"He varmasti ajattelevat minusta pahaa." "Nolaan itseni, jos menen sinne." "Ketään ei kiinnosta minun tekemiseni."

Mieli liioittelee, valehtelee ja ennustaa asioita, joita ei tule koskaan tapahtumaan. Ja me uskotaan sitä kyseenalaistamatta.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa ajatusansoista, jotka ajavat ihmisen eristäytymään. Arto on yksi Suomen arvostetuimmista psykologeista ja suomalaisen hyväksymis- ja omistautumisterapiakentän tunnistettavin hahmo.

Ajatusansojen lisäksi saat jaksosta psykologisen harjoituksen, joka auttaa sinua eriytymään ajatuksista, jotka estävät sinua tekemästä mitä todella haluaisit.

Jakson aiheita:

• Mielen lukeminen: miksi luulet tietäväsi, mitä muut sinusta ajattelevat
• Miten oppimishistoria rakentaa "minätarina-ansan", joka kaventaa koko elämää
• Miksi ei tarvitse muuttaa ajatuksiasi tehdäksesi muutoksen
• Bussi-metafora elämällesi
• Myötätunto eteenpäin puskevana voimana

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kuinka pikkulapsena rakentunut malli kiintymisestä vaikuttaa meihin aikuisinakin?

Kun astut huoneeseen täynnä tuntemattomia ihmisiä, sinulla on jo valmiina ennakko-olettamus siitä, miten he suhtautuvat sinuun. 🤔

Tällainen suhtautumistapa on rakentunut pitkän oppimishistorian aikana, alkaen vauvaiästä ja osittain jopa kohdusta.

Kiintymyssuhdeteoria tunnetaan yleensä parisuhde- tai vauva-aiheena. Mutta sen ydin on jotain laajempaa: se on teoria siitä, miten aivot rakentavat mallin itsestä ja muista, sekä miten tuo malli ohjaa kaikkea sosiaalista toimintaa läpi elämän.

Jos varhainen kokemus on opettanut, että muihin ei voi luottaa, niin huoneeseen astuminen voi tarkoittaa: sydän pamppaa, katse kiertelee, itsestä tuntuu jotenkin väärältä. Toinen taas katsoo silmiin, on utelias, luottaa tulevansa otetuksi vastaan. Sama huone. Täysin eri kokemus.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhun psykologi ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan kanssa siitä, miten kiintymyssuhdetyyli ja -tausta näkyvät sosiaalisessa elämässä ja ystävyyssuhteissa. 

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä. Sosiaalisen eristäytymisen ja vetäytymisen taustalla voi olla oletus siitä, että muille ei kannata avautua. Tällaisten oletusten taustalla voi olla oma kiintymyssuhdehistoria. 

Jakson aiheita:

• Miten lapsuuden kiintymyskokemus muuttuu tiedostamattomaksi toimintamalliksi aikuisuudessa?
• Miten sama pelko, joka ohjasi lasta, ohjaa aikuista sosiaalisissa tilanteissa?
• Miksi vetäytyminen ruokkii itseään: kun suojaudut, muut saattavat tulkita sen ylimielisyydeksi ja negatiivinen kierre alkaa
• Miten tunnistaa oma strategiansa: hyökkäätkö vai vetäydytkö, kun tunneyhteys katkeaa?

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Posttraumaattiseen oireiluun kuuluu takaumia menneestä, aikahahmotuksen häiriintymistä, vireysjärjestelmän poikkeuksellista toimintaa, muutoksia ajattelussa ja mielialassa, sekä välttämiskäyttäytymistä. 

Yhteiskuntana olemme hyvää tarkoittaen alkaneet huomioida posttraumaattisesti oireilevia. Tässä jaksossa argumentoin, että yksi näkyvimmistä huomiointitavoista, sisältövaroitusten laajentunut käyttö, ei kuitenkaan toimi ja on lopulta haitallista.

Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi se antaa yhteiskuntatasolla uskottavuutta pseudoterapeuttiselle ajattelulle, jossa huomaamattomasti kannustetaan ongelmaa ylläpitävään käyttäytymiseen.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.

Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.

Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?

Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?

Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.

Jakson aiheita:

• Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöön
• Miten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksi
• Menneisyyden äänien puhe omassa mielessä
• Korjaavien kokemusten psykologiaa
• Milloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?

Jakso on toinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.

Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.

Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".

Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.

Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. 

Jakson aiheita:

- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori
- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä
- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?
- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?
- Hikikomorin demografia
- Verkkoon kadonneet -hankkeesta

Ville Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.

Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.

Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Romantiikka väkivallan välineenä, ja muita piilotetun väkivallan muotoja.

Käsittelemme jaksossa Meri Ala-Huikun kanssa vainoamisen ja sumuttamisen ("gaslightingin") psykologiaa. Lisäksi puhumme harvemmin havaituista väkivallan muodoista, joita tapahtuu esimerkiksi lapsettomissa perheissä, kehitysvammaisia kohtaan ja vanhainkodeissa.

- Mistä vainoaminen koostuu? Kuuluuko siihen vilpitöntä uskoa, että toinen kyllä palaa kanssani yhteen, vaikka hankkiikin nyt lähestymiskieltoa? Mistä tämä kertoisi?

- Sadismi ja mielen järkkyneisyys vainoajien ja sumuttajien kesken.

- Sarjavainoajat.

- Miten romantiikkaa ja pinnallisesti positiivisia asioita voidaan käyttää vainonnan keinona.

- Rakenteellinen väkivalta vanhuksia kohtaan. Miten väsyneisyys ja leipääntyneisyys voivat pelata roolia tässä.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.

Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. 

Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?

Jakson aiheita:

- Mihin psykiatria perustuu?

- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?

- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?

- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.

Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:

- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota
- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn
- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen
- Kuinka viiltelyä hoidetaan
- Onko kyseessä riippuvuus
- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen
- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidosta

Katja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Insestissä seksuaalinen käyttäytyminen kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat liian lähellä.

Voiko samoin tehdä emootioiden kanssa? Mitä on emotionaalinen insesti?

Emotionaalisesti insestinen vanhempi kohtelee lastaan ikään kuin puolisoa tai "vertaistaan". Hän saattaa vaatia lapselta emotionaalista tukea ja läheisyyttä enemmän kuin vanhempi-lapsi-suhteessa on asiallista. Hän saattaa avautua lapselle asioista, joita lapsen ei tulisi kuulla tai käsitellä.

Aiheesta puhumassa kanssani on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita! Hän luokittelee uusimmassa, Sairas perhe -bestsellerkirjassa monia epäterveen vanhemmuuden tyyppejä.

Katjan valokuva: Heidi-Hanna Karhu

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tervetuloa PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradioon!

Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. No, olutta ei välttämättä tarvita, mutta tunnelma tulee olemaan ILTARADIOSSA rento. Ei pönötetä eikä mietitä liikaa mitä sanotaan.

Nyt selviää, millaisista asioista psykologia-alan ihmiset puhuvat iltaisin! Jokainen tuo jaksoon mukaan jonkun idean tai aiheen, joka on viime aikoina liikkunut mielessä.

Sinulla on nyt kaksi eri tyylistä PSYKOLOGIA-Podcastin muotoa joista valita!

Ensimmäisessä PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradiossa ovat vieraina psykologian maisteriopiskelijat Nette Hurme, Tatu Polamo ja Julius Heino!

Lets mennään.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!  

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !  

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. 
Suuret kiitokset. 

TikTok: @oskarimagga 
Instagram: @oskarimagga 
Verkkosivut: oskarimagga.com 

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.