Hirviösusi oli jääkauden tehokas metsästäjä. Se oli nykysusia selvästi suurempi ja vankkatekoisempi. Laji kuoli kuitenkin sukupuuttoon yli 10 000 vuotta sitten, mutta nyt yhdysvaltalainen geeniteknologiayhtiö kertoo kloonanneensa kolme hirviösutta muinaisen perintöaineksen avulla. Yhtiö mainostaa tavoitteenaan olevan sukupuuttojen lopettaminen.

Aasian ja Australian välissä sijaitsee kummallinen rajalinja, jota ei voi silmällä nähdä. Linjan toisella puolella viidakossa hallitsevat tiikerit ja norsut, mutta toisen puolen kuivemmalla seudulla kukoistavat kengurut ja muut pussieläimet. Jopa kalat ja linnut ylittävät tämän luonnon näkymättömän rajan vain harvoin – jotkut lajit eivät koskaan.

Kuvittele, että matkustat junalla Turusta Tampereelle ja katsot koko matkan ajan ikkunassa viliseviä puita. Nyt kuvittele, että kaikki ne puut olisivat yhtä ja samaa superorganismia. Kuulostaa käsittämättömältä, mutta luonnolle tämän kaltainen jättimäisyys ei ole mahdotonta. Esimerkiksi Yhdysvalloista on löydetty kymmenen neliökilometrin laajuinen sieni – eikä se ole likimainkaan suurin luonnon piilottamista jättiläisistä.

Vuonna 1962 nuori ranskalainen geologi Michel Siffre kömpi sisään säkkipimeään luolaan mukanaan tarvikkeita pitkäaikaiseen oleiluun. Siffre oli tullut tutkimusmatkalle, mutta tutkimuksen kohde ei suinkaan ollut luola, vaan hän itse. Siffre ei ottanut mukaansa kelloa, ja se oli koko jutun juoni.

Metsästäjä-keräilijät hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä. Meidän lajimme, homo sapiens eli tällä tavalla satojen tuhansien vuosien ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimman osan lajimme olemassaolon ajasta työn käsite ja vaade on ollut hyvin erilainen kuin se on nykypäivänä. Miten työ siis keksittiin?

Monet historialliset tutkimusmatkat ovat epäonnistuneet puutteellisen ravitsemuksen tai ruoan puutteen tai pilaantumisen vuoksi. Nykyään ravitsemusta ymmärretään laaja-alaisesti, mutta seuraavaksi pitää keksiä millaisella ruokateknologialla avaruusmatkojen astronautit ruokitaan niukoilla resursseilla avaruuden armottomuudessa.

Missä kaikki ovat? Tämän avaruuden muukalaisiin liittyvän kysymyksen esitti Nobel-palkittu huippufyysikko Enrico Fermi vuonna 1950. Fermin paradoksina tunnettu kysymys pohtii vastausta siihen, miksi ihmiskunta ei ole havainnut muuta älyllistä elämää maailmankaikkeudessa, jos sellaista on olemassa? Vai onko älyllisen elämän synty, kehitys ja selviytyminen paljon harvinaisempaa kuin kuvittelemme?

Vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalassa tapahtui tuhoisa onnettomuus, jonka seurauksena radioaktiiviset aineet saastuttivat ympäristön. Vuosia myöhemmin tutkijat lähettivät robotteja tutkimaan ydinvoimalan tuhoutunutta reaktoria, jolloin tehtiin ällistyttävä löytö: musta sieni, joka eli ja kukoisti reaktorin seinillä aivan kuin se söisi säteilyä.

Maailman rikkain ihminen Elon Musk haluaa valloittaa Mars-planeetan. Voi olla, että ihmiskunnan kannattaa pyrkiä Marsiin, mutta kannattaako ihmisen yrittää asua siellä – tai ylipäätään millään planeetalla? Tulevaisuuden ihmiskunta saattaa kukoistaa avaruudessa kelluvissa valtavissa megasatelliittikaupungeissa.

Space X -tekstiosuuksien ääni on generoitu tekoälyn avulla.

Näyttelijä Heath Ledger muistetaan vaikuttavasta Jokerin roolista Batman-elokuvassa Yön ritari (The Dark Knight, 2008). Valmistautuessaan rooliin hän lukittautui hotellihuoneeseen kirjoittamaan Jokerin häiriintynyttä päiväkirjaa. Ennen kuin elokuva ehdittiin julkaista, Heath Ledger kuoli traagisesti vain 28-vuotiaana. Julkisuudessa kysyttiin, oliko Ledger mennyt liian syvälle Jokerin mielenmaisemaan?