Vuonna 1962 nuori ranskalainen geologi Michel Siffre kömpi sisään säkkipimeään luolaan mukanaan tarvikkeita pitkäaikaiseen oleiluun. Siffre oli tullut tutkimusmatkalle, mutta tutkimuksen kohde ei suinkaan ollut luola, vaan hän itse. Siffre ei ottanut mukaansa kelloa, ja se oli koko jutun juoni.

Metsästäjä-keräilijät hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä. Meidän lajimme, homo sapiens eli tällä tavalla satojen tuhansien vuosien ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimman osan lajimme olemassaolon ajasta työn käsite ja vaade on ollut hyvin erilainen kuin se on nykypäivänä. Miten työ siis keksittiin?

Monet historialliset tutkimusmatkat ovat epäonnistuneet puutteellisen ravitsemuksen tai ruoan puutteen tai pilaantumisen vuoksi. Nykyään ravitsemusta ymmärretään laaja-alaisesti, mutta seuraavaksi pitää keksiä millaisella ruokateknologialla avaruusmatkojen astronautit ruokitaan niukoilla resursseilla avaruuden armottomuudessa.

Missä kaikki ovat? Tämän avaruuden muukalaisiin liittyvän kysymyksen esitti Nobel-palkittu huippufyysikko Enrico Fermi vuonna 1950. Fermin paradoksina tunnettu kysymys pohtii vastausta siihen, miksi ihmiskunta ei ole havainnut muuta älyllistä elämää maailmankaikkeudessa, jos sellaista on olemassa? Vai onko älyllisen elämän synty, kehitys ja selviytyminen paljon harvinaisempaa kuin kuvittelemme?

Vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalassa tapahtui tuhoisa onnettomuus, jonka seurauksena radioaktiiviset aineet saastuttivat ympäristön. Vuosia myöhemmin tutkijat lähettivät robotteja tutkimaan ydinvoimalan tuhoutunutta reaktoria, jolloin tehtiin ällistyttävä löytö: musta sieni, joka eli ja kukoisti reaktorin seinillä aivan kuin se söisi säteilyä.

Maailman rikkain ihminen Elon Musk haluaa valloittaa Mars-planeetan. Voi olla, että ihmiskunnan kannattaa pyrkiä Marsiin, mutta kannattaako ihmisen yrittää asua siellä – tai ylipäätään millään planeetalla? Tulevaisuuden ihmiskunta saattaa kukoistaa avaruudessa kelluvissa valtavissa megasatelliittikaupungeissa.

Space X -tekstiosuuksien ääni on generoitu tekoälyn avulla.

Näyttelijä Heath Ledger muistetaan vaikuttavasta Jokerin roolista Batman-elokuvassa Yön ritari (The Dark Knight, 2008). Valmistautuessaan rooliin hän lukittautui hotellihuoneeseen kirjoittamaan Jokerin häiriintynyttä päiväkirjaa. Ennen kuin elokuva ehdittiin julkaista, Heath Ledger kuoli traagisesti vain 28-vuotiaana. Julkisuudessa kysyttiin, oliko Ledger mennyt liian syvälle Jokerin mielenmaisemaan?

Näyttelijä Hedy Lamarr oli yksi Hollywoodin kuumimmista tähdistä ennen toista maailmansotaa. Valkokankaan ulkopuolella hänen suuri intohimonsa oli kuitenkin teknisten keksintöjen pohtiminen. Hänet tunnettiin “elokuvien kauneimpana naisena”, mutta myöhemmin Lamarr on saanut tunnustusta myös työstään taajuushyppelyhajaspektriteknologian parissa.

(Huom. Jaksossa puhutaan Ekstaasi-elokuvasta (eng. Ecstasy), mutta Suomessa elokuvaa levitettiin nimellä Hurmio.)

Viikingeillä ei ollut ikuista paratiisia kuten kristinuskossa. Heidän kohtalonsa oli odottaa Ragnarökin taistelua, jonka päätteeksi kaikki olennot ihmisistä jumaliin tulisivat kuolemaan. Voisiko olla niin, että karu tarina maailmanlopusta oli osittain perimätietoa vuoden 536 luonnonkatastrofista?

1600-luvulla Japanissa vaikuttanut Miyamoto Musashi on luultavasti historian tunnetuin samurai. Legendojen mukaan Musashi oli voittamaton miekkamies ja nykyään hän on suuresti arvostettu japanilainen miekkapyhimys eli kensei. Musashi ei kuitenkaan jäänyt historiaan vain taitojensa vuoksi vaan siksi, että hän kirjoitti oppimansa jälkipolville muistiin.