
Sign up to save your podcasts
Or


Viikkoraha meni jo, säästötavoite unohtui ja sisaruksella tuntuu aina olevan rahaa. Vanhempaa turhauttaa, ja nuortakin voi harmittaa oma rahankäyttö.
Tässä jaksossa puhumme ADHD-lapsen ja nuoren rahataitojen harjoittelusta. Pohdimme viikkorahan ja tarpeen mukaan annetun rahan eroja, pankkikortin käyttöä sekä kavereiden vaikutusta rahankäyttöön.
Entä kun itsenäistyminen pelottaa tai osamaksu tuntuu helpolta ratkaisulta? Jaamme konkreettisia keinoja tehdä rahasta ymmärrettävämpää ja harjoitella vastuuta sopivin askelin. Saatamme luvata jaksossa jotain omankin talouden hallintaan liittyvää.
Tervetuloa syventävään PDA-webinaariin 2.12.2026 klo 15–16.30!
Miksi sama keino toimii tänään, mutta huomenna ei? Syvennymme lapsen kuormitukseen, toimintakyvyn vaihteluun, arjen vaatimuksiin ja vanhemman jaksamiseen.
Hintaan 18,90€ sisältyvät tallenne sekä kuormituksen ja toimintakyvyn seurantapäiväkirja. Varapäre-yhteisön jäsenille edullisempi jäsenhinta.
Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.varapare.fi/syventava-pda-webinaari
Lisää meistä ja palveluistamme:
Varapäre-sivusto
Kuntoutuspalvelu Mindely
Tervetuloa myös Facebookin Varapäre-yhteisöön | Vähemmän taistelua, enemmän yhteyttä jakamaan ajatuksia muiden vanhempien kanssa!
Mitä lapsi itse ajattelee diagnoosistaan? Entä mitä sisarus miettii, kun arki tuntuu pyörivän toisen tarpeiden ympärillä?
Tässä jaksossa pohdimme, miten nepsy-diagnoosista ja siihen liittyvistä vaikeuksista voi puhua perheessä ymmärrettävästi ja rehellisesti. Miten kuunnella lapsen omia käsityksiä, käsitellä verkosta löytynyttä tietoa ja selittää, miksi sama diagnoosi voi näkyä eri ihmisillä eri tavoin?
Puhumme myös siitä, miten lapsen vahvuuksille ja koko persoonalle annetaan tilaa ilman supervoimapuhetta tai vaikeuksien vähättelyä. Mukana on sisarusten näkökulma: myös heidän kysymyksensä, tunteensa ja tarpeensa ansaitsevat tulla kuulluiksi.
Kuuntele jakso ja nappaa ajatuksia oman perheenne keskusteluihin.
🧡 Tervetuloa mukaan Facebookin Varapäre-yhteisöön | Vähemmän taistelua, enemmän yhteyttä! Tule jakamaan ajatuksia ja kokemuksia arjesta muiden vanhempien kanssa suljettuun ryhmään.
🌿 Lisää meistä ja palveluistamme:
www.varapare.fi
www.mindely.fi /Kuntoutuspalvelu – LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä-kuntoutus
Lapsi kertoo syyn, miksi jokin ei onnistu. Aikuinen yrittää auttaa, mutta muutoksista huolimatta tilanne jumittaa. Kuulostaako tutulta?
Tässä jaksossa pohdimme, miksi lapsen voi olla vaikea tunnistaa ja sanoittaa kaikkea, mikä tilanteessa kuormittaa. Ensimmäinen selitys voi kertoa tärkeän osan kokemuksesta, vaikka kokonaisuus on vielä epäselvä.
Puhumme arjen tilanteiden pilkkomisesta ja Ross Greenen Suunnitelma B:stä. lapsen näkökulman kuulemisesta, aikuisen huolen sanoittamisesta ja yhteisen ratkaisun etsimisestä.
🧡 Varapäre-yhteisö on vihdoin avannut ovensa Facebookissa! Tule jakamaan ajatuksia ja kokemuksia muiden vanhempien kanssa. Yhetisöön pääset täältä: https://www.facebook.com/groups/1855639179180600/. Tervetuloa mukaan!
Lapsi pettyy, pelkää tai suuttuu, ja aikuiselle tulee kiire saada hänet paremmalle mielelle. Kuulostaako tutulta?
Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi lapsen vaikeita tunteita voi olla niin hankala kestää ja miten tunnesäätely kehittyy aikuisen tuella. Mukana on pelipettymyksiä, hirviöleikkejä ja sylissä kuunneltuja satuja.
Pohdimme myös nepsy-lapsen ahdistusta ja vanhemmasta erossa olemisen harjoittelua: miten tarjota riittävästi turvaa ja samalla tilaa pienille rohkeuden kokemuksille? Kuuntele jakso ja pysähdy kanssamme sen äärelle, mitä lapsi tarvitsee silloin, kun pahaa mieltä ei voi heti korjata.
Mitä yhteistä on neuroepätyypillisyydellä ja sateenkaarevuudella? Miksi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus näyttäytyy tutkimuksissa tavallista yleisempänä neuroepätyypillisten ihmisten keskuudessa? Entä miten vanhempi voi tukea lastaan tai nuortaan oman identiteetin ja ihmissuhteiden pohdinnoissa?
Tässä Varapäreen jaksossa Katin vieraana on Terhi Väisänen, perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, jolla on yli 25 vuoden kokemus ihmissuhdetyöstä. Terhin erityisosaamista ovat muun muassa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä erilaiset suhdemuodot.
Keskustelemme neuroepätyypillisyyden ja sateenkaarevuuden yhteyksistä, ihmissuhteisiin liittyvistä normeista ja oletuksista sekä monisuhteisuudesta. Pohdimme myös, miten omat käsityksemme siitä, millainen elämä tai parisuhde on ”tavallinen”, voivat vaikuttaa siihen, miten kohtaamme lapsemme. Miten voisimme vanhempina olla turvallisia aikuisia, joiden kanssa lapsi saa tutkia omaa identiteettiään ilman painetta mahtua valmiisiin muotteihin?
Jos lapsesi tai nuoresi sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset herättävät sinussa epävarmuutta tai huolta, niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Vanhemman kannattaa hakea keskusteluapua matalalla kynnyksellä – ei siksi, että lapsessa tai hänen identiteetissään olisi jotain korjattavaa, vaan jotta vanhempi saisi itse lisää ymmärrystä ja keinoja tukea lastaan.
Maksutonta tietoa, neuvontaa ja keskustelutukea tarjoavat esimerkiksi:
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus – sukupuolenosaamiskeskus.fi
Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus – perhesuhdekeskus.fi
Sinuiksi-palvelu – sinuiksi.fi
Sinun ei tarvitse tietää valmiiksi, miten kaikkeen pitäisi suhtautua. Tärkeintä on, että olet valmis kuuntelemaan, oppimaan ja kulkemaan lapsesi rinnalla.
Lisää meistä ja meidän palveluista:
www.varapare.fi
www.mindely.fi
Jaksossa mainittuja tutkimuksia:
Autism Spectrum Disorder and Gender Dysphoria/Incongruence. A systematic Literature Review and Meta-Analysis.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35596023/
‘It’s quite difficult to put Autistic relationships in a box’: A qualitative exploration of romantic relationships in gender and sexually diverse Autistic adults.
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/13623613251407765
Ruoka on valmis, mutta lapsi ei pysy tuolilla, syöminen unohtuu ja kastike on osunut väärään kohtaan lautasella. Sinun pinnasi on ehkä kireällä jo ennen pöytään istumista.
Tässä jaksossa puhumme nepsy-lapsen ruokailutilanteista: liikkumisen tarpeesta, keskittymisen vaikeuksista, aistikuormituksesta ja siitä, miksi ruoan asettelulla voi olla iso merkitys. Pysähdymme myös vanhemman huolen ja turhautumisen äärelle. Pohdimme käytännön keinoja ruokailun helpottamiseen, kuten ruokarauhakynttilää, turvaruokia, erillisiä astioita ja joustavia ruokailujärjestelyjä.
Kuuntele ja löydä yksi pieni kokeilu, joka voisi helpottaa teidän ruokailuanne.
Lisää varapäreestä:
www.varapare.fi
Lisää meistä ja meidän palveluista:
www.mindely.fi
Ruoka on valmis, mutta lapsi ei pysy tuolilla, syöminen unohtuu ja kastike on osunut väärään kohtaan lautasella. Sinun pinnasi on ehkä kireällä jo ennen pöytään istumista.
Tässä jaksossa puhumme nepsy-lapsen ruokailutilanteista: liikkumisen tarpeesta, keskittymisen vaikeuksista, aistikuormituksesta ja siitä, miksi ruoan asettelulla voi olla iso merkitys. Pysähdymme myös vanhemman huolen ja turhautumisen äärelle. Pohdimme käytännön keinoja ruokailun helpottamiseen, kuten ruokarauhakynttilää, turvaruokia, erillisiä astioita ja joustavia ruokailujärjestelyjä.
Kuuntele ja löydä yksi pieni kokeilu, joka voisi helpottaa teidän ruokailuanne.
Mietitkö teidän perheelle sopivaa palvelua tai Kela-kuntoutuksia?
Voit laittaa meille kyselyä [email protected] tai [email protected], niin autamme löytämään oikein.
Kiinnostuitko Varapäreen pienryhmästä?
Tilaa Varapäreen uutiskirje, niin kuulet siitä ensimmäisten joukossa.
Muiden samanikäiset lapset pakkaavat jo itse reppunsa, mutta oma lapsi tarvitsee edelleen apua jokaisessa vaiheessa. Miksi? Ja miksi se tuntuu vanhemmasta välillä niin turhauttavalta – tai jopa hävettävältä?
Tässä jaksossa puhumme omatoimisuudesta ja neurokirjon lasten epätasaisesta taitoprofiilista. Lapsi voi olla yhdessä asiassa todella taitava ja tarvita toisessa paljon aikuisen tukea. Pohdimme, mitä toiminnanohjaus ja tunteiden säätely tarkoittavat arjessa ja miten lapsen tämänhetkisiä taitoja voi tunnistaa. Puhumme myös vertailusta, vanhemman kuormituksesta ja tulevaisuuden huolista. Miten huomata lapsen oma edistyminen, kun huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä hän ei vielä osaa?
Kuuntele jakso ja ota mukaan ymmärrystä sekä kolme ajatusta arjen tueksi.
Jaksossa mainittu:
Kaelynn Partlow Life on the brigde
Ross W. Greene / ALSUP: https://livesinthebalance.org/wp-content/uploads/2021/06/ALSUP-2020-1.pdf
Tutustu meihin ja tulevaan pienryhmäämme: www.varapare.fi/ig
Mitä ajatella, kun koulussa lapsella näyttää menevän hyvin, mutta kotona hän romahtaa täysin?
Tässä PDA-syvennyssarjan kolmannessa osassa puhumme siitä, miksi koti ja koulu voivat nähdä aivan erilaisen lapsen, ja miksi molempien havainnot voivat silti olla totta. Pohdimme myös, miten lapsen kuormituksesta ja tuen tarpeista voi puhua ammattilaisten kanssa, vaikka PDA-käsite ei olisi tuttu tai siitä ei oltaisi samaa mieltä.
Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi konkreettisia tapoja kuvata, mikä heikentää lapsen toimintakykyä, mikä lisää painetta ja mikä auttaa.
Lue lisää viiden viikon PDA–verkkokurssistamme täällä.
Kun aivan tavallinenkin pyyntö voi kaataa koko tilanteen, vanhempi joutuu ennakoimaan lähes kaiken: oikeat sanat, sopivan hetken, lapsen kuormituksen ja sen, mistä tänään voidaan pitää kiinni.
Tässä PDA-syvennyksen toisessa osassa puhumme vanhemman näkymättömästä työstä, lapsen vaihtelevasta toimintakyvystä ja siitä, miksi tavalliset kasvatusneuvot eivät aina auta. Pohdimme myös, mitä joustaminen oikeastaan tarkoittaa ja miksi lapsen ymmärtäminen ei poista vanhemman väsymystä. Jos arki tuntuu välillä miinakentältä, jonka paikat vaihtuvat päivittäin, tämä jakso on sinulle.
Haluatko oppia PDA:sta enemmän?
Ilmoittaudu Varapäreen maksuttomaan PDA-webinaariin ke 30.9. klo 14-15.30:
https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen