Pörssipäivä

Vieraina sijoitusstrategi Hertta Alava Nordeasta ja salkunhoitaja Olli Viitikko Aktia Varainhoidosta.

Wirecardiin liittyvä skandaali sai paljon huomiota viime vuonna, ja konkurssiin päätynyt maksupalveluyhtiö ehti olla DAX:ssa alle kaksi vuotta. Petosvyyhti ei aiheuttanut indeksiin merkittävää kolhua, mutta on hyvä muistutus suoriin osakesijoituksiin liittyvistä riskeistä, arvioi Olli Viitikko. Tänä vuonna sääntely DAX:ssa kiristyy, ja indeksi laajenee neljäänkymmeneen yhtiöön. Viitikko pitää laajentumista tervetulleena: hajautuksen lisäksi indeksi saa kaivattua kasvupuhtia MDAX:sta.

Pula mikrosiruista piinaa muun muassa autovalmistajia, joita DAX:ssa on kolme: BMW, Daimler ja Volkswagen. Kiina on niille hyvin tärkeä markkina-alue, ja saksalaiset autobrändit ovat Aasiassa edelleen todella arvostettuja, Hertta Alava kertoo. DAX:sta löytyy myös autovalmistajille mikrosiruja valmistava Infineon, mutta Alavan mukaan kehittyneimmät puolijohteet tehdään Taiwanissa.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelemassa director Ville Henttonen Fastmarkets RISI:stä ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä.

Vuoden alussa pörsseissä nähtiin vahvaa tuloskasvua, ja myös metsäsektori pärjäsi varsin hyvin. Samaan aikaan alalla on käynnissä monia mielenkiintoisia investointeja, kuten Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä, UPM:n ja Suzanon valtavat sellutehdashankkeet Etelä-Amerikassa sekä Spinnovan ja Suzanon tekstiilitehtaan rakentaminen Jyväskylään.

Puupohjaisten tekstiilien kohdalla ollaan isojen juttujen äärellä, arvioi Antti Viljakainen. Tekstiilimarkkinoilla on valtava kysyntä ympäristöystävällisille materiaaleille, mutta Viljakaisen mukaan on liian aikaista tietää, minne merkittävän mittakaavan tuotantolaitokset jatkossa rakennetaan, ja kenen toimesta.

Spinnovan prosessissa hyödynnetään mikrofibrilloitua selluloosaa eli MFC:tä, kertoo Ville Henttonen. MFC:n avulla on myös mahdollista korvata havusellu kokonaan lehtisellulla esimerkiksi pehmopapereissa, hän sanoo, ja viittaa aiheesta tehtyyn tutkimukseen.

Mikko Jylhä haastattelee.

Keskustelemassa osakestrategi Juha Kinnunen Inderesiltä ja pääanalyytikko Antti Saari OP:sta.

Päättynyt tuloskausi oli käsittämättömän vahva, ja Helsingin pörssin keskivertoyhtiön tuloskasvu tammi-maaliskuussa oli 35 prosenttia, pohjustaa Antti Saari. Teollisuus ja finanssisektori nauttivat jo nousukaudesta, kotimarkkinayhtiöt hyötyvät kotoilubuumista ja yhtiöiden tekemät koronasäästöt vaikuttavat edelleen, hän kertoo. Saaren mukaan kurssinousun ajurit ovat kuitenkin vähissä: seuraava tasokorjaus ylöspäin on mahdollinen, jos Q2 on jälleen todella hyvä.

Tuloskausi oli Helsingissä täysin poikkeuksellinen, luonnehtii Juha Kinnunen. Hän kertoo, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa ollaan menty lujaa yli ennusteista - esimerkiksi S&P 500 -yhtiöiden tuloskasvu on noin viisikymmentä prosenttia. Q1-luvut antavat Kinnusen mielestä toivoa, että paikoin hurjiksi kohonneet arvostustasot voidaan kuroa umpeen.

Kommentoitavina muun muassa Fortum, Sampo, Nordea, kuumat kryptomarkkinat sekä inflaatio-odotukset.

Toimittajana Mikko Jylhä.

Taidemaalari, muusikko Ville Räty tunnetaan maalauksistaan, joissa rakennetun ympäristön elementeillä on tärkeä osa. Hänen rakentuvissa ja raunioituvissa maisemissaan luonto kohtaa modernin ja urbaanin, kuten nosturit, radiomastot, voimalinjat ja maailmanpyörät. Uusimmassa näyttelyssään Underneath the Horizon Räty halusi syventyä pinnan alle: näyttelyn teoksiin on vaikuttanut kiinnostus psykologiaan ja sen historiaan.

Valmistumisensa jälkeen Räty maalasi yli kymmenen vuotta, kunnes havahtui, ettei taiteilijan töistä kertynyt eläkettä. Viimeiset vuodet hän on sijoittanut sekä rahastoihin että suoraan osakkeisiin. Pörssi ja talouden tutkiminen on tuonut elämääni valtavan määrän uusia näkökulmia ja ideoita, Räty sanoo.

Kryptotaiteesta ja NFT:stä on tullut kuuma puheenaihe - ja sijoituskohde. Mitä Räty ajattelee digitaiteen uusista muodoista?

Mikko Jylhä haastattelee.

Vieraina taloustoimittajat Karla Kempas ja Veera Tegelberg. Keskustelun pohjana heidän kirjansa Voittajien ja häviäjien Suomi - Asuntovarallisuuden uusjako.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kaksi kolmasosaa kotitalouksien varallisuudesta oli kiinni asunnoissa. 2010-luku muutti asuntomarkkinat, kun hinnat eriytyivät voimakkaasti. Karla Kempas ja Veera Tegelberg haluavat herättää kansalaiset ja päättäjät pohtimaan, onko asunnon hankinta enää paras tapa kerryttää omaa varallisuutta.

Etätöiden lisääntyminen on saanut monet miettimään kalliin kaupunkiasumisen järkevyyttä. Monipaikkaisuuteen kohdistetaan paljon toiveita poliitikkojen suunnalta, kertoo Veera Tegelberg, joka voisi itsekin harkita muuttoa pois Helsingistä. Tegelberg osti ensiasuntonsa vuonna 2018, ja on tyytyväinen valintaansa. Kempas ei halua lähteä pois pääkaupunkiseudulta, vaan suunnittelee oman kodin ostamista Helsingistä.

"Asuntojen hintojen eriytyminen eriarvoistaa suomalaisia monilla tavoilla. Jos eriytyminen jatkuu nykytahtia, Suomi näyttää 20 vuoden päästä nykyistä huomattavasti kahtiajakautuneemmalta", Kempas ja Tegelberg kirjoittavat.

Mikko Jylhä haastattelee.

Koronapandemia on vauhdittanut muotialalla käynnissä olevia megatrendejä, kuten digitalisaatiota ja vastuullisuutta, mutta lisännyt samalla polarisaatiota, kertoo Tiina Alahuhta-Kasko. Hänen mukaansa menestyvien yritysten joukko on entistä pienempi, ja eriytymistä nähdään myös ostokäyttäytymisessä: osalla kuluttajista korostuu entistä enemmän laatu, toisilla edullinen hinta. Pitkällä aikavälillä kiinnostus vastuullisuuteen ja laatuun ovat Marimekolle suuria mahdollisuuksia, Alahuhta-Kasko uskoo.

Tiina Alahuhta-Kasko kertoo kiinnostuneensa jo varhain muodista ja designista. Marimekon palveluksessa hän on ollut vuodesta 2005, josta viimeiset kuusi vuotta toimitusjohtajana. Aiemmin muotialalla rakennettiin brändejä vahvasti ekslusiviteetin kautta, nykyisin mielenkiintoisimmat brändit syntyvät yhdessä asiakkaiden kanssa, inklusiivisesti, hän luonnehtii.

Marimekko muistetaan Armi Ratian elämäntyönä. Tänä keväänä yritys täyttää 70 vuotta. Miten perinteikäs designtalo aikoo jatkossa menestyä kansainvälisillä markkinoilla?

Mikko Jylhä haastattelee.

Keskustelun pohjana Kaisa Kuritun kirja Sijoita rahasi vastuullisesti.

Vastuullisuudessa kaikki lähtee yksityissijoittajan omista arvoista, korostaa Kaisa Kurittu. Hänen uusi kirjansa on suunnattu omia rahojaan sijoittaville, koska Kuritun mielestä keskustelua aiheesta ovat hallinneet ammattimaiset instituutiosijoittajat. Vastuulliset teot ja valinnat eivät tapahdu puolivahingossa tai itsestään, vaan ne vaativat aktiivista työtä ja päätösten tekemistä, hän kirjoittaa.

Kurittu (DI, KTM) on yritysvastuun ammattilainen, mutta myös aktiivinen osakesijoittaja. Herätyksenä vastuulliseen sijoittamiseen toimi Talvivaara, jonka kohdalla Kurittu unohti itselleen tärkeät ympäristöarvot. Talvivaarassa koetut tappiot toimivat hyvänä oppituntina, hän sanoo nyt.

Epäilijät voivat ajatella, että ESG-teemat vaarantavat hyvät tuotot. Kurittu ei ole tuotoista huolissaan, vaan viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan vastuullisista kohteista saa vähintään samaa tuottoa kuin muualta. Vastuullisuus ei ole pelkkä kuluerä, vaan keino tehdä hyvää tulosta myös jatkossa, hän summaa.

Mikko Jylhä haastattelee.

Vieraana rahataidon valmentaja, valmennusyhtiö Varapuun perustaja Mikko Sjögren.

Kaikki alkaa ihmisen omasta rahatarinasta, Mikko Sjögren sanoo. Hänen mukaansa harvat miettivät tietoisesti rahankäyttöään, vaan usein ihmisiä ohjaavat lapsuudesta alkunsa saaneet tavat. Vaurastumisen este ei ole tiedon puute, vaan tiedon vieminen käytännön tasolle, hän summaa.

Sjögren on valmentanut suomalaisia raha-asioissa jo kolmetoista vuotta. Hän aloitti sijoittamisen 90-luvun alussa, mutta hävisi nopeasti yli puolet pörssiin laittamistaan rahoista. Tappioiden jälkeen hän perehtyi sijoittamiseen toden teolla, osti parikymmentä sijoitusasuntoa 2000-luvun alussa, ja perusti Varapuun.

Valtaosa Sjögrenin sijoituksista on kiinteistöissä. Hyviä asuntokohteita on tarjolla aiempaa vähemmän, mutta ostettavaakin on viime aikoina löytynyt, hän sanoo. Sjögren kertoo myös omakohtaisen esimerkin Rovaniemeltä, jossa asunnon alhainen myyntihinta johti virhearvioon.

Mikko Jylhä haastattelee.

Sijoittaja Veli-Pekka Kellokumpu aloitti 20 000 markan pääomalla vuonna 1997, mutta viime vuonna hänen salkkunsa ylitti miljoonan euron rajan. Kellokumpu kertoi asiasta Facebookissa ja Twitterissä, koska halusi rohkaista muita: keskituloinenkin voi saada ajan kanssa säästöön merkittäviä summia.

Kellokumpu suosii suoria sijoituksia kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Hänellä on hyvin keskitetty salkku, jossa on alle kymmenen yhtiötä. Yksi nykyisen salkun kulmakivistä on pörssitähti Revenio Group. Viimeiset vuodet Kellokumpu on elänyt sijoitussalkkunsa turvin.

"Sijoita vain sen verran mitä olet valmis häviämään" on ohje, jonka Kellokumpu kehottaa unohtamaan. "Ei se haittaa, jos se menee", on hänen mielestään väärä lähestymistapa. Sijoituskohde pitää valita niin, että siihen voi laittaa kiinni vaikka koko vuoden palkan, hän sanoo.

Mikko Jylhä haastattelee.

Koronaromahduksen pohja Helsingin pörssissä oli 18.3.2020. Sattumalta samana päivänä päästrategi Valtteri Ahti Danske Bankista ja GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen olivat keskustelemassa Yle Puheessa suorassa lähetyksessä. Ahti piti nähtyjä reaktioita ylimitoitettuina, Malinen ennakoi 30-luvun laman kaltaista tilannetta ja pankkikriisiä.

Uusi taloussuhdanne on alkanut ja makrokello on käynnistetty uudelleen, arvioi Valtteri Ahti nyt, vuosi pörssiromahduksen jälkeen. Arvo-osakkeet ja sykliset osakkeet menestyvät perinteisesti hyvin suhdanteen alussa, mutta tulevaisuus on kasvuosakkeiden, Ahti sanoo. Tilanteen poikkeuksellisen luonteen vuoksi suhdanteen etenemisen aikataulua on hänen mukaansa hyvin vaikea ennakoida.

Pankkikriisiä on siirretty, mutta sitä ei ole peruttu, ja tilannne on entistäkin huolestuttavampi, sanoo Tuomas Malinen. Kurssipudotus pysäytettiin valtavalla elvytyksellä, ja Malisen mielestä jopa hyperinflaatio on mahdollista länsimaissa. Osakemarkkinoiden tilannetta hän luonnehtii jakomielitautiseksi, ja GnS Economicsin näkemyksessä korostuu nyt yleinen varovaisuus osakkeiden kanssa.

Toimittajana Mikko Jylhä.