Ihmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 1/4.

Dosentti Juha Klefström (Helsingin yliopisto): Geeniräätälöinti

Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?

Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.

Paneelin puheenjohtaja: pääjohtaja Jussi Nuorteva (Kansallisarkisto). Keskustelijat: kirjailija Sirpa Kähkönen, johtaja Teija Tiilikainen (Ulkopoliittinen instituutti) ja kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Paneelikeskustelu pureutuu historian kipeisiin kohtiin, niistä keskustelemiseen ja niiden tutkimiseen.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2017.

Ihmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 2/4.

Professori Timo Otonkoski (Helsingin yliopisto): Keinoelimiä kantasoluista

Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?

Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.

Ihmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 4/4.

Professori Veikko Launis (Turun yliopisto): Kuinka paljon ihmistä voi ja saa muokata?

Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?

Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.

Nationalismi ja kansallisuusaate, 2/3.

Professori Jussi Pakkasvirta (Helsingin yliopisto): Nationalismin tulevaisuusvisio - ajatuksia 200-vuotisen poliittisen yhteisön reseptin elinkaaresta

Ovatko nationalismi ja kansallisuusaate vapauden edellytyksiä vai sen rajoitteita? Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun historiasta löytyy molempia näkemyksiä. J.V. Snellman muotoili Hegelin filosofian vaikutteiden pohjalta näihin päiviin asti ajankohtaisen näkemyksen kansallisesta kielestä, kulttuurista ja valtiosta yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden edellytyksinä.

Toisaalta nationalismi ja kansallisuusaate ovat näyttäytyneet intellektuaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnallisen vapauden rajoitteina liberalistisesti ja kansainvälisesti suuntautuneessa ajattelussa, kuten viime vuosisadan alkupuolen keskusteluissa niin sanottujen kansallisten tieteiden oikeista tutkimuskohteista. Sama kysymys voidaan esittää myös kansallistunteen osalta: mitä se on, ja onko se vapauden edellytys vai rajoitus.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2017.

Nationalismi ja kansallisuusaate, 1/3.

Professori Tuija Pulkkinen (Helsingin yliopisto): Kansallisuus vapauden edellytyksenä hegeliläis-snellmanilaisessa filosofiassa

Ovatko nationalismi ja kansallisuusaate vapauden edellytyksiä vai sen rajoitteita? Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun historiasta löytyy molempia näkemyksiä. J.V. Snellman muotoili Hegelin filosofian vaikutteiden pohjalta näihin päiviin asti ajankohtaisen näkemyksen kansallisesta kielestä, kulttuurista ja valtiosta yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden edellytyksinä.

Toisaalta nationalismi ja kansallisuusaate ovat näyttäytyneet intellektuaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnallisen vapauden rajoitteina liberalistisesti ja kansainvälisesti suuntautuneessa ajattelussa, kuten viime vuosisadan alkupuolen keskusteluissa niin sanottujen kansallisten tieteiden oikeista tutkimuskohteista. Sama kysymys voidaan esittää myös kansallistunteen osalta: mitä se on, ja onko se vapauden edellytys vai rajoitus.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2017.

Nationalismi ja kansallisuusaate, 3/3.

Dosentti Tuomas Tepora (Helsingin yliopisto): Kansallistunne ja sen normatiiviset symbolit

Ovatko nationalismi ja kansallisuusaate vapauden edellytyksiä vai sen rajoitteita? Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun historiasta löytyy molempia näkemyksiä. J.V. Snellman muotoili Hegelin filosofian vaikutteiden pohjalta näihin päiviin asti ajankohtaisen näkemyksen kansallisesta kielestä, kulttuurista ja valtiosta yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden edellytyksinä.

Toisaalta nationalismi ja kansallisuusaate ovat näyttäytyneet intellektuaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnallisen vapauden rajoitteina liberalistisesti ja kansainvälisesti suuntautuneessa ajattelussa, kuten viime vuosisadan alkupuolen keskusteluissa niin sanottujen kansallisten tieteiden oikeista tutkimuskohteista. Sama kysymys voidaan esittää myös kansallistunteen osalta: mitä se on, ja onko se vapauden edellytys vai rajoitus.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2017.

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitesarja ja erityisesti viimeisin osa sarjasta nimeltään Diasporan Viipuri. Keskustelemassa ovat VSKS:n hallituksen jäsen, kotimaisenkirjallisuuden dosentti Satu Grünthal ja VSKS:n kunniapuheenjohtaja, teatteritieteen dosentti Pentti Paavolainen.

VSKS on perustettu vuonna 1845 ja on Suomen vanhimpia yhä toimivia seuroja. Keskustelussa keskitytään seuran tieteelliseen julkaisutoimintaan. Seura vaalii Viipurin kirjallista ja kulttuurista perintöä, se järjestää erilaisia tilaisuuksia sekä se ylläpitää digitaalista wiipuri.fi -portaalia. Paavolainen toimi pitkään toimitesarjan päätoimittajana ja oli mukana käynnistettäessä 6 osaista Viipuri, kulttuurin kaupunki -sarjaa. Teokset ovat avoimesti saatavilla seuran verkkosivuilla ja journal.fi -palvelussa.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaudella ja Karjalan menettämisen kulttuurisen trauman käsittelyä teatterissa ja kaunokirjallisuudessa sekä tutustutaan pohjolan myyttisiin jumalattariin. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/diasporan-viipuri tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-diasporan-viipuri

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kaupalliset toimijat hallitsevat tieteellisen julkaisemisen kenttää, vaikka julkisin varoin tuotetun tutkimuksen tulisi olla lähtökohtaisesti avointa ja saavutettavaa. Avoin julkaiseminen on tärkeä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden mahdollistaja. Avoimuuden toteuttamisen tavat ja kustannusrakenne kuitenkin vaativat vielä keskustelua ja kehittämistä.

Avoimesti tieteestä! -podcastin pilottikauden päätösjaksossa puhutaan tutkimusjulkaisuiden avoimuudesta ja hinnasta. Henriikka Mustajoen vieraana on Tampereen yliopiston kirjaston avoimen tieteen palveluiden päällikkö ja aineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Susanna Nykyri.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Päivän paineissa väitellään ajankohtaisista ja kiistanalaisista aiheista. Mattotuomari pitää pelin reiluna ja painijat asian ytimessä. Vuoden 2019 Päivän paineissa on mukana myös haastaja, jonka tehtävä on elävöittää ja rikastaa väittelyä. Hän esittää painin puolessa välissä uuden näkökulman, joka saattaa muuttaa väittelyn kulkua.

Mattotuomari: professori Jari Lavonen (Helsingin yliopisto). Painijat: dosentti Pekka Räihä (Tampereen yliopisto) ja professori Erno Lehtinen (Turun yliopisto). Haastaja: professori Kirsti Lonka (Helsingin yliopisto).

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 9.1.2019.