Tiedekirjan podcastissa Eija Lappi ja Suomen patristisen seuran sihteeri, luterilainen pastori, kirjailija, muusikko ja väitöskirjatutkija Harri Huovinen keskustelevat seurasta sekä sen tutkimuksista ja julkaisuista. Patristisen seuran tavoitteena on tukea suomalaista patristiikan tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi varhaisen kirkon elämää ja teologiaa, mutta myös osallistua ajankohtaiseen keskusteluun varhaisen kirkon näkökulmasta.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/kirjoituksia-islamista-ja-kristinuskosta tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksolle-theodoros-abu-qurra-kirjoituksia-islamista-ja

Tiedekirjan podcastissa käsitellään Liikuntatieteellisen Seuran syyskuussa 2020 julkaistua Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -teosta, joka on ensimmäinen aihepiiriään Suomessa kattavasti luotaava kirja. Siitä keskustelemassa ovat teoksen toimittaneet Jouko Kokkonen ja Kati Kauravaara.

Kirjan artikkelit antavat monipuolisen katsauksen eriarvoisuuden teemaan ja ilmiöihin liikuntakentällä. Lopputuloksena on teos, joka sopii kaikille aihepiiristä kiinnostuneille, vaikka onkin samalla alan tuoreinta tutkimusta esittelevä oppikirja.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa

Tiedekirjan podcastissa Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Räsänen ja dosentti Leena Valkeapää keskustelevat Valkeapään Saman taiteen lapset -teoksesta. Teos kertoo Muinaismuistoyhdistyksen historiasta ja etenkin yhdistyksen tekemistä taidehistoriallisista tutkimusretkistä vuosina 1871-1902.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/saman-taiteen-lapset tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-saman-taiteen-lapset

Joulukuun 2020 Tiedeklubi-podcastilla toimittaja Helen Partti haastatteli poliittisen historian tutkija Timo R. Stewartia valeista, emävaleista ja vaihtoehtoisista faktoista. Stewartin puheenjohtama paneeli samasta aihealueesta kuullaan Tieteen päivillä torstaina 14.1.2021 klo 16.00–17.00. Tilaisuus striimataan YouTuben Tiedetv-kanavalle, josta se on myöhemmin katsottavissa tallenteena.

Partti ja Stewart keskustelivat podcastilla valehtelusta, vaihtoehtoisista faktoista ja disinformaatiosta. Stewart esitti, että valehdellakseen ihmisen täytyy tietää, mikä on totta ja päättää jättää se kertomatta. Vaihtoehtoisiin faktoihin ja disinformaatioon taas kuuluu yhteisen totuuspohjan romuttaminen. Kaikki faktat, vaihtoehtoiset ja tutkimukseen perustuvat, esitetään samanarvoisina mielipiteinä. Lopputulemana on se, ettei jaettua maaperää keskustelulle ole. Tämä tekee yhteisten asioiden hoitamisen hankalaksi.

Stewart toivoo, etteivät vaihtoehtoiset faktat ole tulleet jäädäkseen. Maailma ei ole menossa minnekään, vaan se menee sinne, minne me sitä viemme. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa vallitsevaan poliittiseen retoriikkaan äänestämällä. Partti ja Stewart keskustelivat myös tutkijoiden ja toimittajien roolista totuuden puolustajina. Stewart näkee, että ammattikunnat ovat saman asian äärellä, tuottamassa luotettavaa tietoa maailmasta. Aikajänne ja toimintaympäristö vain ovat toisenlaisia.

Vaihtoehtoisten faktojen äärellä keskustelu kääntyi myös Valter Juveliukseen, josta Stewart on julkaissut tietokirjan. Juvelius etsi 1900-luvun alussa Jerusalemista Vanhassa testamentissa mainittua kuuluisaa liitonarkkia. Juvelius uskoi löytäneensä salakirjoituksen, joka paljasti Jerusalemin temppelin aarteiden kätköpaikan. Hänen tulkintansa eivät vakuuttaneet tiedeyhteisöä, vaan hän toimi yliopiston ulkopuolella. Valehtelusta Juveliusta ei voi kuitenkaan syyttää, sillä hän uskoi vakaasti omiin tutkimuksiinsa. Joitain asioita on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta tietää. Silloin avautuu tilaa teorioille, jotka antavat selityksen, vaikka ne eivät ole todennettavissa.

Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Syksyn 2020 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja toimittaja Jakke Holvas keskustelivat marraskuun Tiedeklubi-podcastissa (26.11.2020) tieteestä, tiedosta ja tiedonjulkistamisesta.

Isomäen toiminnan ja tuotannon kantavana teemana on ympäristön tuhoutuminen ja ilmastonmuutos. Hän uskoo tutkimuksen ja teknologian mahdollisuuksiin tarjota ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin. Mutta miten saataisiin päättäjät kuuntelemaan asiantuntijoita ja miten rakentaa uusien innovaatioiden käyttöönoton mahdollistava talouspoliittinen ympäristö?

Työ toimittajana opetti Isomäen kirjoittamaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Selkeä ilmaisukyky on taito, jonka Isomäki toivoo yleistyvän niin virkahenkilöiden kuin tutkijoiden joukossa. Turhan koukeroinen ilmaisu ei tee tiedosta saavutettavaa ja vaikuttavaa.

Risto Isomäki kertoo vahvuutensa tiedonjulkistamisessa olevan tietyn kyvyn hahmottaa tietomassasta kuvioita. Miten kuvio muodostuu ja löytyykö kuviossa häiriöitä? Tämä, yhdessä ajattelun kirkastamisessa kirjoittamisen kautta, on tehnyt Isomäestä hyvin tuotteliaan kirjailijan, jolla on kyky ennakoida tulevaa kehitystä.

Eikä keskustelua vuonna 2020 ilman puhetta koronasta! Koronaepidemia paljastaa, miten pelottavan verkostoituneessa, tiiviissä maailmassa elämme. Isomäki ennakoi, että pandemia muuttaa tuotantoeläimien kasvatusta. Eläintehtaat voivat toimia viruksen kiihtyvän evoluution kasvattamoina. Esimerkiksi tanskalaisissa minkkitarhoissa viruksen pintarakenteet muuttuivat nopeasti. Pintarakenteet puolestaan vaikuttavat viruksen tarttuvuuteen. Eläintehtaat ovat myös melkoisia hiilidioksidilähteitä. Siirtyminen kasvispitoisempaan ravintoon ei siis pelkästään ole ilmastokysymys vaan myös osa globaalia pandemiatorjuntaa.

Risto Isomäki palkittiin 2020 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta myös taiteen ilmaisukyvyn keinoin maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana. Hänen teostensa lajikirjo on laaja; teosten joukossa on tieteiskirjallisuutta, romaaneja, esseitä, pamfletteja, oppaita ja tietoa esittelevää tietokirjallisuutta.

Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Syksyn 2020 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Science Club invited three representatives from Aalto University to discuss about the research on experiences and audio experiences. Virtual reality experience designer Eero Tiainen interviewed professor of experience design Virpi Roto and professor of sound design for virtual reality Sebastian Schlecht. The podcast was produced in collaboration with The Finnish Society for Futures Studies and Aalto Experience Platform.

Tiainen introduced the topic by introducing the Daniel Kahneman’s theory about the psychological divide between the experiencing self and the remembering self. Perceptions, emotions and thoughts were mentioned as the underlying components of experience.

Professor Roto gave a short presentation under the title of ”Experience Research - From Silos to Networks”. Roto works as a chair of Experience Platform, which is one of the seven platforms in Aalto University. They are founded to foster research innovations in the intersections of different disciplines. A literature analysis of more than 50.000 publications related to experiences by Roto et al. revealed the highly multidisciplinary nature of experience research, covering social sciences, technical, medical and business fields, with “user experience” as the most common keyword. To forward from the currently siloed experience research towards a network of experience researchers, Aalto Experience Platform organized 7 Experiences Summit, an online event that functions as a springboard for establishing an international Experience Research Society.

Professor Schlecht shared his insights about creating sound environments and sensory aspects involved in the technology of acoustics. Titled "Augmenting Sound Experiences", his talk introduced the concepts of virtual reality (VR)," human sensorium," and auditory senses. He pointed out that video conferences can be tiring because of small sensory mismatches in reproducing sound with signal-processing technologies. Through audio clips, Schlecht exemplified the effects of spatialization of sound that affect the human capability to understand what has been said cognitively. In regards to virtual reality and VR conferences as a future technology, cognitive and emotional understanding is needed to create acoustics for VR.

Lastly, Tiainen, Roto, and Schlecht discussed the experiences and experience design. Experiences can be evaluated during or after the experience with self-reported questionnaires, biometric signals, or brain imaging. The challenge of measuring experiences is that they are subjective dynamic, and contextual phenomena that can not necessarily be expressed through words and language. The aspects of artificial intelligence's effects on working place experiences and music and the means of increasing human well-being with experience design and sound design were discussed.

Information related to experiential research:

- The Experience Age is here: https://medium.com/creativity-unfolded/the-experience-age-is-here-61bbe1b6c291

- Aalto Experience Platform: https://experience.aalto.fi/#

- 7 Experiences – Aalto Experience Summit, September, 2020: https://experience.aalto.fi/7-experiencessummit/

Norwegian artist commissioned to make the first IHME Helsinki Commission in 2020 Jana Winderen, is in conversation with Jari-Pekka Pääkkönen, Team Manager of City of Helsinki´s Environment Services together with IHME’s Executive Director, Curator Paula Toppila.

They discussed the current state of Baltic sea around the city of Helsinki and the effects of the climate change and human-made sounds in the Baltic and other seas. Jana Winderen tells also about her artistic practice that includes recording the sounds underneath the sea surface with hydrophones. What kind of information we get by listening the life under water and what are the dead zones so common in the Baltic sea?

The conversation is part of Jana Winderen´s research towards her site-specific sound installation ”Listening Through the Dead Zones” at the Rowing Stadium, Helsinki. Program is organized by art commissioning agency IHME Helsinki that unites the worlds of arts and science in the middle of climate crisis and biodiversity lost. More info ihmehelsinki.fi.

The Science Clubs in spring 2020 are organized by the Federation of Finnish Learned Societies in collaboration with Finnish Association of Science Editors and Journalists and IHME Helsinki together with the University of Helsinki alumni association.

Huhtikuun tiedeklubi-podcastin aiheena on seksi ja tiede. Toimittaja Riikka Suominen haastatteli väitöskirjatutkija ja kirjailija Salla Nazarenkoa sekä tietokirjailija, taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Harri Kalhaa. Keskustelu sai kimmokkeen keväällä 2020 ilmestyvästä Suomen tiedetoimittajain liiton kirjasta Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia.

Salla Nazarenko ja Harri Kalha ovat päätyneet kirjoittamaan seksistä sattumalta tai ainakin useamman mutkan kautta. Nazarenkon toimittama Ihana kiihko -pamflettikokoelma ilmestyi vuonna 2016, jonka jälkeen hän sai julkisuudessa seksikirjailijan leiman. Nazarenko ei ole yrittänyt pyristellä leimasta irti. Hän on päättänyt puhua avoimesti myös omasta seksielämästään, koska se on hänelle mahdollista, toisin kuin monille muille. Kalha aloitti tutkijanuransa muiden aiheiden parissa, mutta ajautui väitöskirjatutkimuksensa jälkeen tutkimaan sukupuolta, seksuaalisuutta ja seksiä. Kalha kertoo päätyneensä kirjoittamaan aiheista, jotka kiinnostavat häntä myös henkilökohtaisesti ja uskovansa, että tutkijan objektiivisuudesta ja tiukasta akateemisesta formaatista irrottautuminen voi myös vapauttaa ajattelua.

Riikka Suomisen luotsaamana Salla Nazarenko ja Harri Kalha keskustelevat podcastissa seksistä kirjoittamisesta, seksiaiheiden käsittelystä mediassa ja koronaepidemian vaikutuksesta seksiin. Lopuksi pohditaan myös sitä, voiko seksistä puhua liikaa.

Kevään 2020 tiedeklubi-keskustelut käydään poikkeuksellisista olosuhteista johtuen ainoastaan nauhurin äärellä. Kevään aikana julkaistaan kolme podcastia. Livetapahtumat jatkuvat syksyllä 2020. Myös livetapahtumista julkaistaan äänitallenteet.

Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään 2020 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Tiedetoimittajain liitto ja IHME Helsinki. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Maaliskuun tiedeklubi-podcast kertoo, mistä aineksista koostuu Vuoden tiedekirja 2019 -palkinnon voittanut teos ”Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä”. Kirjan kirjoittanutta Kirsi Lehtoa haastatteli toimittaja Anna-Liisa Haavikko. Teoksen on kustantanut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Kasvivirologian dosentti, astrobiologi Kirsi Lehto Turun yliopistosta on aina ollut taipuvainen pohtimaan maailmaa ja kyseenalaistamaan vallitsevia dogmeja. Astrobiologiassa häntä kiehtovat niin tutkimusalan peruskysymykset kuin pienempiin yksityiskohtiin syventyvät pohdinnat.

Astrobiologia on poikkitieteellinen tutkimusala, joka pyrkii selvittämään elämän synnyn, elämän kehittymisen ja elämän tulevaisuuden kysymyksiä kaikkialla maailmankaikkeudessa. Se on verrattain uusi tutkimusala, joka syntyi, kun 60-luvun avaruuslentojen myötä tuli mahdolliseksi tutkia elämää muilla planeetoilla. Avaruuslennoilla Marsiin ei löydetty merkkejä elämästä, mutta astrobiologinen tutkimus jatkui. NASA:n Astrobiologian tutkimusohjelma käynnistettiin 90-luvulla, kun Maahan syöksyi meteoriitti, jossa havaittiin mahdollisia mikrofossiileja. Kun mahdollisia elämän merkkejä alettiin tutkimaan, piti määritellä, mitä oikeastaan etsitään. Mitä elämä on? Mitkä ovat sen tunnusmerkit? Minkälaisissa olosuhteissa elämä on syntynyt tai voi syntyä? Nämä ovat astrobiologian ydinkysymyksiä.

Onko elämää muilla planeetoilla? Astrobiologina Kirsi Lehto on tottunut vastaamaan kysymykseen ja vastaus on toistaiseksi pysynyt samana. Me emme tiedä. Tällä hetkellä on kuitenkin käynnissä useampia tutkimushankkeita, joiden avaruuslennoilla etsitään elämän merkkejä muilta planeetoilta. Marsin lisäksi elämän edellytyksiä etsitään Jupiterin ja Saturnuksen kuista. Myös eksoplaneettojen ilmakehistä etsitään merkkejä elämästä valtavien teleskooppien avulla. Kirsi Lehto uskoo, että muun muassa näiden hankkeiden avulla saamme vielä 2020-luvun aikana lisää tietoa elämän mahdollisuuksista Maan ulkopuolella.

Eliökunnan kehitys Maassa on ollut sattumanvaraista. Se on kehittynyt kulloinkin vallitsevien olosuhteiden ajamana. Nykytutkimuksen avulla pystytään tunnistamaan Maapallon elämän vaatimat olosuhteet, mutta ne eivät välttämättä ole samoja kuin muilla planeetoilla. Elämän merkkien etsiminen vierailta planeetoilta onkin haastavaa juuri siksi, että siitä mitä haetaan ei ole varmuutta. ”Olemme pitkään olettaneet, että elämä muualla on kemiallisesti samanlaista kuin Maassa. Nyt ajatellaan, että se voisi olla toisenlaista, mutta kukaan ei osaa sanoa minkälaista.”, Kirsi Lehto kertoo.

Kevään 2020 tiedeklubi-keskustelut käydään poikkeuksellisista olosuhteista johtuen ainoastaan nauhurin äärellä. Kevään aikana julkaistaan kolme podcastia. Livetapahtumat jatkuvat syksyllä 2020. Myös livetapahtumista julkaistaan äänitallenteet.

Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään 2020 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Tiedetoimittajain liitto ja IHME Helsinki. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Marraskuun tiedeklubilla (28.11.2019) Finlandia-talon Café Verandassa tutkija Juha-Matti Granqvist kertoi haaksirikoista pohjoisella Itämerellä Tieteellisten seurain valtuuskunnan vastaavan tapahtumatuottajan Mandi Vermilän haastateltavana. Granqvist työskenteli vuosina 2016–2019 Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa, joka selvitti haaksirikkoja ja meripelastusta uuden ajan alun Itämerellä. Projekti sai alkunsa mielenkiintoisesta arkistolöydöstä. Tukholmasta löytyi täydellinen sarja 1700-luvun loppupuolella perustetun Pohjoisen Sukellus- ja pelastuskomppanian haaksirikkoraportteja. Komppanialla oli monopoliasema haaksirikkojen pelastustoiminnassa ja hylkytavaran kauppaamisessa Ruotsin kuningaskunnan hallitsemilla merialueilla. Sen Ruotsin kuninkaalle tekemistä raporteista löytyy yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta komppanian tietoon tulleesta haaksirikosta ja hylkytavarasta.

Laivaliikenne pohjoisella Itämerellä kasvoi huomattavasti 1600- ja 1700-luvuilla, kun Länsi-Euroopasta alettiin tekemään yhä enemmän matkoja pohjoiseen. Aiemmin esimerkiksi viljaa, tervaa ja puutavaraa oli haettu Saksasta ja Puolasta, mutta kun tavara alkoi loppua, piti kauppaliikenteen valua yhä pohjoisemmaksi. Lisääntynyt laivaliikenne lisäsi myös haaksirikkojen määrää. Pohjoisen Sukellus- ja pelastuskomppanian raporteista käy ilmi, että vuosittain haaksirikkoja tapahtui keskimäärin kaksikymmentä.

Haaksirikon vakavuus vaikutti siihen, mitä hylystä saatiin pelastettua. Gotlannissa haaksirikkoutuneet alukset lipuivat usein rantahiekkaan, jolloin pelastettua saatiin koko laiva lasteineen. Helsingin edustalla laivat ajoivat tyypillisesti karille, jolloin pahimmassa tapauksessa laiva upposi kokonaan ja parhaassakin tapauksessa saatiin pelastettua vain osa lastista. Kaikkiin tärkeisiin satamakaupunkeihin nimitetyt sukelluskomissaarit ja sukellusrengit hoitivat käytännön pelastustyön, järjestivät huutokaupan hylkytavarasta ja raportoivat Sukellus- ja pelastuskomppanialle.

Tehokkaan ja organisoituneen pelastustoiminnan lisäksi haaksirikkojen hylkytavaraa on kerätty myös oman käden oikeudella. Ennen 1600-lukua rannikolla toteutettiin germaanista tapaoikeutta, jonka mukaan hylky kuuluu rannan omistajalle. Pohjoisen Sukellus- ja pelastuskomppanian saaman monopoliaseman jälkeenkin kiersi paljon huhuja hylynryöstäjistä, jotka pelastivat hylkytavaraa itselleen. Osan hylynryöstäjistä kerrotaan yrittäneen ohjata laivoja kareille väärien merkkitulien ja lehmien kauloihin ripustettujen lyhtyjen avulla. Totuuspohjaa näille tarinoille ei ole kuitenkaan löydetty.

Tiedeklubit kuuluvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tiedettä kaupungissa -tapahtumiin. Klubien ohjelma syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Syksyn 2019 tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Lähikuva-lehti sekä Suomen merihistoriallinen yhdistys. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.