Anoreksia on maailman tappavin mielenterveyshäiriö. "Anoreksiaan kuollaan, koska siitä ei haluta parantua", sanoo teoreettinen fyysikko Veera Sylvius, joka nuorena sairasti anoreksian. Hän parani, mutta hän tietää, miten vaikeaa toipuminen on, kun puolet itsestä vastustaa sitä.

Anoreksia ei ole vain nuorten tyttöjen sairaus. Siihen sairastuvat myös pojat ja miehet. Oireilu saattaa olla myös monimuotoisempaa. Erityisesti urheilijoiden keskuudessa yleisin häiriö on määrittelemätön syömishäiriö. Siihen liittyy sekä ahmimista, oksentamista että syömisen panttaamista.

Hyvinvointiohjaaja Jouni Kuivalainen sanoo, että syömishäiriö tulee korvaamaan jotain, usein vaikeiden tunteiden hallintaa. Sen takia häiriökäyttäytymisestä on myös vaikeaa luopua.

Jääkiekkoilija Samu Markkula laihdutti itsensä kuoleman porteille asti yrittäessään löytää tehoja harjoitteluunsa.

Millaiset itselleen asetetut vaatimukset ja toisaalta itsensä rankaiseminen näyttäisivät yhdistävän syömishäiriöön sairastuneita? Miten syömishäiriöstä voi lähteä toipumaan?

Meihin on iskostettu ihanne nuoruudesta. Ehkä siksi naiset itsekin nolostelevat vaihdevuosiaan ja vitsailevat mummotaudista. Olisiko jo aika vaihtaa tätä virttä? Voisiko tässä naisen elämän vaiheessa nähdä myös jotain vapauttavaa?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä ja kätilö, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen keskustelevat siitä, miksi vaihdevuosiin liitetään häpeilyä, miksi oireita ei aina tunnisteta ja miten suhtautua hoitovaihtoehtoihin.

Rakastuminen on helppoa, mutta usein suhde alkaa rakoilla, kun ensihuuma katoaa ja pitäisi siirtyä rakastamisvaiheeseen. Miksi näin? Olemmeko romanttisen Hollywood-kuvaston aivopesemiä ja siksi odotamme rakkaudelta liikoja? Onko rakkaus vain illuusiota, jota ajamme takaa?

Miten rakkauden mysteeriä ratkovat rakkauden aatehistoriaa tutkinut ekumeniikan professori Risto Saarinen ja tutkija Keiju Vihreäsalo?

Kuvittelemme elävämme omaehtoista elämää, mutta emme aina huomaa, että olemme alitajuisesti sidoksissa lukemattomiin ihmisiin ympärillämme, myös menneisyyden ihmisiin ja jopa ylisukupolvisesti. Olemme erityisesti sidoksissa siihen, miten meitä on lapsena kohdeltu ja millaisella käyttäytymiskaavalla olemme oppineet silloin pärjäämään. Toistamme näitä varhaisista ihmissuhteista oppimiamme pärjäämisen malleja aikuisissa ihmissuhteissamme. Suojaamme itseämme vaikkapa ainaisella uhrautumisella, pakenemisella tai miellyttämisellä.

Miten voisimme oppia kohtaamaan käyttäytymisemme juurisyyt? Miten voisimme vapautua menneisyyden taakoista ja kaavoista, joita toistamme?

Keskustelijoina sosiologian yliopistonlehtori Kaisa Kuurne Turun yliopistosta sekä perhekonstellaatio-ohjaaja Jani Roman.

Tulet väsyneenä töistä kotiin. Löydät teinin röhnöttämästä sohvalla. Koira on ulkoiluttamatta, vaikka teini oli luvannut hoitaa homman, ja keittiö on tietysti sotkussa. Raivo nousee sisälläsi ja konflikti on lähellä.

Miten tämä tilanne pitäisi oikeaoppisesti hoitaa?

Teinin mieltä selvittelevät lastenpsykiatri ja psykoterapeutti Janna Manninen sekä teinien äiti Hanna Parviainen.

Katuminen on osoitus ihmisen kyvystä peilata menneisyyttä ja kertoa itselleen tarinoita: "jos vain olisin tehnyt tuolloin toisin, olisin nyt onnellisempi". Nämä tarinat eivät kuitenkaan koskaan voi olla muuta kuin arveluja siitä, mitä olisi ehkä seurannut toisenlaisesta valinnasta. Me ihmiset myös unohdamme, että jos olisimme aikoinaan tehneet erilaisia valintoja, emme olisi nyt samoja ihmisiä kuin mitä olemme. Katumisen tunteissa vellominen on hyvin raskasta.

Miten katumiseen kannattaisi suhtautua? Voiko katumisen jollain ilveellä valjastaa peräti voimaksi?

Keskustelijoina filosofian professori Antti Kauppinen Helsingin yliopistosta sekä Kirkon tutkimus ja koulutuksen perheneuvonnan kouluttaja ja psykoterapeutti Anne Anttonen.

Pystymme välttämään monia kansansairauksia noudattamalla hyviä elintapoja. Mutta voimmeko vaikuttaa elintavoillamme siihen, miten nopeasti ikäännymme? Voiko ikääntymisprosessia siis hidastaa?

Vieraina ovat kokeellisen neurologian dosentti Kaisa Hartikainen ja terveyden edistämisen apulaisprofessori, gerontologian dosentti Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta.

Jos manipuloinnista tulee mieleen, että sitä harjoittavat vain erityisen kylmähermoiset narsistit, niin käsitys on väärä. Manipulointia tapahtuu nimittäin tämän tästä ihan arkisissa tilanteissa tavallisten ihmisten toimesta. Meistä suurin osa on ollut manipuloinnin kohteena ihmissuhteissaan, työpaikalla tai somessa liikkuessaan. Entä onko someinfluenssareiden harjoittama vaikuttaminen ihmisten manipulointia?

Vieraina kirjailija Anna Maria Mäki sekä psykologi ja tietokirjailija Satu Pihlaja.

Mikä on unelmien merkitys elämässä? Meitähän usein kehotetaan jahtaamaan unelmiamme. Mutta entä jos niitä unelmia ei ole? Elääkö silloin latteaa elämää vai onko silloin päinvastoin oivaltanut, että tässä hetkessä on jo kaikki?

Keskustelijoina kirjailija ja viestintäkonsultti Katja Lahti sekä motivaatiovalmentaja Johanna Huhtamäki.

Erosta eteenpäin. Miten toipua surusta ja syyllisyydestä? Miten käsitellä ero niin, ettei kanna samoja ongelmia uuteen suhteeseen? Onko olemassa hyvää eroa? Millainen mahdollisuus ero on syventää itsetuntemustaan ja uudistaa koko elämänsä?

Näitä kysymyksiä pohtivat Väestöliiton eroterapeutti Viivi Niinikangas sekä kaksi avioeroa kokenut näyttelijä Sanna Stellan.