Pekka Hokkanen toimi vuosien ajan Toni Gardemeisterin etuautona rallin MM-sarjassa. Varsinkin Monte Carlon haastavissa olosuhteissa yhteistyö oli saumatonta. Hokkasen oma ura ralliauton ratin takana käsittää pestin Polonezin tehdaskuljettajana, vaikkei hän koskaan automerkillä MM-sarjaa kiertänyt. Eikä Polonez ole ainoa harvinainen auto, sillä vuonna 1980 hän osallistui Jyväskylän Suurajoihin Diesel-Golfilla. Hokkanen on myös toiminut kartanlukijana mm. Antero Laineelle ja Mikko Kalliomaalle.

Juuso Pykälistö raivasi tiensä kotimaan kärkikuljettajien joukkoon taidolla ja sitkeydellä. Panostukset, ajoittain jopa riskit, nostivat hänet nimeksi, jolle tarjottiin myös tehdassopimuksia. Valitettavasti ne eivät olleet MM-sarjan kiertämistä varten, mutta ralliurallaan Pykälistö kuului sekä Peugeotin että Citroenin organisaatioon. Pykälistö muistetaan saavutustensa lisäksi kahdesta asiasta. Palaneesta Corolla WRC:stä ja Ruotsin rallissa tapahtuneesta huimasta tilanteesta Harri Rovanperän kanssa. Uran parhaimpiin vuosiin kuuluu testikuljettajan pesti Citroenin tehdastiimissä Sebastien Loebin valtakauden aikana.

Pulkkisen tv-klaanin nuorin jäsen, Tomi, on toiminut tv-kuvaajana 1980-luvulta lähtien. Työ on vienyt häntä maanosasta toiseen, mittaamattomien kokemusten maailmaan. Työuralle kuuluu miltei 300 F1-kisaa, erikoinen Alice Cooperin haastattelu, puhumattakaan monista muista ikimuistoisista hetkistä. Mutta työ on sisältänyt myös järkyttäviä hetkiä. Yksi sellainen oli Estonian uppoaminen syksyllä 1994.

Jani Paasonen nousi todella nopeasti kotimaan kärkikuljettajien joukkoon. Ura kulki määrätietoisesti kohti ammattilaisuutta, mutta ei koskaan johtanut pitkäaikaiseen tehdassopimukseen. Mitsubishin ja Skodan tehdastallien autot tulivat vuosien varrella kuitenkin tutuiksi. Ralliuran jälkeen Paasonen on nähty niin ratakisoissa kuin rallicrossradoillakin.

Sohlbergin perheessä autourheilu on ollut aina suuressa roolissa. Kristianin isä Kari tunnetaan Tunturirallin ensimmäisenä voittajana ja veli Mika menestyneenä rallikuskina. Krissen lopullinen uravalinta kohdistui ymmärrettävästi ralliautoiluun, vaikka muitakin lajeja oli nuorempana kalenteri täynnä.

Kristian Sohlbergin ralliura on täynnä käänteitä. Yksi käänne johti tehdassopimukseen, vaikkakin ainoastaan muutaman kilpailun ajaksi. Vuosien varrelle on mahtunut taisteluja tuloksia, tekniikkaa ja ympäriltä tulleita paineita vastaan.

Illu Riipinen kuului pitkään kotimaisten huippukarttureiden joukkoon. Riipinen oli muun muassa Marcus Grönholmin kartturi, mutta joutui luopumaan paikastaan Timo Rautiaisen istuttua hänen tilalleen. Riipisen värikäs tarina vie kuulijat jokkiskisojen kautta rallimaailman huipulle.

Harva suomalainen kuljettaja saa kirjoittaa listalleen Britannian rallisarjan mestaruuden. Vielä harvempi saa tehdä sen kahteen kertaan. Marko Ipatin ralliura ei koskaan tuonut mestaruutta Suomessa, mutta Britannian sarjassa hän saavutti kultamitalin peräti kahdesti. Ipatin ralliura oli värikäs ja määrätietoinen. Hän raivasi itse tiensä maailmalle kovalla työllä. Siihen sisältyi omalaatuisia tempauksia aina TV-mainoksista jäätelökioskiin. Vaikka menestystä tulikin, mahtui vuosien varrelle isoja pettymyksiäkin.

Antti Jaatinen oli edelläkävijä jo 1960-luvulla. Monet huippunimet saivat nauttia hänen säätämiensä iskunvaimentimien tuloksista, mukaan lukien hän itse. Jaatinen perehtyi asiaan ja kiersi lopulta ympäri Suomea tekemässä iskareita milloin kellekin.

Tuulilasin sisäpuolella Jaatinen viihtyi niin kuskina kuin kartturinakin. Yksi ikimuistoisimmista kuljettajista on Hannu Karpo, joka ajoi myös vahingossa Timo Mäkiselle tärkeän vannetestin Monte Carlossa.

Tämä jakso vilisee aikalaistarinoita Hannu Karposta Timo Mäkiseen ja Leo Kinnusesta Jorma Pulkkiseen. Jaatinen on muuten se kaveri, joka toimi Bensaa suonissa -leffan stuntkuskina Markku Alénin lisäksi.

Minna Sillankorva oli kotimaan naiskuljettajien kärkinimi vuosien ajan. Lukuisten SM-mitalien lisäksi hän voitti naisten epävirallisen maailmanmestaruuden vuonna 1991. Vaikka moni koki hänet naiskuljettajaksi miesten joukossa, Sillankorva ei koskaan itse nähnyt asiaa tällä tavalla. Autoja tuli ja meni, mutta yksi niistä muistetaan kenties parhaiten: takavetoinen Mazda RX-7.

Kari Kivenne tunnetaan pitkän linjan ralliharrastajana, jolla automerkit ja vetotavat ovat vaihtuneet vuosien varrella moneen kertaan. Yksi asia ei ole vaihtunut: innokkuus. Kun jollain kuljettajalla motivaatio putoaa vuosien varrella, on Kiventeen motivaatio ollut aina korkealla, vaikka auto ei olisikaan ollut aivan huipputasoa. Ajaminen on aina ollut pääasia.

Kivenne ei koskaan noussut kansainväliseksi tähdeksi, mutta SM-sarjan kestomenestyjäksi kylläkin. Tunturirallin voitto vuonna 1992 on yksi uran ehdottomista kohokohdista. Kivennekin on lopettanut harrastuksen pariin kertaan, mutta tänä päivänä alla on taas kilpa-auto. Eikä mikä tahansa, vaan aito B-ryhmän Audi Quattro.