Toimittajana J.P. Pulkkinen

Toimittajana J.P. Pulkkinen

Toimittajana J.P. Pulkkinen

Toimittajana J.P. Pulkkinen

Toimittajana J.P. Pulkkinen

Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Toimittajana J.P. Pulkkinen

Babylon Berlinin lähtökohtana on saksalaiskirjailija Volker Kutscherin vuonna 2008 ilmestynyt rikosromaani, jossa Kölnistä kotoisin oleva rikostutkija Gereon Rath saapuu vuonna 1929 Berliiniin. Weimarin tasavalta on muutostilassa, poliittiset intohimot kuohuvat, vallantavoittelijoita on sekä ns. edistyksen ja ns. taantumuksen puolella. Ystäviä ja vihollisia on kuohuvassa suurkaupungissa vaikea erottaa toisistaan eikä myöskään ole selvää kenen pussiin kukin pelaa. Asemalla on vartioitunut idästä tullut juna, joka muodostuu tv-sarjan kahdella ensimmäisellä kaudella kuudentoista jakson aikana juonen liikkeellepaneva voima. Tv-sarjan kaksi ensimmäistä kautta kattavat Kutscherin kirjasarjan ensimmäisen osan, alkuperäiseltä nimeltään Der Nasse Fisch, Märkä kala. Tähän mennessä Kutscherin Gereon Rath -kirjoja on ilmestynyt jo seitsemän ja suomennettu yksi. Viimeisin, nimeltään Marlow, ilmestyi vuonna 2018. Kutscher on sanonut, että sarja tulee koostumaan 9 kirjasta ja tarina päättyy marraskuuhun 1938, Kristalliyön tapahtumiin. Kuudenteen osaan saakka alaotsikko oli numeroitu esimerkiksi Gereon Raths sechster Fall, mutta viimeisin oli “seitsemäs Rath-romaani. Kutscher onkin sanonut, että Gereon Rath yhä tutkii, mutta hänet on potkittu poliisivoimista - eikä hän ole poliittisesti välinpitämätön. Ensimmäisen maailmansodan traumat ovat yhä pinnassa, raskas työ vaatii raskaat huvit, vasta-avattu suuri yökerho-kabaree Moka Efti vetää huikeaa show-ohjelmista. Sarjasta henkivä lopunajan tuntu yhdistyy genre-tietoiseen tyylien sekoitukseen, jolle voi hakea verrokkia esimerkiksi 20-luvun ekspressionistisesta kuvataiteesta. J.P. Pulkkisen kanssa Babylon Berlinistä keskustelee kirjailija Kjell Westö. Kuva: Frédéric Batier/Yle Kuvapalvelu

Trust-sarjan tarina perustuu öljypohatta J. Paul Gettyn pojanpojan kidnappaukseen vuonna 1973. Kuusitoistavuotias John Paul Getty III oli calabrialaisen rikollisjärjestön ‘Ndranghetan vankina viiden kuukauden ajan, kunnes hänen isoisänsä sai tingittyä lunnassumman kymmenykseen alun perin vaaditusta. Kahdeksanosaisen Trust-sarjan yksi keskeisistä teemoista on perheen ja solidaarisuuden käsite. Amerikkalainen Getty oli ulkonaisesti brittiläinen herrasmies, hän asuikin Englannissa. Toiminnaltaan ja periaatteiltaan hän oli kuitenkin pesunkestävä uuden maailman kapitalisti, joka hyväksyi vain voittoa tuottavat toimet. Perheen sisäisesti näillä periaatteilla oli tuhoisat vaikutukset. Omien poikiensa bisneskykyjä hän ei arvostanut, joten päätyi nöyryyttämään heitä. Seurauksena oli itsemurha, huumeongelmia, avioeroja ja itsevaltaisesti imperiumiaan johtava patriarkka, joka purki intohimonsa taiteen keräämiseen. Trust on yksi esimerkki siitä, että tarinat superrikkaista ovat nykyajan kuningasnäytelmiä. Trustin toinen perhe on kidnappauksen tehnyt calabrialainen ‘Ndrangheta, jonka perhearvot ovat paljon perinteisempiä. Pojat seuraavat isiä yhteisissä bisneksissä, heikon valtion takia yhteisöt ovat riippuvaisia järjestön onnistumisessa toiminnassaan. J. Paul Gettyä esittää kanadalaissyntyinen järkäle näyttelijäksi, Donald Sutherland, Sarjan on käsikirjoittanut Simon Beaufroy ja ohjauksesta vastaa pääosin Danny Boyle. J.P. Pulkkisen kanssa Trustista keskustelee kirjailija Markus Leikola. Kuva: AOP

Birmingham on Britannian toiseksi suurin kaupunki, mutta seksikkyydeltään se on tuskin kymmenen parhaan joukossa - ei vaikka sieltä on kotoisin niin Ozzy Osbourne, J.R.R. Tolkien kuin James Wattin höyrykone. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja siitä on suurelta osin kiittäminen 20- ja 30-luvulla toiminutta Steven Knightin luomaa gangsteriryhmää, Peaky Blindersia. Birmingham oli teollisuuden ja tavaratuotannon syntysijoja, joka vastaanotti modernin urbaanin maailman kiroukset jo kauan ennen muita kaupunkeja. Teollinen toiminta synnytti monenlaista aktiivisuutta ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupunki oli sekä monenlaisten ryhmien temmellyskenttä. IRA, kommunistit, paikallispoliisi, salainen palvelu ja kilpailevat gangsteriryhmät hakivat asemiaan. Tähän yhteyteen Steven Knight on rakentanut sukutarinan, jossa mustalaistaustaisen Tommy Shelbyn (Cillian Murphy) johtama ryhmä kohoaa ryysyistä rikkauksiin. Ensimmäinen maailmansota on vielä lähellä, väkivalta ja traumat ovat pinnassa. Knightin sarjaa on kuvattu Liverpoolin Stanleyn telakalla, mikä on antanut mahdollisuuden luoda maisema, jossa yksikään kukka ei kuki. Tunnarijakson musiikki, Nick Caven Red Right Hand antaa vihjeen äänimaisemasta, jossa hypätään suoraan särmikkääseen 2000-luvun musiikkiin: White Stripes ja PJ Harvey ja Black Keys. Steven Knight tunnetaan esimerkiksi elokuvasta Locke, jossa hän kykenee rakentamaan intensiteetin pelkästään yhden, autossa puhelimeen puhuvan miehen avulla. Tuo sama mies, Tom Hardy, esiintyy myös Peaky Blindersissa - kuten myös Sam Neill, Adrien Brody, Aidan Gillen, Sophie Rundle, Helen McCrory ja Charlotte Riley. J.P. Pulkkisen kanssa Peaky Blindersistä keskustelee kirjailija Kaisa Haatanen. Kuva: Robert Viglasky Photography

Ollaan syvällä USA:n maaseudulla, naistoimittaja tulee kesäiseen pikkukaupunkiin, ajelee ympäriinsä vanhalla Volvolla, luukuttaa Led Zeppeliniä ja naukkailee pikkupulloista vodkaa. Jotain on vialla, mutta mitä? Teräviä esineitä (2006) oli amerikkalaiskirjailija Gillian Flynnin esikoisteos. Flynn on sanonut, että hänen tarkoituksenaan oli luoda pikkukaupunki, jota hallitsevat naiset ja nuo naiset eivät ole lainkaan hyväntahtoisia. Flynn tunnetaan myös kirjasta Gone Girl, josta tehdyn menestyselokuvan hän myös käsikirjoitti. Samoin elokuvan Widows, jossa gangsterien lesket ottavat ohjat käsiinsä. Yhteistä näille kaikille on se, että naiset toimivat maailmassa, jossa toimimisen ja arvojen malli on maskuliininen. Sharp Objectsin kuvitteellinen pikkukaupunki Wind Gap yrittää selvitä kahden teinitytön murhasta. Wind Gapista kotoisin oleva toimittaja Camille Preaker tulee kaupunkiin ja kirjoittaa juttuja murhatutkimuksesta, joka ei tunnu etenevän. Hän majoittuu entiseen kotitaloonsa äitinsä ja isä- ja sisarpuolensa luokse. Äiti, paikkakunnan mahtinainen, suhtautuu tyttäreensä omituisella yhdistelmällä epäluuloa ja holhoavuutta. Paljastuu, että Camillen sisko on vuosia sitten kuollut ja Camille itsekin on ollut hoidettavana mielisairaalassa. Sharp Objectsia leimaa viipyilevä, iholle hiipivä ja aisteja kutitteleva syvän etelän ilmapiiri. Se on kuin modernia aistillista proosaa, jossa juopottelevat ja itseään lääkitsevät naiset yrittävät luovia perinteen, rooliodotusten ja myrkyllisten ihmissuhteiden ryteikössä. Sarjan ohjaaja Jean-Marc Vallée tunnetaan myös tv-sarjasta Big Little Lies, jossa naishahmojen keskinäinen virtapiiri on hyvin jännitteinen. Päärooleissa äitinä ja tyttärenä ovat upeat Patricia Clarkson ja Amy Adams. J.P. Pulkkisen kanssa Sharp Objectsista keskustelee Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Ahlroth. Kuva: AOP