Tiederadio

Ihmistieteelliset arkistoaineistot ovat rikkaita ja monimuotoisia, mutta ne sisältävät samalla usein paljon henkilötietoja ja muuta sensitiivistä ainesta. Kukaan ei ole aineistonhallitsija syntyessään, vaan opiskelijat tulisi mielellään jo opintojen alkuvaiheessa tutustuttaa vastuullisen aineistonhallinnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Näin voidaan varmistaa aineistojen ja datan saavutettavuus ja löydettävyys.

Henriikka Mustajoen kanssa vastuullisesta aineistonhallinnasta ja ihmistieteellisen tutkimusdatan avaamisesta keskustelemassa on folkloristi ja Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston arkistovastaava Kirsi Hänninen Turun yliopistosta.

--

Kuva: Hanna Oksanen (Turun yliopisto)

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda uusia avauksia. Jos tutkimuksen pohjana olevat kuvat ja numerot ovat avoimesti saatavilla ja helposti löydettävissä esimerkiksi dataservereiltä, kyseistä dataa myös hyödynnetään ja siihen viitataan enemmän. Avoin tutkimusdata vähentää turhaa työtä ja helpottaa itse tutkimuksen tekemistä, sillä aikaa ja rahaa säästyy muihin tarpeisiin.

Henriikka Mustajoen kanssa avoimen tutkimusdatan merkityksestä ja tulevaisuudesta keskustelemassa on sidekudosbiologian dosentti Jarkko Koivunen Oulun yliopistosta.

--

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Lääketieteen alalla esimerkiksi genomidata rakentuu aina aiemmin kerätyn datan päälle. Samalla tutkimusdata monipuolistuu ja tarkentuu, mikä mahdollistaa entistä paremman mallinnuksen ja yksityiskohtaisemman tarkastelun. Jos tämän tyyppinen data ei olisi avointa ja kansainvälisesti jaettua, se epäilemättä hidastaisi lääketieteen kehitystä.

Henriikka Mustajoen kanssa ajatuksia avoimen datan hyödyistä ja datan avaamisesta saaduista meriiteistä vaihtamassa on anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.

--

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 kolmannessa ja viimeisessä jaksossa keskustellaan ihmisen asemasta maapallolla älykkäänä lajina, joka on ryhtynyt muokkaamaan kotiplaneettaansa yhä voimakkaammin. Kaikki muutoksista eivät kuitenkaan ole olleet toivottuja. Ihmiskunta elää nyt suuren murroksen aikaa: alamme ymmärtää, että olemme yhä edelleen osa monimutkaista ja suurta järjestelmää, joka muuttuu koko ajan.

Ihmisen ja elämän kehitys ylipäätään on ollut täynnä sattumia ja onnenpotkuja alusta lähtien. Emme tunne elämää muualta kuin maapallolta. Oliko väistämätöntä, että kun elämää kehittyi, tänne kehittyi lopulta myös teknologisesti edistynyt laji?

Älykäs ja tiedostava ihminen on nyt voinut todeta vaarantaneensa toimillaan itsensä ja muiden lajien elinympäristön. Ihminen on silti edelleen osin lajihistoriansa vanki: emme ole tottuneet hahmottamaan hitaasti muuttuvia, monimutkaisia kokonaisuuksia. Mitä tarvitaan, jotta tekninen sivilisaatio voisi olla olemassa kestävällä tavalla, ympäristöään vaarantamatta? Vai onko ainoa mahdollisuutemme muuttaa Marsiin?

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n tiedottaja Anne Liljeströmin haastattelussa ääneen pääsevät astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja kirjailija, dosentti Kirsi Lehto, astrobiologiaan erikoistunut dosentti Harry Lehto, molemmat Turun yliopistosta sekä filosofian tohtori ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen, joka on muun muassa avaruudessa liikkumiseen tarkoitetun sähköpurjeen kehittäjä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Tähtitieteellinen yhdistys Ursan kanssa.

Tiedeklubi-podcastsarjan päävastaava on Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Tiedeklubi-sarja syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. TSV:n ohella kevään jaksoista vastaavat Liikuntatieteellinen Seura, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Kuuntele jakso tai lue sen tekstivastine TSV:n verkkosivuilta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedeklubi-podcastsarjan-jaksosta-mita-astrobiologia-kertoo-meista-ja.

Yritysten ja yliopistojen sekä erilaisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä on tutkittu avoimen tieteen näkökulmasta melko vähän. Yritykset haluavat suojella liiketoimintaansa, joten tutkimusaineistojen ja -datan anonymisoinnin sekä tunnistettavuuden kysymykset nousevat erityisen tärkeiksi. Kiinnostusta yhteistyöhön ja tutkitun tiedon mahdollisuuksiin kuitenkin on, toimivat ratkaisut tulee vain löytää.

Yritys-yliopistoyhteistyön avoimuutta mahdollistaviin ja estäviin tekijöihin liittyviä ajatuksiaan jakamassa Henriikka Mustajoen kanssa on väitöskirjatutkija Annina Lattu Higher Education Groupista (TAU) ja Pekingin yliopistosta (Peking University). Lattu on mukana myös Yritysyhteistyön avoimuus -työryhmän toiminnassa.

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköllä on vahva halu toimia koko tutkimusyhteisön ja yhdenvertaisuuden hyväksi. Yksikön avoimen tieteen strategia pohjautuu perusteellisiin keskusteluihin yhteisistä arvoista sekä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisiakin tavoitteita muun muassa aineistojen avaamiseen liittyen.

Strategiatyöstä ja tutkimusaineistojen sekä -datan avaamisesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa ovat Frans Mäyrä ja Usva Friman Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköstä ja Tampereen yliopistosta.

--

Frans Mäyrän kuvan ottanut Jonne Renvall (Tampereen yliopisto), Usva Frimanin kuvan ottanut Hanna Oksanen (Turun yliopisto).

Jakson tekstivastine ja podcast-sarjan esittely: https://avointiede.fi/fi/mita-avoin-tiede/avoimesti-tieteesta-podcast

Tiedekirjan podcast: Aiheena on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjokansi sarjaan kuuluva julkaisu Pohjolan jumalattaret. Keskustelemassa ovat uskontotieteilijä, tietokirjailija Karolina Kouvola ja Joonas Ahola.

Pohjolan jumalattaret kirjassa Kouvola kertoo naispuolisista myyttisistä hahmoista ja uskomusolennoista, alkaen Louhesta päättyen Nokeaiseen. Kirjassa on faktoja liittyen uskomuksiin ja ne limittyvät intuitiivisiin tulkintoihin ja draamalliseen elävöittämiseen. Kirja esittelee naisiksi oletettuja uskomusolentoja kevyemmässä muodossa. Kirjan hahmot ovat tulkintoja, mutta teksti pohjautuu tutkimukseen, kansanrunoihin tai loitsuihin.

Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaudella ja Karjalan menettämisen kulttuurisen trauman käsittelyä teatterissa ja kaunokirjallisuudessa sekä tutustutaan pohjolan myyttisiin jumalattariin. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Esittelyssä olevan kirjan voi tilata Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/pohjolan-jumalattaret tai noutaa myymälästämme Snellmaninkatu 13, Helsinki

Lue tekstivastine TSV:n verkkosivulta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedekirjan-podcast-jaksosta-pohjolan-jumalattaret

Tietokirjallisuudesta versovat tiedot ja taidot, mutta myös taide ja kulttuuri. Millainen maailma olisi ilman tietokirjojen koukuttavia tarinoita ja houkuttelevia näkökulmia?

Tiedeklubi-podcastsarjan kevään 2021 toisessa jaksossa "Mitä menettäisimme, jos meillä ei olisi tietokirjallisuutta?" pohditaan tietokirjallisuuden merkitystä ja roolia tutkitun tiedon välittäjänä muuttuvassa maailmassa. Jaksossa pureudutaan esimerkiksi kotimaisen tietokirjallisuuden tukijärjestelmiin, henkilökohtaiseen lukukokemukseen liittyviin tunteisiin ja identiteetteihin sekä siihen, millaista tietokirjallisuutta tänään ja huomenna pitäisi tukea. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa yhteistyössä tuotetussa jaksossa tietokirjallisuudesta ja sen moninaisista merkityksistä keskustelevat Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja Pekka Uotila ja kirjailija Tiina Raevaara.

Tiedeklubi-podcastsarjan päävastaava on Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Tiedeklubi-sarja syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. TSV:n ohella kevään jaksoista vastaavat Liikuntatieteellinen Seura, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Kuuntele jakso tai lue sen tekstivastine TSV:n verkkosivuilta: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tekstivastine-tiedeklubi-podcastsarjan-jaksosta-mita-menettaisimme-jos-meilla-ei-olisi.

Ihmisen muokkaus: lääketieteellisen vapauden rajat, 3/4.

Dosentti Pekka Katajisto (Helsingin yliopisto): Voiko ihminen elää 200 vuotta pienellä muokkauksella

Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia – pääsemmekö nyt lopullisesti eroon monista perinnöllisistä sairauksista tai vaikkapa diabeteksestä?

Entä voiko geeniräätälöinnillä olla pimeä puoli - mitä seuraisi jos ihminen voisi elinpäivitysten avulla lakata vanhenemasta? Sessiossa geeniräätälöinnin asiantuntijat kertovat miten ja miksi geenejä räätälöidään ja lopuksi pohditaan yhdessä geeniräätälöinnin vapauden rajoja.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 12.1.2017.

Paneelin puheenjohtaja: akatemiaprofessori Uskali Mäki (Helsingin yliopisto). Keskustelijat: emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto), professori Anita Seppä (Taideyliopisto) ja dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen (Kirkkohallitus).

Tämä teemaltaan harvinainen istunto vertailee kolmeen keskeiseen yhteiskunnalliseen instituutioon liittyviä vapauden periaatteita ja käytäntöjä. Kuinka samanlaisia ja erilaisia ne ovat? Tiede ja taide ovat monin tavoin samanlaisia (esimerkiksi luovan mielikuvituksen olennainen rooli), kuten myös tiede ja uskonto (esimerkiksi tavat hallinnoida epävarmuutta).

Missä määrin niihin on sovellettavissa samanlaisia (tai erilaisia) vapauden käsitteitä ja periaatteita; millä tavoin niihin liittyviä vapauksia varjellaan, säädellään ja rajoitetaan? Millainen näissä vapauden hallinnan käytännöissä on noiden kolmen instituution oma autonominen rooli, ja missä määrin muu yhteiskunta muokkaa niitä? Tieteen vapaus näyttää olevan hupenemassa – miten on taiteen ja uskonnon laita? Session puhujat ovat tieteen, taiteen ja uskonnon vapautta Tieteen päivien ohjelmassa käsitelleiden istuntojen puheenjohtajia.

Nauhoitettu Tieteen päivillä Helsingissä 14.1.2017.