Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveysongelmia. Tietoa mielenterveyden hoitamisesta on kuitenkin mediassakin paljon tarjolla. Vinkkilistat paremmasta olosta eivät vain yleensä tosielämässä toimi.

Erityisesti mielen ongelmat ovat lisääntyneet nuorilla. Heillä on paineita suorittaa elämää ihannekaavan ja ihanneihmisen mallin mukaan. Pitäisi olla jotain erityistä ja ihmeellistä, ja kun siihen ei yllä, mieli uupuu. Entä jos arvostaisimme enemmän tavallisuutta?

Yllättävän monella nuorella on vielä 30-vuotiaanakin epäselvä identiteetti. Ei oikein tiedetä, keitä ollaan ja mihin ollaan menossa, koska vaihtoehtoja on loputtomasti. Valintojen tekeminen vaatisi sitoutumista ja juuri sitä nuoret karttavat. Sillä aina voi jossain olla jotain parempaa tiedossa. Tämä on yksi selitys ahdistuksen takana.

Vieraina psykoterapeutti Emilia Kujala sekä identiteettitutkija Rasmus Mannerström.

Keski-ikäinen nainen iloitsee uudesta vapaasta elämänvaiheesta, kun lapset ovat itsenäistymässä. Mutta edessä saattaakin olla heti uusi hoitovastuu, kun ikääntyvät vanhemmat alkavat tarvita apua. Hyvin usein päävastuu vanhemmista huolehtimisesta on nimittäin juuri tyttärellä.

Miten aikuisen lapsen suhde vanhempiinsa muuttuu, kun nämä ikääntyvät? Kääntyvätkö roolit ylösalaisin? Voiko edes puhua enää lapsen roolista, jos kyseessä on enemmänkin hoitajan työ? Ja millaista on, kun tähän roolien muuttumiseen lisätään vanhemman muistisairaus? Miten pitää omista rajoista kiinni? Milloin hoivavastuu tuntuu taakalta? Millaiset voimahetket puolestaan auttavat jaksamaan?

Keskustelijoina toimittaja, logoterapiaohjaaja ja tietokirjailija Hanna Jensen, jolla on kokemusta muistisairaiden vanhempiensa hoitamisesta, sekä Minna Oulasmaa, joka toimii Väestöliitossa Sukupolvien sopu -hankkeen vastuuasiantuntijana.

Mitä on viisaus? Onko mahdollista kehittää omaa ajatteluaan viisaammaksi? Millaista viisautta tarvittaisiin tässä ajassa? Keskustelijoina viisaustutkija Jenni Spännäri sekä filosofi Markus Neuvonen.

Yhteiskuntamme on maallistunut, mutta luterilaisuus vaikuttaa silti kulttuuriimme yhä mitä moninaisimmin tavoin. Entä onko sattumaa, että Pohjoismaat sijoittuvat usein kansalaisten hyvinvointia mittaavissa vertailuissa kärkeen ja että ne ovat kaikki luterilaisia maita? Olemmeko luterilaisempia kuin luulemmekaan?

Vieraina arvotutkija Anneli Portman ja taloustieteilijä Sixten Korkman.

Pinna kiristyy ja tulee ärähdettyä toiselle - ja jälkikäteen hieman kaduttaa? Tuttu tilanne?

Miten voisi oppia keskustelemaan ja myös riitelemään rakentavasti?

Valmentaja Ira Lange ja vuorovaikutuskouluttaja Hanna Savanna vastaavat tähän. He lupaavat, että keskustelutaitoaan tietoisesti harjoittava ihminen kokee palkkioksi enemmän tyytyväisyyttä elämäänsä kuin aiemmin.

Oletko saanut keski-ikäisenä naisena juuri ADHD-diagnoosin? Kenties sitä on edeltänyt vuosien ja vuosikymmenien syyllisyys siitä, että olet tuntenut itsesi huonoksi ja saamattomaksi? Asioita on ollut vaikeaa saada valmiiksi, pää on ollut täynnä ideoita mutta seuraavana hetkenä olo on ollut aivan tyhjä. Koti on ollut kaaoksessa ja aikatauluihin on ollut vaikea sitoutua. Näin on ainakin psykofyysisen fysioterapeutin Karita Palomäen tapauksessa. Hän on kirjoittanut aikuisen ADHD:sta kirjassaan Kuhiseva mieli. Vasta diagnoosin saatuaan hän on alkanut ymmärtää menneen elämänsä tiettyjä vaikeuksia. Nyt hän on opetellut elämään oireiden kanssa ja näkee ADHD:ssa myös positiivisia vaikutuksia kuten hyperfokusoitumisen tilan.

Psykiatri Elina Santti kertoo, mitä erityistä, jopa erityisen hankalaa, ADHD:ssa on naisten kohdalla. Hän myös kertoo, mitä kaikkea on sen taustalla, että lasten ADHD-diagnooseista neljä viidestä tehdään pojille, mutta aikuisilla tarkkaavaisuushäiriötä esiintyy yhtä paljon naisilla kuin miehillä.

Maailma sai sotkan munasta alkunsa. Joutsen ui kahden maailman väliä ja toi viestejä tuonpuoleisesta. Palokärjen ilmestyminen pihaan ennusti kuolemaa. Varpunen oli Jumalan pieni apuri ja tiesi rakastuneille onnea. Pääskynen toi taloon vaurautta. Kuukkeliin suhtauduttiin kunnioittavasti, sillä sen ajateltiin olevan edesmenneen saamelaisen tai merimiehen vaeltava sielu.

Suomalaisessa mytologiassa linnuilla on suuri rooli. Mitä se kertoo suhteestamme siivekkäisiin?

Entä onko jokin vanhoista uskomuksista edelleen voimissaan? Mitä kuuluu Suomen linnuille tällä hetkellä todellisuudessa?

Vieraina kulttuurintutkija Liisa Kaski sekä projektikoordinaattori Heidi Björklund Helsingin yliopistosta.

Miten elää tätä elämää tyynenä ja jopa onnellisena? Siinäpä kysymys, johon jokainen terapiakoulukunta ja hyvinvointivalmennusta tarjoava taho pyrkii kukin tavallaan vastaamaan.

Nyt kysytään, millaisia vastauksia C.G. Jungin teorioista kehittyneestä syvyyspsykologiasta tähän saadaan.

Usein hyvinvointia pyritään lisäämään ikään kuin kohottamalla katsetta ylöspäin, ylevään kiitollisuuteen ja "henkiseen kasvuun". Nyt lähdetäänkin matkalle alaspäin, kohti pimeää sisintämme.

Vieraina sosiologi, arkkityyppisen työskentelyn ohjaaja Kaisa Kuurne sekä jungilainen psykoanalyytikko Harri Virtanen.

Jos joku väittää, ettei ole koskaan kadehtinut ketään, hän todennäköisesti ei ole itselleen ihan rehellinen. Kateus on hyvin yleinen tunne, joskaan siitä ei juuri muille huudella.

Millaiset voimat jylläävät kateuden takana? Entä onko kyseessä läpeensä katalasta ja tuhoavasta mielentilasta vai voisiko tunnetta käyttää moottorina muutoksen tavoittelussa?

Keskustelijoina psykoanalyytikko, Kateus-kirjan kirjoittanut Elina Reenkola sekä aihetta paljon kolumneissaan ja podcasteissaan pohtinut valmentaja ja media-alan yrittäjä Anna Perho.

"Korealainen aalto" ei tunnu laantuvan: K-pop ja K-draamat ovat supersuosittuja ympäri maailman. Etelä-Korean fanitus on tuonut myös sikäläisen kosmetiikan ja ruuan länteen. Nyt pohditaan erityisesti K-viihteen eli etelä-korealaisen musiikin ja tv-sarjojen suosion syitä. Vieraina K-sarjojen suurfani Pirkko Arstila, K-poppiin perehtynyt Minja Mäkilä sekä korealaisen yhteiskunnan tunteva Teppo Turkki.