan mukaan. Aiheita käsitellään joka kaudella samassa järjestyksessä, kun taas kauden teema vaihtelee. Toki jaksojen aiheet sekä kauden teemat ovat välillä toooodellla isoja pääotsikoita, ja punaista lankaa saa joskus etsiä kissojen, koirien, aasien ja ties kenen avustuksella.
Joka tapauksessa jokaisen kauden kolmannessa jaksossa käsitellään suomen kieltä ja suomalaisuutta. Kolmannella kaudella käsitellään aiheita elokuvien kautta.
Mikäs sen suomalaisempi elokuva kuin FC Venus - eikun siis Tuntematon sotilas. Tuntematon sotilas (joku niistä versioista, mutta ainakin ensimmäinen ja ehkä jopa viimeisin) on sellainen elokuva, joka jokaisen suomalaisen on katsottava jokaisena itsenäisyyspäivänä. Tai ainakin kerran elämässä. Näkökulmauksen isännät eivät ole varmoja, kuuluuko Tuntematon sotilas niihin aiheisiin, jotka on tunnettava ihmisen hakiessa Suomen kansalaisuutta, mutta ainakin sen pitäisi kuulua. Kovimmat suomalaiset ovat toki myös lukeneet kirjan (toisin kuin Tuomo tai Joonas), mutta nykyisenä pikavideoaikana ei voi vaatia, että ihmiset edes osaavat lukea, mutta suomalaista sisua on vaadittava kokonaisen elokuvan verran.
Mutta sitten aiheeseen. Kuvaako Tuntematon sotilas suomalaista sisua vai onko suomalainen sisu peräisin Tuntemattomasta sotilaasta? Siinä pulma, johon edes Näkökulmauksen isännät eivät löydä selvää vastausta. Joka tapauksessa tämän viikon jakso on jälleen sellainen, jota ei voi missata, jos haluaa elää aallon harjalla ja tietää, mistä työpaikan kahvipöydissä tulevalla viikko Juhla Mokka menee väärään kurkkuun. Jos sinun työpaikalla Näkökulmaus ei vielä ole viikon puhutuin aihe, niin tee sinä asiaan korjaus ja kerro töistä tutuille ihmisille, mitä heidän kannattaa viikottain kuunnella.
Vaikka tällä viikolla puhutaankin sodasta, niin Näkökulmauksen Tuomo ja Joonas haluavat toivottaa kaikille (oikeasti kaikille eikä vain kuuntelijoille) rauhaa ja rakkautta. Sodassa ei ole voittajia ja maailma on paljon parempi paikka kaikille elää, kun lopetetaan sodat ja keskitytään rakentamaan ystävyyssuhteita kaikkien kanssa.
Kuten jakson nimestäkin voi päätellä, tällä viikolla mietitään, kuka on Suomen hauskin mies. Tai sitten ei.
Jaksossa käsitellään oikeastaan teatteritaidetta elokuvan "Suomen hauskin mies" kautta.
Fiksun isännän tapaan Joonas tuo elokuvasta esiin näkökulmia siitä, miten teatterissa on joskus kirjaimellisesti kyse elämästä ja kuolemasta. Tuomo taas (ei niin fiksuna) keskittyy epäolennaisesti enemmänkin siihen, olisiko elokuva pitänyt nimetä jotenkin toisin.
Lisäksi isännät keskustelevat huumorin keinoista rentouttaa keskusteluja tai vaikkapa työpaikan ilmapiiriä. Jaksossa saatetaan myös kuulla omakohtaisia kokemuksia siitä, milloin huumoria ei kannata käyttää.
Summa summarum eli loppukaneettina eli yhteenvetona: kaikesta voi vitsailla ja vääntää huumoria, mutta tilannetaju on huumorintajun hyveellinen ystävä.
Yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta Näkökulmauksen kolmas kausi on täällä!
Vanhan sanonnan mukaan kolmas kerta toden sanoo. Se ei pidä paikkaansa Näkökulmauksen kanssa. Kolmannellakaan kaudella ei puhuta pelkkää totuutta, mutta oikeita mielipiteitä sitäkin enemmän.
Kauden avausjaksossa muistellaan viime kautta, käydään läpi juhannusta ja otetaan katsaus tulevaan kauteen.
!!SPOILER ALERT!!:
Kolmoskaudella puhutaan paljon elokuvista ja tuttuja teemoja tarkastellaan elokuvien kautta Näkökulmauksen isäntien larpatessa elokuvakriitikoita.
Tämän viikkoisessa jaksossa päästään elämään yhtä aikaa sekä menneessä että tulevassa, kun Joonas ja Tuomo suunnittelevat juhannustaan, joka olikin jo viime viikolla.
Siis mitä mitä? Ovatko isäntämme keksineet aikakoneen tai jonkun muun mystisen keinon rikkoa tila-aika-avaruusjatkumoa?
Ei tietenkään. Vaikkakin Joonas ja Tuomo ovat luovia ihmisiä, ihan niin luoviin ratkasuihin hekään eivät vielä kykene, vaan vastaus löytyy paljon arkisemmasta käytännöstä.
Jakso tietenkin nauhoitettiin ennen juhannusta, mutta faneille, seuraajille ja muille kuuntelijoille se on kuunnteltavissa vasta juhannuksen jälkeen.
Mutta ei hätää. Näkökulmaus podcast on aina ajankohtainen ja se sopii kuunneltavaksi niin arkena kuin pyhänäkin. Tai niitä ennen tai vaikka niiden jälkeen.
Juhannusspeciaalissa käsitellään juhannussuunnitelmia ja muistellaan menneitä juhannuksia. Mukana myös pilkahduksia isäntien kesäsuunnitelmiin ja ehkä jotain pientä lupausta tulevasta kaudesta.
Kuka vaikuttaa sinun elämääsi ja kenen elämään sinä vaikutat ja kenellä lopulta on valta?
Toisen kauden viimeisessä jaksossa paneudutaan siihen, minkälaista valtaa saa rahalla, kuuluisuudella tai vaikkapa olemalla mukava ihminen.
Käsitellään myös aihetta, onko salkkaritähden ja tutkijan mielipiteet yhtä tärkeitä tai arvokkaita. No ei oikeasti käsitellä, mutta sellaisia johtopäätöksiä voi vetää, jos oikein tarkkaan kuuntelee ja hieman miettii asioita.
Vaikka aihe saattaa kuulostaa melkein salaliittoteorian metsästykseltä, niin siitä ei missään tapauksessa ole kyse. Näkökulmauksen isännät kertovat omat viralliset mielipiteet asioihin tuttuun tyyliin pilke silmäkulmassa ja hymy huulilla.
Kuuntele, pohdi, tutustu, tutki, kyseenalaista. Ole samaa mieltä tai eri mieltä.
Tämän jakson jälkeen Näkökulmaus podcast jää hyvin ansaitulle kesätauolle, ja seuraava kausi alkaakin vasta kahden viikon päästä. Mutta ei hätää. Ensi viikolla luvassa spesiaalijakso, joten ei tarvitse mennä yhtään viikkoa ilman uutta jaksoa.
Tuomolle ruoka on lähinnä energianlähde ja kehon vaatimaa polttoainetta. Joonas taas tykkää laittaa ruokaa ja omistaa jopa ihan oikean keittokirjan.
Siitä päästäänkin jonkunlaisen aasinsillan kautta päivän aiheeseen eli ruokaan kirjallisuuden näkökulmasta. Toki jaksossa voitaisiin keskustella siitä, miten ruokaa ja ruokailuja esitetään eri kirjoissa, mutta se olisi liian ennalta-arvattavaa.
Sen sijaan keskitytään siihen, miksi kirpputorit ovat täynnä mitä erinäisempiä keittokirjoja. Onko niiden entiset omistajat ostaneet ne vain hyllyn täytteeksi ja nyt niistä pitää päästä eroon? Onko kaikki reseptit niin sanotusti pelattu läpi eikä kirjoja sen takia haluta säilyttää? Joka tapauksessa keittokirjat täyttävät kirpputorien ja antikvariaattien hyllyjä, vaikka hyllyillä voisi olla oikeastikin hyviä kirjoja.
Lisäksi jaksossa puhutaan myös vähemmän epäeettisestä kananuudelien tekotavasta sekä "temppareista". "Temppareista" ei kuitenkaan puhuta siksi, että toisiaan kilpaa pettävät nuoret "aikuiset" ovat joidenkin mielestä silmänruokaa, vaan aivan ohjelmaa lähestytään aivan toisest näkökulmasta.
Kirsikkana kakun päällä (huomasitteko, miten oivaltava ja jakson aiheeseen sopiva sananlasku) pohditaan, miltä näyttäisi Näköulmauksen oma respetikirja? Mitä reseptejä siihen tulisi vai tulisko mitään?
Tämä jakso ei välttämättä saa vettä kielelle tai vie kieltä mennessään, mutta kuuntelemisen arvoinen se joka tapauksessa on.
”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa” ja niistä käsitellään tämän viikon jaksossa ainakin joitain.
Minkä takia maailmassa on virallisesti juuri seitsemän ihmettä, mitkä ne ovat ja kuka niistä päättää?
Isännät ovat kuulleet, viralliset ihmeet vaihtuvat aika ajoin, mutta ainakaan Näkökulmauksen pojat eivät ole päässeet äänestämään ihmeistä.
Nykyihmiset ovat niin rationaalisia, että moni ei taida enää edes uskoa ihmeisiin, mutta tämän jakson kuunneltuasi et voi enää epäillä, etteikö ihmeitä olisi.
Tuttuun tapaan aihetta käsitellään kirjallisuuden pohjalta. Mutta mikä onkaan tämän viikon kirja? Se selviää vain kuuntelemalla.
From the publisher's feed