Tiederadio

Rohkeasti Venäjästä – itänaapurimme suuret haasteet, osa 3/3.

Neljän nuoren Venäjä-tutkijan paneelissa tarkastellaan Putinin Venäjän yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Keskustelulta on lupa odottaa perusteltuja ja rohkeita havaintoja Venäjästä, ja vähän Suomestakin. Panelisteilla on asiantuntemusta erityisesti Venäjän sosiaalipolitiikasta (Meri Kulmala), sisäpolitiikasta (Jussi Lassila) sekä turvallisuuspolitiikasta (Katri Pynnöniemi). Keskustelua johtaa Venäjän energiapolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen valtaan perehtynyt Veli-Pekka Tynkkynen. Paneelissa selvitetään, miten kunkin tutkijan alan avulla voidaan ymmärtää Venäjän yhteiskuntaa ja politiikkaa. Lisäksi keskustelu paljastaa, mistä Venäjää koskevista teemoista suomalaisten pitäisi erityisesti olla tietoisia.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 10.1.2019.

Rohkeasti Venäjästä – itänaapurimme suuret haasteet, osa 1/3

Neljän nuoren Venäjä-tutkijan paneelissa tarkastellaan Putinin Venäjän yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Keskustelulta on lupa odottaa perusteltuja ja rohkeita havaintoja Venäjästä, ja vähän Suomestakin. Panelisteilla on asiantuntemusta erityisesti Venäjän sosiaalipolitiikasta (Meri Kulmala), sisäpolitiikasta (Jussi Lassila) sekä turvallisuuspolitiikasta (Katri Pynnöniemi). Keskustelua johtaa Venäjän energiapolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen valtaan perehtynyt Veli-Pekka Tynkkynen. Paneelissa selvitetään, miten kunkin tutkijan alan avulla voidaan ymmärtää Venäjän yhteiskuntaa ja politiikkaa. Lisäksi keskustelu paljastaa, mistä Venäjää koskevista teemoista suomalaisten pitäisi erityisesti olla tietoisia.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 10.1.2019.

Rohkeasti Venäjästä – itänaapurimme suuret haasteet, osa 2/3.

Neljän nuoren Venäjä-tutkijan paneelissa tarkastellaan Putinin Venäjän yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista. Keskustelulta on lupa odottaa perusteltuja ja rohkeita havaintoja Venäjästä, ja vähän Suomestakin. Panelisteilla on asiantuntemusta erityisesti Venäjän sosiaalipolitiikasta (Meri Kulmala), sisäpolitiikasta (Jussi Lassila) sekä turvallisuuspolitiikasta (Katri Pynnöniemi). Keskustelua johtaa Venäjän energiapolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen valtaan perehtynyt Veli-Pekka Tynkkynen. Paneelissa selvitetään, miten kunkin tutkijan alan avulla voidaan ymmärtää Venäjän yhteiskuntaa ja politiikkaa. Lisäksi keskustelu paljastaa, mistä Venäjää koskevista teemoista suomalaisten pitäisi erityisesti olla tietoisia.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 10.1.2019.

Usko ja rohkeus, osa 2/3.

Puheenjohtaja: professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto). Professori Jaana Hallamaa (Helsingin yliopisto): Uskonrohkeus ja etiikka. Akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossa. Professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto): Rohkeus uskoa?

Onko uskonnollinen usko rohkea maailmankatsomuksellinen valinta vai pikemminkin yritys välttää kohtaamasta karua todellisuutta? Kumpi on rohkeampi: ateisti vai uskovainen? Tarvitaanko rohkeutta sekä tieteessä että uskonnossa? Miten rohkeuden ilmentymät eroavat toisistaan näillä elämänalueilla? Entä miten uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa rohkeuden suhteen, tarkemmin sanoen, voiko usko antaa ihmiselle moraalista rohkeutta vai ehkäiseekö se moraalista vastuunottoa? Sessiossa valotetaan rohkeuden hyvettä uskonnonfilosofian, tieteenfilosofian ja etiikan risteymäkohdassa.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.

Usko ja rohkeus, osa 3/3.

Puheenjohtaja: professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto). Professori Jaana Hallamaa (Helsingin yliopisto): Uskonrohkeus ja etiikka. Akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossa. Professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto): Rohkeus uskoa?

Onko uskonnollinen usko rohkea maailmankatsomuksellinen valinta vai pikemminkin yritys välttää kohtaamasta karua todellisuutta? Kumpi on rohkeampi: ateisti vai uskovainen? Tarvitaanko rohkeutta sekä tieteessä että uskonnossa? Miten rohkeuden ilmentymät eroavat toisistaan näillä elämänalueilla? Entä miten uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa rohkeuden suhteen, tarkemmin sanoen, voiko usko antaa ihmiselle moraalista rohkeutta vai ehkäiseekö se moraalista vastuunottoa? Sessiossa valotetaan rohkeuden hyvettä uskonnonfilosofian, tieteenfilosofian ja etiikan risteymäkohdassa.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.

Usko ja rohkeus, osa 1/3.

Puheenjohtaja: professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto). Professori Jaana Hallamaa (Helsingin yliopisto): Uskonrohkeus ja etiikka. Akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Rohkeus ja kriittisyys tieteessä ja uskonnossa. Professori Sami Pihlström (Helsingin yliopisto): Rohkeus uskoa?

Onko uskonnollinen usko rohkea maailmankatsomuksellinen valinta vai pikemminkin yritys välttää kohtaamasta karua todellisuutta? Kumpi on rohkeampi: ateisti vai uskovainen? Tarvitaanko rohkeutta sekä tieteessä että uskonnossa? Miten rohkeuden ilmentymät eroavat toisistaan näillä elämänalueilla? Entä miten uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa rohkeuden suhteen, tarkemmin sanoen, voiko usko antaa ihmiselle moraalista rohkeutta vai ehkäiseekö se moraalista vastuunottoa? Sessiossa valotetaan rohkeuden hyvettä uskonnonfilosofian, tieteenfilosofian ja etiikan risteymäkohdassa.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.

Rohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 1/4.

Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Fysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 3/4.

Apulaisprofessori Emilia Kilpua kertoo, että 1800-luvulla fyysikot laskivat Auringon iäksi vain muutama kymmenen miljoonaa vuotta. Tämä oli kuitenkin ristiriidassa geologien ja biologien tulosten kanssa, joiden mukaan maapallo on paljon vanhempi. Tarvittiin harppaus Einsteinin suhteellisuusteoriaan ja kvanttifysiikkaan ennen kuin liian nuoren Auringon mysteeri selvisi.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019.

Fysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 2/4.

Dosentti Veikko Linko kertoo, miten 2000-luvun alussa saksalainen molekyylielektroniikan tutkija Jan Schön tehtaili joukoittain huippujulkaisuja. Schönistä povattiin jo seuraavaa nobelistia, mutta kyseessä olikin kylmäverinen tieteellinen huijaus. Tiede korjaa itse itseään; petkutus ei ehtinyt jatkua kovin pitkään.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019.

Fysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 1/4.

Aurinko tuottaa energiansa fuusioreaktioissa, jotka vaativat kymmenien miljoonien asteiden lämpötilan. Kolmekymmentä vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan fuusioreaktion voisi toteuttaa jopa huoneenlämpöä matalammassa lämpötilassa. Tämä olisi mullistanut maailman energiatuotannon. Professori Filip Tuomisto paljastaa, miten tulos osoitettiin virheelliseksi.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019.