Tiederadio

Moni odottaa, että päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. Periaatteen toteutuminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää, vaikka sekä päätöksentekijät että tutkijat että olisivat sitoutuneita noudattamaan sitä. Etenkin kompleksisten ongelmien kohdalla tiedon määrä voi olla valtava, tieto on keskenään ristiriitaista, se ei tarjoa yksiselitteisiä ratkaisuja, eivätkä perinteiset tiedonvälityksen keinot vastaa päätöksenteon tarpeisiin.

Podcast pureutuu tietoon perustuvan päätöksenteon haasteisiin monesta eri näkökulmasta. HT Taru Peltola (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, voiko kansalaistiede olla ratkaisu olla tietoon perustuvan päätöksenteon haasteisiin. Katri Mäkinen-Rostedt (Tampereen yliopisto) kertoo Nuorten Tiedeakatemian ”Nuoret tutkijat tutkitun tiedon välittäjinä” -hankkeen tulosten pohjalta uudenlaisista ratkaisuista tiedonvälityksen ongelmiin. Keskustelua vetää puheenjohtaja TkT Jenni Raitoharju (Nuorten Tiedeakatemia, SYKE).

Järjestäjä: Nuorten Tiedeakatemia

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointi edellyttää, että terveyteen ja sairauksiin vaikuttavan tutkimuksen tulokset ovat totta. Yhteiskunnalliseen analyysiin on voitava luottaa, jotta se kelpaa poliittisten päätösten ja yhteiskunnallisen keskustelun ohjaajaksi. Mutta kuinka tiedon laatu varmistetaan ennen kuin se julkaistaan? Mitä tehdään, kun asia politisoituu, raha puhuu ja tutkijat valitsevat puolensa? Onko kansalaisten ja päättäjien tiedonsaanti turvattu, vaikka tieteellisen tiedon julkaiseminen pienellä kansallisella kielellä voi tuottaa taloudellista tappiota ja haitata tutkijan urakehitystä?

Podcastissa tieteellisen tiedon laadun varmistamisen ja saavutettavuuden kysymyksiä pohtii kolme vaikutusvaltaisen, suomenkielisen tiedejulkaisun

päätoimittajaa: lääketieteen tohtori Pertti Saloheimo (Suomen lääkärilehti), dosentti Tuukka Tammi (Yhteiskuntapolitiikka-lehti) ja valtiotieteen tohtori Johanna Vuorelma (Politiikasta.fi). He kertovat työnsä haasteista siinä näkymättömiin jäävässä ketjussa, joka huolehtii, että tutkittu tieto on luotettavaa ja saatavilla ymmärrettävässä muodossa. Keskustelun juontaa Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento.

Järjestäjä: Suomen tiedekustantajien liitto

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Tulevaisuudesta tietämisen intressi ilmenee monin tavoin sekä tieteellisessä että tieteen tuloksia soveltavassa toiminnassa. Suhteellisuusteorian kyky ennustaa tarkasti Merkuriuksen perihelin kiertymä oli keskeinen tämän teorian yleiseen hyväksymiseen vaikuttanut tekijä. Ihmisten käyttäytymisen osalta on perusteltua puhua ennakoinnista tai toiminnan mahdollisuuksien kartoittamisesta. Tähän tarkoitukseen tieteellinen tulevaisuuksientutkimus on kehittänyt monenlaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi skenaario- ja Delfoi-menetelmät sekä kerroksellisten syysuhteiden analyysin (Causal Leyered Analysis CLA). Podcastissa arvioidaan ennustamisen ja ennakoinnin soveltuvuutta hyvän tulevaisuustiedon tuottamiseen sekä tieteellisessä perustutkimuksessa että käytännön sovelluksissa.

Podcastissa tulevaisuudesta keskustelevat puheenjohtaja Laura Pouru (Tulevaisuudentutkimuksen seura), dosentti Osmo Kuusi (Aalto-yliopisto, Turun yliopisto), tieteen akateemikko Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto) ja johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS).

Järjestäjä: Tulevaisuudentutkimuksen seura

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Podcastissa työelämäprofessori Anneli Pauli (Helsingin yliopisto), professori Kati Kulovesi (Itä-Suomen yliopisto) ja maankäyttösektorin ilmastotoimien erityisasiantuntija Tuomo Kalliokoski (Ympäristöministeriö) sekä ilmasto ja kiertotalousjohtaja Riikka Joukio (Metsä Group) katsovat metsäsektorin tulevaisuuteen sen eri näkökulmista ja pohtivat, nähdäänkö metsä puilta?

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Millä kielellä tutkimusta pitää julkaista? Toimiiko kansainvälistymisen vaade julkaisukielen valinnan ajurina? Miten tutkimustulosten julkaiseminen monikielisesti lisää tutkimuksen vaikuttavuutta? Onko tutkimuksen kansainvälistymisen ja monikielisen tiedeviestinnän välillä ristivetoa?

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite kannustaa tutkimusyhteisöä löytämään toimivan tasapainon yleistyvän englannin ja pienempien kansalliskielien käytössä tieteen kielinä. Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut jo yli 700 tahoa yli 60 maasta.

Podcastissa etsitään toimivia käytäntöjä tieteen tekemisen ja tiedeviestinnän monikielisyyden edistämiseksi. Monikielisestä julkaisemisesta podcastissa keskustelevat pääsihteeri Reetta Kettunen (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta), kehityspäällikkö Janne Pölönen (Julkaisufoorumi) ja johtaja Päivi Tikka (Suomen Akatemia).

Järjestäjä: Avoimen tieteen koordinaatio, JUFO, TSV, TJNK, Suomen tiedekustantajien liitto

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Avoin tiede, avoin data, avoin oppiminen. Kaikkien takana on sama ajatus: tieteen, tiedon ja tutkimuksen pitäisi olla lähtökohtaisesti avointa. Tutkimusaineistojen ja tutkimusjulkaisujen pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan avoimesti kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Lisäksi kaikilla pitäisi olla mahdollisuus omaksua ja oppia jatkuvasti uutta tietoa sekä tilaisuuksia osallistua uuden tiedon kehittämiseen.

Podcastissa keskustellaan siitä, mitä hyvää tieteen ja tutkimuksen avaaminen antaa meille sekä yksilöinä että yhteiskuntana. Samalla valotetaan, mitä haittoja voi seurata, jos tiedettä ja tutkimusta avataan vastuuttomasti, ilman kunnon pelisääntöjä.

Puhujat: Kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki (Tieteellisten seurain valtuuskunta), päällikkö Susanna Nykyri (Tampereen yliopiston Avoimen tieteen palvelut), tutkijatohtori Salla-Maaria Laaksonen (Helsingin yliopisto) ja lehtori Vesa Linja-aho (Metropolia).

Järjestäjä: Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Suomen tiedetoimittajain liiton podcastissa tutkijat ja median tekijät kertovat kokemuksistaan hyvän ja pahan tiedon puun juurella.

Puhujat: ohjelmajohtaja Tuukka Tammi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tiedetoimittaja, tietokirjailija Mari Heikkilä ja pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen Tiedetoimittajain liitto).

Järjestäjä: Suomen Tiedetoimittajain liitto

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.

Tiedekirjan podcastin aiheena on 150 vuotias Suomen Muinaismuistoyhdistys. Suomen Museo – Finskt museum -julkaisusarja juhlistaa tätä teemanumerolla Monimuotoinen muinaisuus, yhteinen tulevaisuus. Keskustelemassa ovat sarjan toimituskunnan jäsen ja Designmuseon vastaava museolehtori Leena Svinhufvud sekä muinaismuistoyhdistyksen johtokunnan sihteerinä toiminut arkeologi Liisa Kunnas-Pusa.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/suomen-museo-finskt-museum-2020 tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue podcastin tekstivastine TSV:n verkkosivuilta:

https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksolle-monimuotoinen-muinaisuus-yhteinen-tulevaisuus

Kuva: Alli Nissisen piirros Hautajärven Kyllönniemen lapinrauniosta Kiuruvedellä vuodelta 1887 hänen tutkimusretkeään kuvaavassa käsikirjoituksessa. Kuva: Liisa Kunnas-Pusa.

Tiedekirjan podcastissa uskonnon filosofian dosentti ja keskiajan tutkija Ritva Palmén Helsingin yliopistosta haastattelee Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkalaa. Pihkala on tunnettu laaja-alaisena keskustelijana ja kommentaattorina.

Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran tuorein uutuus on Pihkalan latinankielisestä 1440 ilmestyneestä alkutekstistä (De doctrina ignorantia) kääntämä Oppineesta tietämättömyydestä. Alkuperäistekstin kirjoittanut Nicolaus Cusanus oli saksalainen, monien vaiheiden kautta Italiaan kardinaaliksi päätynyt teologi, filosofi, kirkkojuristi, matematiikan ja tähtitieteen tutkija, ekumeenikko, mystikko ja paavien luottomies ja lähettiläs.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/de-docta-ignorantia-oppineesta-tietamattomyydesta tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta : https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-oppineesta-tietamattomyydesta

Tiedekirjan podcastissa Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Räsänen ja dosentti Leena Valkeapää keskustelevat Valkeapään Saman taiteen lapset -teoksesta. Teos kertoo Muinaismuistoyhdistyksen historiasta ja etenkin yhdistyksen tekemistä taidehistoriallisista tutkimusretkistä vuosina 1871-1902.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/saman-taiteen-lapset tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastineet TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-saman-taiteen-lapset