PSYKOLOGIA

Vapaa tahti on myytti.  

Miltä maailma näyttäisi, jos älyllisesti tunnistaisimme, että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa?  

Tästä maalaillaan paljon kauhukuvia, mutta tulee muistaa, että yksilöiden moraalinen vastuuttaminen heidän "vapaan" tahtonsa mukaan tehdyistä valinnoista johtaa moniin haitallisiinkin seurauksiin. Esimerkkinä näistä on tehoton ja toimimaton amerikkalaismallinen oikeusjärjestelmä, joissa yksilöitä "rankaistaan" moraalisen vääryyden pohjalta, eikä keskitytä tulevien ongelmien ja vääryyksien ehkäisemiseen.  

Kokemus vapaasta tahdosta lienee sisäänrakennettu ihmisyyteen. Siitä ei siis todennäköisesti pystytä pyristelemään eroon. Sen sijaan voimme älyllisesti tunnistaa tämän illuusion, ja pyrkiä ehkäisemään sen haittavaikutuksia yhteiskunnassamme.  

Miten toimisikaan ihminen, joka kokisi, että hänen päätöksensä eivät ole vapaasti valittuja?  

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kuinka tunnistaa burniksen merkit?  

Jaksossa puhumme psykologi Samuli Shintamin kanssa loppuunpalamisen psykologiasta. Mikä loppuunpalamisen tarkalleen aiheuttaa? Miten nousta burnoutin suosta?   

Burnout ei ole yksilön piirteistä johtuva sairaus. Se muodostuu aina vuorovaikutuksessa yksilön sisäisten mallien, kuormitukseen liittyvien tehtävien, odotusten ja toiveiden, sekä esimerkiksi työmaailman antamien vaatimusten ja työroolien piirteiden välillä. 

Loppuunpalaminen tapahtuu kovia vaatimuksia asettavan maailman ja ikivanhan mielen risteyksessä. Se pakottaa ihmisen pysähtymään ja arvioimaan asioita uudelleen.

Käymme jaksossa läpi stressijärjestelmän fysiologiaa ja psykologiaa, pohdimme burnoutin roolia hyödyllisenä työkaluna omien rajojen löytämisessä ja mietimme yleisimpiä väärinkäsityksiä loppuunpalamisesta.  

Samuli Shintami on työstressiin, neurokirjoon ja aivoterveyteen erikoistunut työterveyspsykologi. Jos tykkäsit Samulista, kurkkaa myös jakso #60, jossa keskustelimme pelien ja pelillisyyden psykologiasta.    

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tekeekö jatkuva sotasisältö meistä brutaalimpia?  
Voiko ihminen traumatisoitua oman toimintansa seurauksena?  
Mitä psykologisia seikkoja yhteiskuntamme militarisaatioon liittyy?  

Uudessa ILTARADIO-Jaksossa keskustelemme Alex Siiran ja Julius Tuomarlan kanssa sotilaspsykologiasta! 

ILTARADIO-formaatissa kutsun ystäviäni kylään keskustelemaan psykologisista aiheista, jotka heillä ovat viime aikoina pyörineet mielessä. Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. 

Alex ja Julius ovat psykologian maisteriopiskelijoita Tampereen yliopistolta, ja ovat molemmat työskennelleet Suomen Puolustusvoimilla.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miten lopettaa liiallinen mukautuminen? Miten olla oma itse?   

Miten voi tunnistaa, milloin on aito itselleen ja muille, tai milloin on jonkinlainen haitallinen rooli päällä?

Jaksossa keskustellaan mukautumisen psykologiasta ja aitoudesta. 

Mukautuminen voi olla miellyttämistä tai pätemistä. Vaikka käytös olisi pinnaltaan hyvin erilaista, sekä miellyttämis- että pätemiskäyttäytymistä yhdistävät kuitenkin psykologisten tarpeiden täyttäminen. 

Kuten Barbapapat, ihmiset ratkaisevat erilaisia ongelmiaan muovautumalla erilaisiin muotoihin. Toisin kuin Barbapapat, tarpeeksi venyttyään ihmiset eivät pysty palautumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa.

Kun kaksi maailmaa kohtaavat, joihin ihminen on mukautunut erilaisiksi, seuraa konflikti.

Vieraana jaksossa on Pekka Tölli, Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija. Tölli käsittelee uudessa, vasta julkaistussa kirjassaan aitoutta ja mukautumista. 

Kirja:

Miten olla minä? Kohti tasapainoista elämää itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Terapia ei aina toimi. Miksi?  

Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, mitkä tekijät voivat tehdä terapiasta tehotonta, ja mitä tällöin kannattaisi kokeilla.  

Mistä tietää, onko oma terapia lähtenyt jotenkin sivuraiteille, vai onko kyse vain yleisestä epävarmuudesta ja hoitoon liittyvästä epämukavuudesta? 

Jos miettii itse terapian aloittamista, miten arvioida, olisiko se itselle hyödyllistä?  

Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi,
kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista").  

Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisää
sisältöä tämänkin jakson aiheista! 😎  

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Sosiaalinen ahdistus hallitsee valtavaa osaa kansastamme. Mistä sosiaaliset pelot nousevat? Mikä niitä pitää yllä, ja miten niiden vallasta voisi vapautua?

Kun kontrolloit jokaista sanaasi, valmistaudut keskusteluihin etukäteen ja yrität peittää jotain "puutteellista" itsessäsi, huomiosi kiinnittyy kokonaan itseesi. Et kuuntele toista. Et ole läsnä. Etkä koskaan saa palautetta siitä, kelpaatko sellaisena kuin olet, koska et näytä sitä kenellekään.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Klaus Rannan kanssa sosiaalisen ahdistuksen mekanismeista ja siitä, miten niitä voi purkaa. Klaus Ranta on sosiaalisen ahdistuksen teemoihin erikoistunut kouluttajapsykoterapeutti, psykologi ja psykiatri.

Jakson aiheita:

• Sosiaalisen ahdistuksen evolutiivinen logiikka
• Milloin epäsosiaalisuus on normaalia, ja milloin siitä tulee ongelma?
• Turvakäyttäytyminen: miten jännittäjä sabotoi itseään?
• Haavoittuvuuden näyttäminen lähentää ihmisiä, vaikka mieli ennustaa päinvastaista
• Kiusaamisen ja sosiaalisen trauman yhteys: kahdella kolmasosalla on oikeita torjuntakokemuksia
• Miksi tekeminen on aliarvostettua ja ajattelu yliarvostettua

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

"He varmasti ajattelevat minusta pahaa." "Nolaan itseni, jos menen sinne." "Ketään ei kiinnosta minun tekemiseni."

Mieli liioittelee, valehtelee ja ennustaa asioita, joita ei tule koskaan tapahtumaan. Ja me uskotaan sitä kyseenalaistamatta.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa ajatusansoista, jotka ajavat ihmisen eristäytymään. Arto on yksi Suomen arvostetuimmista psykologeista ja suomalaisen hyväksymis- ja omistautumisterapiakentän tunnistettavin hahmo.

Ajatusansojen lisäksi saat jaksosta psykologisen harjoituksen, joka auttaa sinua eriytymään ajatuksista, jotka estävät sinua tekemästä mitä todella haluaisit.

Jakson aiheita:

• Mielen lukeminen: miksi luulet tietäväsi, mitä muut sinusta ajattelevat
• Miten oppimishistoria rakentaa "minätarina-ansan", joka kaventaa koko elämää
• Miksi ei tarvitse muuttaa ajatuksiasi tehdäksesi muutoksen
• Bussi-metafora elämällesi
• Myötätunto eteenpäin puskevana voimana

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Kuinka pikkulapsena rakentunut malli kiintymisestä vaikuttaa meihin aikuisinakin?

Kun astut huoneeseen täynnä tuntemattomia ihmisiä, sinulla on jo valmiina ennakko-olettamus siitä, miten he suhtautuvat sinuun. 🤔

Tällainen suhtautumistapa on rakentunut pitkän oppimishistorian aikana, alkaen vauvaiästä ja osittain jopa kohdusta.

Kiintymyssuhdeteoria tunnetaan yleensä parisuhde- tai vauva-aiheena. Mutta sen ydin on jotain laajempaa: se on teoria siitä, miten aivot rakentavat mallin itsestä ja muista, sekä miten tuo malli ohjaa kaikkea sosiaalista toimintaa läpi elämän.

Jos varhainen kokemus on opettanut, että muihin ei voi luottaa, niin huoneeseen astuminen voi tarkoittaa: sydän pamppaa, katse kiertelee, itsestä tuntuu jotenkin väärältä. Toinen taas katsoo silmiin, on utelias, luottaa tulevansa otetuksi vastaan. Sama huone. Täysin eri kokemus.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhun psykologi ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan kanssa siitä, miten kiintymyssuhdetyyli ja -tausta näkyvät sosiaalisessa elämässä ja ystävyyssuhteissa. 

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä. Sosiaalisen eristäytymisen ja vetäytymisen taustalla voi olla oletus siitä, että muille ei kannata avautua. Tällaisten oletusten taustalla voi olla oma kiintymyssuhdehistoria. 

Jakson aiheita:

• Miten lapsuuden kiintymyskokemus muuttuu tiedostamattomaksi toimintamalliksi aikuisuudessa?
• Miten sama pelko, joka ohjasi lasta, ohjaa aikuista sosiaalisissa tilanteissa?
• Miksi vetäytyminen ruokkii itseään: kun suojaudut, muut saattavat tulkita sen ylimielisyydeksi ja negatiivinen kierre alkaa
• Miten tunnistaa oma strategiansa: hyökkäätkö vai vetäydytkö, kun tunneyhteys katkeaa?

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Posttraumaattiseen oireiluun kuuluu takaumia menneestä, aikahahmotuksen häiriintymistä, vireysjärjestelmän poikkeuksellista toimintaa, muutoksia ajattelussa ja mielialassa, sekä välttämiskäyttäytymistä. 

Yhteiskuntana olemme hyvää tarkoittaen alkaneet huomioida posttraumaattisesti oireilevia. Tässä jaksossa argumentoin, että yksi näkyvimmistä huomiointitavoista, sisältövaroitusten laajentunut käyttö, ei kuitenkaan toimi ja on lopulta haitallista.

Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi se antaa yhteiskuntatasolla uskottavuutta pseudoterapeuttiselle ajattelulle, jossa huomaamattomasti kannustetaan ongelmaa ylläpitävään käyttäytymiseen.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.

Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.

Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?

Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?

Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.

Jakson aiheita:

• Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöön
• Miten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksi
• Menneisyyden äänien puhe omassa mielessä
• Korjaavien kokemusten psykologiaa
• Milloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?

Jakso on toinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.