Tiederadio

Fysiikan epäonnistumisia ja niiden seurauksia, osa 4/4.

Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valon nopeus on suurin mahdollinen signaalinopeus. Vuonna 2011 Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa tuotettiin neutriinosuihkuja, joiden mitattiin lentävän valoa nopeammin. Lehdistö hehkutti jo Einsteinin teorioiden kumoamista, mutta fyysikot olivat epäileväisempiä. Professori Kari Enqvist selittää, missä virhe tällä kertaa piili.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 11.1.2019

Rohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 3/4.

Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Rohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 4/4.

Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Rohkeaa tutkimusta luonnontieteissä, 2/4.

Uusien näkökulmien rohkea ja ennakkoluuloton etsiminen on aina ollut matematiikan ja luonnontieteiden tutkimuksen keskeinen arvo. Tällä tavoin saavutetut tulokset saattavat mullistaa yksittäisiä tutkimusaiheita, mutta joskus ne uudistavat kokonaisia tieteenaloja. Kaikki tuntevat aikanaan kiistanalaiset Galilein, Darwinin ja Einsteinin – sekä kenties myös Boltzmannin ja Cantorin – teoriat, jotka ovat nykyisin tieteellisen maailmankuvamme ytimessä. Sessiossa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaista on rohkea tutkimus luonnontieteissä tänään. Lisäksi kysymme, palkitaanko vai rangaistaanko nykytutkijaa rohkeudesta.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Ennakkoluuloton maatalous, 2/3.

Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa.

Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.

Tutkimuksen tulee kulkea eturintamassa sekä paljastaa rohkeasti epäkohtia ja kehityksen paikkoja. Kehitys kuitenkin edellyttää myös käytännön tason toimijoita eli yrittäjiä, jotka tuovat innovaatiot käytäntöön. Tutkimuksesta tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeä linkki tutkimuksen ja käytännön välissä. Esimerkiksi hyönteisten käyttö ihmisravitsemukseen oli vuoden 2017 alussa kielletty, mutta eri toimijoiden aktiivisuus johti lopulta niiden yleiseen hyväksyntään vielä saman vuoden aikana. Kiinnostus hyönteisten elintarvike- ja rehukäyttöön onkin nyt valtava, mutta rohkeita investointeja uuteen teknologiaan ja tuotantokapasiteettiin tarvitaan lisää.

Järjestäjä: Suomen Maataloustieteellinen Seura.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Ennakkoluuloton maatalous, 1/3.

Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa.

Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.

Tutkimuksen tulee kulkea eturintamassa sekä paljastaa rohkeasti epäkohtia ja kehityksen paikkoja. Kehitys kuitenkin edellyttää myös käytännön tason toimijoita eli yrittäjiä, jotka tuovat innovaatiot käytäntöön. Tutkimuksesta tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeä linkki tutkimuksen ja käytännön välissä. Esimerkiksi hyönteisten käyttö ihmisravitsemukseen oli vuoden 2017 alussa kielletty, mutta eri toimijoiden aktiivisuus johti lopulta niiden yleiseen hyväksyntään vielä saman vuoden aikana. Kiinnostus hyönteisten elintarvike- ja rehukäyttöön onkin nyt valtava, mutta rohkeita investointeja uuteen teknologiaan ja tuotantokapasiteettiin tarvitaan lisää.

Järjestäjä: Suomen Maataloustieteellinen Seura.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Ennakkoluuloton maatalous, 3/3.

Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa.

Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.

Tutkimuksen tulee kulkea eturintamassa sekä paljastaa rohkeasti epäkohtia ja kehityksen paikkoja. Kehitys kuitenkin edellyttää myös käytännön tason toimijoita eli yrittäjiä, jotka tuovat innovaatiot käytäntöön. Tutkimuksesta tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeä linkki tutkimuksen ja käytännön välissä. Esimerkiksi hyönteisten käyttö ihmisravitsemukseen oli vuoden 2017 alussa kielletty, mutta eri toimijoiden aktiivisuus johti lopulta niiden yleiseen hyväksyntään vielä saman vuoden aikana. Kiinnostus hyönteisten elintarvike- ja rehukäyttöön onkin nyt valtava, mutta rohkeita investointeja uuteen teknologiaan ja tuotantokapasiteettiin tarvitaan lisää.

Järjestäjä: Suomen Maataloustieteellinen Seura.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2019.

Kirjallisuus ylittää rajoja, 3/3.

Paneelin puheenjohtaja: Dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Panelistit: sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, emeritaprofessori Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla) ja suomentaja Sampsa Peltonen.

Kirjallisuudelle on ominaista jatkuva liike ja muutokset. Sessiossa keskustellaan kansakuntien, kulttuurien ja kielten välisiä erotteluja uhmaavasta kirjallisuudesta. Saamelainen kirjallisuus, arabiasta suomennettu kirjallisuus sekä ylirajaisista kohtaloista kertova sarjakuva tarjoavat monipuolisia lähtökohtia kyseenalaistaa kansallisia kirjallisuuskäsityksiä.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.

Kirjallisuus ylittää rajoja, 2/3.

Paneelin puheenjohtaja: Dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Panelistit: sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, emeritaprofessori Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla) ja suomentaja Sampsa Peltonen.

Kirjallisuudelle on ominaista jatkuva liike ja muutokset. Sessiossa keskustellaan kansakuntien, kulttuurien ja kielten välisiä erotteluja uhmaavasta kirjallisuudesta. Saamelainen kirjallisuus, arabiasta suomennettu kirjallisuus sekä ylirajaisista kohtaloista kertova sarjakuva tarjoavat monipuolisia lähtökohtia kyseenalaistaa kansallisia kirjallisuuskäsityksiä.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.

Kirjallisuus ylittää rajoja, 1/3.

Paneelin puheenjohtaja: Dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Panelistit: sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, emeritaprofessori Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla) ja suomentaja Sampsa Peltonen.

Kirjallisuudelle on ominaista jatkuva liike ja muutokset. Sessiossa keskustellaan kansakuntien, kulttuurien ja kielten välisiä erotteluja uhmaavasta kirjallisuudesta. Saamelainen kirjallisuus, arabiasta suomennettu kirjallisuus sekä ylirajaisista kohtaloista kertova sarjakuva tarjoavat monipuolisia lähtökohtia kyseenalaistaa kansallisia kirjallisuuskäsityksiä.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 13.1.2019.