Tiederadio

Nuorisotutkimuksen vastaava tutkija Tomi Kiilakoski ja nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia keskustelivat maaliskuun Tiedeklubilla 23.3.2022 nuorten ilmasto- ja ympäristövaikuttamisen keinoista ja näihin liittyvistä tunteista. Keskustelu pohjasi 16.3. ilmestyneen Nuorisobarometrin tuloksiin. Vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutetun haastattelututkimuksen kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat.

Nuorten ilmastoahdistuksesta on puhuttu paljon, mutta muut ilmastoon ja ympäristöön liittyvät tunteet ovat jääneet taka-alalle. Barometrin tuloksista ilmeni, että nuorten kokemien tunteiden kirjo ympäristökadon ja ilmastonmuutoksen äärellä on laajempi. Monet nuoret kokivat esimerkiksi surua kadotetuista elinympäristöistä. Toisaalta esiin nousivat hyvän olon tunteet niistä teoista, joita voi itse tehdä ilmaston ja ympäristön eteen.

Honkatukia ja Kiilakoski keskustelivat myös perinteisen oikeisto-vasemmisto-jaon ilmenemismuodoista nuorten keskuudessa. Nuorten sijoittuminen poliittiselle arvokartalle ei määrity perinteiseen tapaan luokkataustan mukaan. Vasemmistolaisimmat arvot olivat korkeakoulutaustaisilla vastaajilla ja oikeistolaisimmat arvot puolestaan ammattikoulutuksessa olevilla tai sen käyneillä nuorilla aikuisilla.

Yksi barometrin ilahduttavimmista tuloksista oli nuorten vahva luottamus tulevaisuuteen. Optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuvien nuorten määrä oli ennätyksellisen korkealla tasolla. Aineisto on kerätty alkuvuonna 2021, mutta pandemia ei vaikuta heikentäneen nuorten tulevaisuususkoa. Yhteiskunta vaikuttaa pandemian keskelläkin onnistuneen ylläpitämään nuorten toivon horisonttia.

Lue podcastin tekstivastine Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkosivuilta: https://tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-maaliskuun-tiedeklubin-aanitallenteesta-aanestamista-kulutusvalintoja-vai

Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi Tiedeklubi-tapahtumasarjaa. Kevään 2022 Tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Nuorisotutkimusseura, Kirjallisuudentutkijain seura ja SustAgeable-hanke. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.

Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran Koulu ja menneisyys. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirjaa 2021 ”Oppivelvollisuus 100 vuotta”.

Maamme vuosisataisen oppivelvollisuuden taipaleelle mahtuu niin sotavuosia kuin peruskoululaitoksen vakiintuminen. Meille suomalaisille koulu ja koulutus ovat olleet tärkeitä asioita heti itsenäistymisemme jälkeen ja myös myöhemmin kohotessamme moderniksi eurooppalaiseksi yhteiskunnaksi.

Oppivelvollisuus säädettiin nuoressa ja juuri itsenäistyneessä maassa. Aluksi se herätti myös vastustusta. Kysymys oppivelvollisuudesta ja sen kohdentumisesta herättää keskustelua maassamme myös tänä päivänä.

Uutuuskirja paneutuu oppivelvollisuuden 100-vuotiaaseen taipaleeseen.

Näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee sitaatin Sinikka Ahosen artikkelista Kiistelty oppivelvollisuus, Pilvi Torstin artikkelista Yhteinen ja pakollinen vai erillinen ja valinnainen? sekä Paula Alasen artikkelista Oppivelvollisuuskoulu yhteiskunnallisten viiteongelmien ratkaisukeinona kirjasta Oppivelvollisuus 100 vuotta.

⠀

Kirjan voi tilata https://tiedekirja.fi/fi/oppivelvollisuus-100-vuotta tai noutaa myymälästä Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-oppivelvollisuus-100-vuotta

AVOTT- koordinaatio jakoi 2021 syyspäivillä Avoimuuden edistäjät -palkinnon sekä kaksi kansallista Avoimen tieteen palkintoa. Valtteri Rajamäki haastatteli palkinnonsaajia tapahtumassa.

--

Podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.

Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita sarjaan kuuluvaa julkaisua Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen.

Harva kaupunki herättää suomalaisissa samanlaisia tunteita kuin Viipuri. Viipurin kaupunkitilaa muistellaan yksityisten muistojen ja yleisen kansallisen tason tunteena. Kaupungin menettäminen sodassa on antanut sille erityisen merkityksen suomalaisten muisteluperinteessä. Kaupunki ei ole vain mielenkiintoinen turistikohde vaan jotain enemmän. Jani Karhun tutkimuksessa (empiirinen kyselytutkimus) Viipuri esittäytyy korostetun suomalaisena. Tutkimuksessa toistuvat samat tärkeät paikat, kuten Viipurin linna Suomen lippuineen, Pyöreän tornin hilpeä ravintola ja ihana Montrepos.

Diasporan Viipuri päättää osakokonaisuuden ”Viipuri, kulttuuriin kaupunki”. Sen artikkeleissa käsitellään toipumisen ja hajaannuksen tunnelmia. Kattavana teemana on suomalaisten Viipuri-nostalgia ja menetetyn kaupungin muistaminen. ”Viipurin linna, se on Suomen lukko. Olen nähnyt siellä Suomen lipun tornissa, taisi olla 90-lukua.” (muistelee nainen noin 60 vuotta).

Näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee sitaatin Jani Karhu artikkelista ”Maailma jota ei enää ole - vaikka onkin. Viipurin kaupunkitila ja menneisyys suomalaisissa ja venäläisissä tulkinnoissa.

Kirjan voi tilata https://tiedekirja.fi/fi/diasporan-viipuri tai noutaa myymälästä Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-diasporan-viipuri-maailma-jota-ei-enaa-ole-vaikka

Toimittaja Leena Mattila haastatteli Principal Scientist Olli Törmäkangasta Orion Pharmalta marraskuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 17.11.2021. Tilaisuuden järjesti Suomalaisten Kemistien Seura.

Lääkekehityksessä on kuljettu pitkä matka: pajunkuoren käytöstä kipujen lievittämisessä aina virtuaaliseulonnan hyödyntämiseen uuden lääkkeen valmistuksessa. Lääkkeiden tutkimus ja kehitystyö on pitkäjänteistä, kallista ja tarkoin säänneltyä. Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitysprosessi kestää keskimäärin 12 vuotta.

Entä mitä tarkoitetaan molekyylikirjastoseulonnalla ja faasitutkimuksilla lääkekehityksessä? Sopivat ja tehokkaat lääkeainemolekyylit valikoituvat lopulta tuhansien molekyylien joukosta. Yhden lääkeainemolekyylin synteesi voi kestää muutamista päivistä yli kuukauteen. Kliinisiin tutkimuksiin valikoituneista molekyyleistä vain noin joka kymmenes päätyy valmiiksi lääkkeeksi apteekin hyllylle.

Miten varmistetaan lääkeainemolekyylien turvallisuus? Prekliinisessä vaiheessa testataan molekyylien turvallisuutta, selektiivisyyttä ja tehokkuutta ennen potilastutkimuksia. Vaihe kestää kestää noin 4-5 vuotta. Lääkeainemolekyylien suunnittelussa käytetään tietokoneavusteisia laskennallisia menetelmiä. Nämä ennustavat ohjelmistot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Ohjelmien ja laskennallisten parametrien avulla voidaan poissulkea kohdemolekyylejä jo ennen niiden syntetisoimista, mikäli ne eivät täytä lääkeainemolekyyliltä vaadittavia laskennallisia ominaisuuksia tai sisältävät esimerkiksi fragmentteja, jotka aiheuttaisivat potilaalle turvallisuusriskin. Ennen myyntiin päätymistä lääkkeelle tehdään riski-hyötysuhteen arviointi.

Lue podcastin tekstivastine TSV:n verkkosivuilta: https://tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-marraskuun-tiedeklubin-aanitallenteesta-laakekehitys-taistelussa-sairauksia.

Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi Tiedeklubi-tapahtumasarjaa. Syksyn 2021 Tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomalaisten Kemistien Seura ja Kirjallisuudentutkijain seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.

Tiedekirjan podcast-jakso käsittelee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Väki voimakas sarjaan kuuluvaa julkaisua Työväki ja seksi.

Helsinkiin saapui maalta 1900-luvun vaihteessa nuoria naisia työnhakuun. Heillä oli vähän rahaa, ei sukulaisia eikä tuttavia, ei työpaikkaa, ei asuinpaikkaa. Miten heille kävi? Osa työläistaustaisista naisista joutui prostituution uhriksi.

Artikkelikokoelman Työväki ja seksi artikkeleissa tutkitaan, miten käsitykset seksuaalisuudesta ja seksistä liittyvät työhön, työväenkulttuuriin ja työväenliikkeeseen. Kirjoituksissa pohditaan myös, mitkä ovat olleet häpeällisiä ja vaiettuja kysymyksiä liittyen luokkaan, seksiin ja seksuaalisuuteen.

Näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee sitaatin Antti Häkkisen artikkelista Työväki, prostituutio ja Helsinki.

Kirjan voi tilata https://www.tiedekirja.fi/default/tyovaki-ja-seksi.html tai noutaa myymälästä Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-tyovaki-ja-seksi

Open Access -viikon 2021 teemana rakenteellinen tasa-arvo. Väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros, asiantuntija Nina Järviö (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) ja pääsihteeri Henriikka Mustajoki (TSV, Avoimen tieteen sihteeristö) keskustelevat viestintäharjoittelija Valtteri Rajamäen (TSV) kanssa, miten tasa-arvokysymykset liittyvät avoimeen tieteeseen.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Toimittaja ja kirjailija Riikka Suominen haastatteli Suomen ympäristökeskuksen johtavaa hydrologia Noora Veijalaista lokakuun Tiedeklubilla ravintola Manalan kellarissa 13.10.2021.

Viime kesänä Saksassa tulvat veivät mennessään ihmisiä, autoja ja asuntoja. Onko syytä pelätä näin käyvän myös Suomessa ilmastonmuutoksen kiihtyessä? SYKEn johtavan hydrologin Noora Veijalaisen mukaan ei. Meillä ei ole vuoristoja eikä siten vastaavia korkeuseroja kuin Saksassa. Jokien ja järvien tulvat kasvavat meilläkin paikoin ilmastonmuutoksen myötä. Toisaalta suuret kevättulvat voivat meillä paikoin jopa lieventyä, kun lumi vähenee ja sateet tulevat pitkin talvea vetenä. Talvisateiden määrä lisääntyy koko maassa.

Lapissa lunta riittää jatkossakin, joinain vuosina lunta voi olla jopa enemmän kuin ennen, kun runsaantuvat talvisateet satavat siellä lumena. Lumipeitekausi kuitenkin keskimäärin lyhenee. Lisäksi Lappiinkin voi tulla leutoja talvia, sillä hiilidioksidin douppaama ilmasto käyttäytyy entistä oikullisemmin.

Sään äärevöityminen on yksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista mahdollisista riskeistä: edessä voi olla entistä pidempiä kuivuusjaksoja ja hyvinkin voimakkaita rankkasateita. Kuivakaudet aiheuttavat sopeutumispaineita niin vesihuollossa kuin maataloudessakin. Rankkasateet laittavat kaupunkien katuviemärit ja muun hulevesijärjestelmän koville: vesi voi nousta kaduille ja kellareihin. Sekä kuivuuden että rankkasateiden haittoja voidaan lieventää varautumalla niihin hyvissä ajoin, esimerkiksi lisäämällä kastelumahdollisuuksia maanviljelyssä ja rakentamalla kaupunkeihin imeytyskenttiä.

Lue lokakuun Tiedeklubi-podcastin tekstivastine verkkosivuiltamme: https://tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-lokakuun-tiedeklubin-aanitallenteesta-ilmastonmuutoksen-vaikutukset-suomen.

Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi Tiedeklubi-tapahtumasarjaa. Syksyn 2021 Tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomalaisten Kemistien Seura ja Kirjallisuudentutkijain seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Tiedekirjan podcastien syksyn 2021 sarjana on ”lukuhetki”, jossa näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee tekstisitaatteja valikoiduista uutuustiedekirjoista. Kuulijat saavat kurkistaa kansien väliin ja nauttia kirjojen tarinoista.

Oletko koskaan halunnut olla kärpäsenä katossa eliitin pidoissa? Ja miettinyt millaisia ateriointitapoja Suomessa oli 1810-luvulla ja millaisia illallisia eliitti järjesti? Nyt pääset istahtamaan Turun eliitin juhlapöytään ja nauttimaan jopa 22 ruokalajin illallista. Oletko valmis kuulemaan mitä ne sisälsivät?

Tiedekirjan podcast käsittelee Finska Vetenskaps-Societeten - Suomen Tiedeseuran Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk kuuluvaa Topi Artukan julkaisua Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla.

Tanssiva kaupunki on tutkimus Turun seurapiiristä ja sen ympärille muodostuneesta uudenlaisesta, urbaanista seurallisuuden kulttuurista 1810-luvun Suomessa. Sanna Majuri lukee sitaatin seurapiirielämän ruokakulttuurista.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/tanssiva-kaupunki tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki.

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-tanssiva-kaupunki

Oman tutkimusdatan avaaminen tai muiden tuottaman avoimen datan käyttö on vasta nousemassa monilla tieteenaloilla, mutta puheteknologian alalla se on ollut arkipäivää jo vuosia. Datajoukkojen ja laskentatehojen kasvaessa käsiteltävät tutkimusongelmat ovat muuttuneet aina vain haastavammiksi, joten datan avaaminen ja ongelmien pohtiminen yhdessä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Henriikka Mustajoen kanssa tutkimuksen sisäänrakennetusta avoimesta toimintakulttuurista keskustelemassa on puheteknologian professori Tomi Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast