Tiederadio

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Dendrologian seuran täysin uudistettu julkaisu Suomen puu- ja pensaskasvio. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon, Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre, Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio ja puuharrastaja, seura-aktiivi Juha Fagerholm.

Podcastissa keskustellaan seuran uudistetusta julkaisusta Suomen puu- ja pensaskasvio, jonka kolmas painos ilmestyi 2019.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaudella ja Karjalan menettämisen kulttuurisen trauman käsittelyä teatterissa ja kaunokirjallisuudessa sekä tutustutaan pohjolan myyttisiin jumalattariin. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/suomen-puu-ja-pensaskasvio tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-suomen-puu-ja-pensaskasvio

Jos avoimen julkaisemisen kustannuksiin liittyvät kysymykset olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu. Kokonaiskustannusten seurannassa on riittänyt ratkottavia haasteita, joten seurannan kansallisella kehittämisellä tähdätään läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseen. Päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta on tärkeää tietää, mihin rahaa käytetään ja millaista avoimuutta sillä saavutetaan.

Avoimen julkaisemisen kustannuksista ja niiden seurannasta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on FinELibin tietoasiantuntija Timo Vilén Kansalliskirjastosta. Vilén toimii myös avoimen julkaisemisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 ensimmäisessä jaksossa keskustellaan koronapandemian vaikutuksista liikuntaan ja liikkumiseen. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi ihmisten välistä kanssakäymistä ja liikkumista on rajoitettu, työ- ja koulumatkaliikunta on vähentynyt, ohjattuja harrastustoimintoja on peruttu ja liikuntapaikkoja suljettu. Minkälaisia pandemian vaikutukset ovat olleet eri väestöryhmien liikkumiseen Suomessa? Entä miltä tilanne on näyttänyt Helsingissä?

Keskustelussa pohditaan, miten liikkumista ja liikuntaa tulisi ymmärtää pelkkiä fyysisiä suorituksia kokonaisvaltaisemmin. Korona-aika on nostanut esiin paitsi inhimilliset tarpeet myös liikunnan hyödyt hyvinvoinnille niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. On mahdollista, että koronapandemian kaltaiset kriisit toistuvat tulevaisuudessa ja rajoitustoimet pitkittyvät tai muuttuvat kausittaisiksi. Yhteiskunnan lisääntynyt monimutkaisuus ja epävarmuus tulee jatkossa ottaa huomioon liikkumisen edistämisessä.

Liikuntatieteellisen Seuran tiedeviestijä Salla Karjalaisen vieraina jaksossa ovat koronapandemian vaikutuksia väestön liikuntaan tutkinut filosofian tohtori, dosentti Marko Kantomaa Oulun yliopistosta ja Helsingin kaupungin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa.

Tiedeklubi-podcastsarjan päävastaava on Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Tiedeklubi-sarja syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. TSV:n ohella kevään jaksoista vastaavat Liikuntatieteellinen Seura, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Kuuntele jakso tai lue sen tekstivastine TSV:n verkkosivuilta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedeklubi-podcastsarjan-jaksosta-liikunta-koronan-muuttamassa-maailmassa.

Suhtautuminen avoimeen tieteeseen vaihtelee tiedeyhteisön sisällä suuresti. Toiset ovat palolla mukana edistämässä avoimuutta, toiset taas pitävät sitä ylhäältä tulevana rasitteena tai suoranaisena kirosanana. Kansalliset ja organisaatiotason linjaukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sellaisenaan johda muutoksiin toimintakulttuurissa, ellei muutoskohteita nähdä tärkeinä myös tutkijan tasolla. Tutkijoille suunnattujen palveluiden tuleekin olla lähellä ja vastata hetken tarpeisiin.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen luonteesta, vaikuttavuudesta ja tutkijan arjesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön päällikkö Mari Riipinen. Riipinen toimii myös toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Avoin lisensointi mahdollistaa tutkitun tiedon sekä aineistojen paremman jakamisen, laadun arvioinnin ja jatkojalostamisen. Voidaan puhua niin sanotusta tiedon valtamerestä – yhteismaasta, jota kaikki voivat hyödyntää ja käyttää.

Avoimesta lisensoinnista Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Open Knowledge Finlandin (https://okf.fi) toiminnanjohtaja Tarmo Toikkanen.

Lisätietoa Creative Commons- eli CC-lisensseistä löytyy suomeksi osoitteessa https://creativecommons.fi tai englanniksi osoitteessa https://creativecommons.org.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkeologiseen ISKOS-sarjaan kuuluva julkaisu ”Fish bones and Fishing in Finland during the stone age”. Keskustelemassa ovat yhdistyksen julkaisusihteeri Teemu Väisänen ja osteoarkeologi, väitöskirjan tekijä Katariina Nurminen.

Suomen Muinaismuistoyhdisty on tieteellinen seura, jonka tarkoituksen on edistää Suomen arkeologista, kansatieteellistä, taidehistoriallista ja kulttuurihistoriallista tutkimusta. Yhdistys perustettiin 1870 ja tähän 150 vuoteen on mahtunut niin taidehistoriallisia retkikuntia kuin myös satoja julkaisuja. Yhdistys julkaisee neljää julkaisusarjaa, joista nyt keskitytään ISKOS-sarjaan, joka on kansainvälinen monitieteellinen vertaisarvioitu sarja. Julkaisut löytyvät sekä Tiedekirjan valikoimista, että nyt myös enenemissä määrin TSV:n ylläpitämästä Journal.fi -portaalista avoimesti saatavana. Vanhoihin ja loppuunmyytyihinkin julkaisuihin voi tutustua osoitteessa www.journal.fi/iskos.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaudella ja Karjalan menettämisen kulttuurisen trauman käsittelyä teatterissa ja kaunokirjallisuudessa sekä tutustutaan pohjolan myyttisiin jumalattariin. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/fish-bones-and-fishing-in-finland-during-the-stone-age tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-fishbones-and-fishing-finland-during-stone-age

Oppimateriaalien avaaminen tukee opetuksen yhdenvertaisuutta ja jatkuvaa oppimista etenkin näin korona-aikana. Yhteiskunta, ihmiset ja opetus ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon eivätkä kirjaston kirjat välttämättä ole enää saavutettavia. Sekä oppijat että opettajat hyötyvät avoimista oppimateriaaleista, joten on koko ajan olennaisempaa, että niitä on helposti saatavilla.

Henriikka Mustajoen kanssa avoimista oppimateriaaleista ja Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) keskustelemassa on kirjaston vetäjä Anna Lindfors. Lindfors toimii myös projektipäällikkönä CSC:llä ja on aktiivisesti mukana avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Avoin oppiminen on käynyt läpi suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suljettujen oppimisympäristöjen rinnalle on tullut enemmän avoimeen lähdekoodiin ja yhteiskehittämiseen perustuvia ohjelmistoja. Ympäristöjen hajanaisuus ja puutteelliset julkisuusasetukset kuitenkin luovat myös haasteita muun muassa aineistojen jakamiselle ja design-avoimuudelle.

Avoimesti tieteestä! -podcastin erikoisjaksossa pohditaan oppimisen avoimuuden mahdollisuuksia ja haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä. Ilmari Jauhiaisen vieraana ja omasta urapolustaan kertomassa on vuoden 2020 kansallisen avoimen tieteen palkinnon saanut teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen yliopistonlehtori (OY) Jari Laru.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Suomessa on hyvät lähtökohdat avoimen tieteen edistämiselle eri tasojen keskinäisessä yhteistyössä. Kansallisen tason julistus ja linjaukset peräänkuuluttavat sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin, mutta linjaukset eivät sulaudu osaksi arjen käytäntöjä vain toivomalla. Tarvitaan myös laaja-alaista organisaatio- ja toimintakulttuurin muutosta ja seurantaa.

Avoimesti tieteestä! -podcastin ensimmäisessä jaksossa Henriikka Mustajoen kanssa tieteen avoimuuden eteen tehdystä linjaustyöstä keskustelemassa on kansallisen avoimen tieteen ensimmäisen ohjausryhmän (2019–2020) puheenjohtaja Jaakko Aspara. Tällä hetkellä Aspara toimii Ranskassa NEOMA-kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman dekaanina ja professorina.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Suomessa tutkijoiden osuus laajapohjaisissa valmistelutyöryhmissä on vähentynyt ja heidän asemansa niissä on heikentynyt 2010-luvun kuluessa. Onko tutkitun tiedon rooli päätöksenteossa muuttunut; osaavatko päättäjät riittävästi hyödyntää tutkittua tietoa ja tutkijoiden erikoisosaamista päätöksentekoprosesseissa? Miten taataan päätöksenteon tukena käytetyn tiedon läpinäkyvyys? Ovatko tutkimuksen ja päätöksenteon erilaiset aikajänteet sovitettavissa yhteen? Miten kansallisessa päätöksenteossa pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään laaja-alaista tutkijayhteisöä? Entä minkälaisella tiedeneuvonnan järjestelmällä Suomen tulisi varautua tulevaisuuden viheliäisiin ongelmiin?

Podcastissa tutkitun tiedon roolista päätöksentekoprosesseissa keskustelevat akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen (Suomalainen Tiedeakatemia, tiedeneuvontahanke SoFI), kansanedustaja Paula Risikko, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen (Työ- ja elinkeinoministeriö), tutkijatohtori Johanna Vuorelma (Tampereen yliopisto) ja toiminnanjohtaja, HT Johanna Moisio (Tieteentekijöiden liitto).

Järjestäjä: Tieteentekijöiden liitto

Tämä podcast on julkaistu osana Tieteen päivien 2021 ohjelmaa.