PSYKOLOGIA

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.

Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.

Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".

Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.

Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. 

Jakson aiheita:

- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori
- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä
- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?
- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?
- Hikikomorin demografia
- Verkkoon kadonneet -hankkeesta

Ville Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.

Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.

Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: 

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Romantiikka väkivallan välineenä, ja muita piilotetun väkivallan muotoja.

Käsittelemme jaksossa Meri Ala-Huikun kanssa vainoamisen ja sumuttamisen ("gaslightingin") psykologiaa. Lisäksi puhumme harvemmin havaituista väkivallan muodoista, joita tapahtuu esimerkiksi lapsettomissa perheissä, kehitysvammaisia kohtaan ja vanhainkodeissa.

- Mistä vainoaminen koostuu? Kuuluuko siihen vilpitöntä uskoa, että toinen kyllä palaa kanssani yhteen, vaikka hankkiikin nyt lähestymiskieltoa? Mistä tämä kertoisi?

- Sadismi ja mielen järkkyneisyys vainoajien ja sumuttajien kesken.

- Sarjavainoajat.

- Miten romantiikkaa ja pinnallisesti positiivisia asioita voidaan käyttää vainonnan keinona.

- Rakenteellinen väkivalta vanhuksia kohtaan. Miten väsyneisyys ja leipääntyneisyys voivat pelata roolia tässä.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.

Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. 

Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?

Jakson aiheita:

- Mihin psykiatria perustuu?

- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?

- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?

- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.

Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:

- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota
- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn
- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen
- Kuinka viiltelyä hoidetaan
- Onko kyseessä riippuvuus
- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen
- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidosta

Katja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Insestissä seksuaalinen käyttäytyminen kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat liian lähellä.

Voiko samoin tehdä emootioiden kanssa? Mitä on emotionaalinen insesti?

Emotionaalisesti insestinen vanhempi kohtelee lastaan ikään kuin puolisoa tai "vertaistaan". Hän saattaa vaatia lapselta emotionaalista tukea ja läheisyyttä enemmän kuin vanhempi-lapsi-suhteessa on asiallista. Hän saattaa avautua lapselle asioista, joita lapsen ei tulisi kuulla tai käsitellä.

Aiheesta puhumassa kanssani on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita! Hän luokittelee uusimmassa, Sairas perhe -bestsellerkirjassa monia epäterveen vanhemmuuden tyyppejä.

Katjan valokuva: Heidi-Hanna Karhu

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tervetuloa PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradioon!

Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. No, olutta ei välttämättä tarvita, mutta tunnelma tulee olemaan ILTARADIOSSA rento. Ei pönötetä eikä mietitä liikaa mitä sanotaan.

Nyt selviää, millaisista asioista psykologia-alan ihmiset puhuvat iltaisin! Jokainen tuo jaksoon mukaan jonkun idean tai aiheen, joka on viime aikoina liikkunut mielessä.

Sinulla on nyt kaksi eri tyylistä PSYKOLOGIA-Podcastin muotoa joista valita!

Ensimmäisessä PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradiossa ovat vieraina psykologian maisteriopiskelijat Nette Hurme, Tatu Polamo ja Julius Heino!

Lets mennään.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä? 

Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä. 

Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita.

Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami. 

Aiheita:

- Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä?

- Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako?

- Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä?

- Kuinka pelata viisaammin?

- Stressiä aiheuttavat ja sinnikkyyttä vaativat pelit.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miten väkivaltaisuus syöpyy sisälle perheeseen?

Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, jossa satuttaminen, kontrolli ja pelko kietoutuvat ihmissuhteeseen, jonka kuuluisi olla turvallinen. Se voi sisältää fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai sosiaalista väkivaltaa. Useimmiten se on jonkinlainen yhdistelmä näistä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ensin se voi näkyä esimerkiksi kontrollina, sitten eristämisenä ja lopulta avoimena väkivaltana. Ilmiön ytimessä on vallan ja alistamisen dynamiikka. 

Väkivalta ei ole koskaan yksityinen asia. Tekijä on aina itse vastuussa väkivallasta. Se ei ole ikinä uhrin syy.

Meri Ala-Huikku on väkivaltatyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella. Hän on työskennellyt väkivaltaa vastaan mm. MARAK-puheenjohtajana ja Barnahus-koordinaattorina. MARAK eli moniammatillinen riskinarviointi on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Barnahus-hankkeessa puolestaan tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. 

Jaksossa käsitellään mm.:

• Miksi joku on väkivaltainen kumppaniaan kohtaan?
• Miksi uhri ei lähde vaarallisesta suhteesta?
• Voiko samaan aikaan rakastaa ja pelätä?
• Miten väkivalta vanhempien välillä muokkaa lapsen kehitystä?
• Miten rakennetaan toimiva turvasuunnitelma?
• Mustasukkaisuuden rooli väkivallan dynamiikassa
• Miten väkivaltainen kierre voidaan pysäyttää?
• Uhrin selviytymisstrategiat ja hengissä pysymisen psykologia

Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella kasvatus- ja perheneuvolassa.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kun kuolema kohtaa perheen.

Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen?

Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen.

Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä. 

Jakson aiheita:
- Kuinka puhua elämän päättymisestä?

- Häpeily ja varovaisuus kuoleman ympärillä.

- Tilaa, taukoa, tunteita -periaate.

- Ruumiin kohtaaminen.

- Lapsen tavat testailla aikuisia ja tutkia heidän reaktioitaan kuoleman teeman ympärillä.

- Hautajaiset lapsen näkökulmasta.

- Mitä kaikkea kaksivuotias voi ymmärtää?

Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa, osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Terveyspsykologia tutkii ihmisen terveyskäyttäytymistä. Miksi muutosta on niin vaikeaa saada aikaan?

Kuinka tehdään kestävä elämäntapamuutos?

Tiedetään, että vaikka ihmistä informoidaan kuinka hänen tekemistään epäterveellisistä valinnoista, tämä harvoin lisää terveellisempää käytöstä. Miksi?

Vieraanani puhumassa aiheesta ovat terveyspsykologian erikoispsykologit Petri Karkkola ja Taina Hintsa.

Aiheina mm.:
- Mitä "terveys" tarkoittaa
- Miksi tieto ei motivoi?
- Pitäisikö epäterveellisistä valinnoista rankaista?
- Onko "hyvät ja huonot elintavat" -jaottelussa järkeä. Mistä tällainen tulee?
- Mitä töitä tekee terveyspsykologi?

Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus on suunnattu terveydenhuollossa, sairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja organisaatioiden kehittämistehtävissä toimiville psykologeille. Erikoispsykologi on mukana ratkaisemassa terveyden, sairauden ja toimintakyvyn haasteita yksilöiden, ryhmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa.

Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)

Jatketaan keskustelua Instagramissa!

• Instagram: @oskarimagga  
• TikTok: @oskarimagga  
• Verkkosivut: oskarimagga.com  

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.