Kun lapsen koulupoissaolojen määrä alkaa kasvaa, syntyy monelle vanhemmalle jo tutuksi tullut ahdistava kehä: Wilma-viestejä, huolta, kutsuja palavereihin. Ja tunne siitä, että mitään ei silti oikein tapahdu. Samaan aikaan syyllisyys ja häpeä voivat viedä tilaa siltä, mikä olisi kaikkein tärkeintä: lapsen tilanteen näkyväksi tekemiseltä.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi koulupoissaolot ovat usein viesti, eivät laiskuutta tai huonoa asennetta. Saat konkreettisia työkaluja siihen, miten voit valmistautua koulupalaveriin: mitä kannattaa kirjata ylös, miten sanoittaa huolta ilman syyttelyä ja miten pysyä lapsesi puolella myös silloin, kun tunteet kuohahtavat.

Jakso on sinulle, joka toivot, että kouluyhteistyö veisi oikeasti eteenpäin – ei vain uuteen palaveriin.

Moni vanhempi pohtii jossain vaiheessa, kuinka paljon lapsella pitäisi olla harrastuksia – ja millaisia. Usein nämä ajatukset syntyvät jo ennen lapsen syntymää, omien kokemusten, toiveiden ja mielikuvien pohjalta. Mutta mitä tapahtuu, kun suunnitelmat eivät toteudukaan, eikä lapsi jaksa, halua tai pysty harrastamaan niin kuin oli kuviteltu?

Tässä jaksossa puhutaan nepsy-lapsen ja -nuoren harrastuksista, vanhemman odotuksista ja mm. siitä hiljaisesta surusta, joka voi syntyä, kun niistä joutuu luopumaan. Pohditaan autisminkirjon lapsen palautumisen tarvetta, ADHD-lapsen halua ryhmäliikuntaan ja ristiriitaa, joka syntyy, kun tahto, jaksaminen ja pystyminen eivät kohtaa.

Jakso kutsuu pysähtymään kysymyksen äärelle: mikä on oikeasti tarpeeksi – juuri tälle lapselle?

Onko sinulle kysymyksiä joita haluat nostettavan esille Kysymyksiä ja vastauksia-jaksossamme? Laita meille kysymyksesi 4.2.26 mennessä [email protected] niin ehdimme huomioida sen nauhoittaessamme kyseisen jakson. 

Meille saa myös jättää palautetta ja aihetoiveita, vastaamme kaikille.

Tutustu meihin, toimintaamme ja palveluihimme lisää www.varapare.fi tai www.mindely.fi

Tässä jaksossa Merja keskustelee nepsy-lasten äidin kanssa vanhemman jaksamisesta arjessa, joka kuormittaa enemmän kuin moni ulkopuolinen ymmärtää. Puhutaan rehellisesti siitä, mikä nepsyperheen arjessa on ollut kaikkein raskainta: jatkuvasta valmiustilasta, huolesta ja siitä tunteesta, että omat voimat ovat usein koetuksella. Jakso ei tarjoa pikaratkaisuja, vaan pysähtyy kokemuksen äärelle. Sen äärelle, mikä vie voimia – ja mikä yllättäen tai vähitellen on myös kannatellut eteenpäin.

Moni vanhempi ajattelee täysin oikeutetusti, että lapsen ja perheen tukipalvelujen pitäisi kuulua yhteiskunnan vastuulle. Ja niin niiden pitäisikin. Silti arki näyttää monelle perheelle toisenlaista todellisuutta: pitkiä jonoja, pompottelua ja apua, joka ei tule silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.

Tässä jaksossa puhutaan rehellisesti turhautumisesta julkisiin palveluihin ja epäreiluuden tunteesta, joka liittyy yksityisten palvelujen ostamiseen – sekä siitä, miksi moni perhe päätyy silti siihen ratkaisuun.
Pohditaan, mitä rahalla oikeasti saa: nopeutta, laatua, pysyvyyttä. Ja ennen kaikkea – helpotusta arkeen. Puhutaan myös siitä, milloin yksityinen tuki ei ole oikea vaihtoehto.

Kuuntele jakso ja pysähdy pohtimaan, mikä auttaa juuri teidän perhettä nyt, ei vasta joskus myöhemmin.

Linkki jaksossa mainittuihin artikkeleihin:

👉 https://www.mindely.fi/artikkelit/

Ja tarvittaessa tavoitat meidät [email protected].

Joulu mielletään rauhan ja levon ajaksi, mutta monessa nepsy-perheessä todellisuus on ihan toisenlainen. Hälyä, odotuksia, poikkeavia rutiineja ja tunteita, jotka käyvät kierroksilla – eikä lapsen hermosto ota lomaa, vaikka kalenteri niin lupaisi.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi joulu kuormittaa nepsy-lasta (ja vanhempaa) jo etukäteen, miten rutiinien katoaminen ja jatkuva odottaminen vaikuttavat lapsen säätelyyn – ja miten aikuinen voi helpottaa tilannetta pienillä, konkreettisilla keinoilla.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaan ajatuksia, joilla joulusta voi tulla tarpeeks hyvä – ei täydellinen.

Tässä jaksossa puhutaan hetkestä, jota moni vanhempi pelkää ja häpeää yhtä aikaa: siitä, kun sisarusten riita ei enää ole sanallista ärsyttämistä tai tönimistä, vaan muuttuu oikeaksi tappeluksi. Kun lyödään, purraan, revitään – ja aikuisen keho menee hälytystilaan. Jakso avaa, mistä rajummat yhteenotot yleensä kumpuavat: temperamentista, kuormituksesta, nepsypiirteistä, rooleista, väärinymmärryksistä ja hermoston ylivireydestä.

Keskustellaan myös siitä, miten aikuinen voi tunnistaa tilanteen alkuvaiheen, miten siihen voi puuttua vähäeleisesti, ja miten riita useissa tilanteissa voidaan katkaista jo ennen kuin se pahenee. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi konkreettisia keinoja, joilla luot turvaa ja vähennät sisarusten välisiä rajuja tilanteita arjessa.

Tutustu meihin ja tapoihimme auttaa:

Varapäre-onlinepalvelut
www.varapare.fi

Kuntoutuspalvelu Mindely:
www.mindely.fi 

Moni vanhempi huomaa yhtäkkiä tekevänsä lapsen puolesta enemmän kuin oli koskaan ajatellut: ennakoi, kantaa, selvittää ja paikkaa tauotta. Hetken se helpottaa, mutta pidemmän päälle se väsyttää vanhemman, ja kaventaa lapsen kokemusta omasta pärjäämisestään. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi vanhemmat alkavat kantaa liikaa: huolesta, ahdistuksesta, omista lapsuuden malleista, neurokirjon tuomista lisähaasteista ja arjen tilanteista, joissa “tehdä itse” tuntuu nopeimmalta ratkaisulta. Samalla käydään läpi Donald Winnicottin ajatus riittävän hyvästä vanhemmuudesta: lapsi ei tarvitse täydellisyyttä, vaan turvallisen, suurin piirtein oikeaan osuvan aikuisen. Jaksossa avataan myös, miten liiallinen kantaminen vaikuttaa lapseen – ilman syyllistämistä.

Enemmän apua ei aina lisää turvaa: joskus se sitoo lapsen rohkeuden vanhemman läsnäoloon ja heikentää uskoa omiin taitoihin. Lopuksi pohditaan konkreettisia tapoja pienentää apua, vahvistaa lapsen omaa kapasiteettia ja säätää ympäristöä niin, että arki kevenee kaikilla.

Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa, vaan vanhemman, joka ei uuvu yksin.

Lisää Winnicotista vaikkapa googlaamalla "donald winnicott good enough mother"
Lisää Temple Grandinista vaikkapa https://www.templegrandin.com/

Ja lisää meistä:

👉 www.varapare.fi
👉 www.mindely.fi

Kun yksittäiset poissaolot muuttuvat arjeksi, vanhempi jää usein tilanteessa aivan yksin. Lapsi väsyy, koulu kipuilee ja kukaan ei tunnu johtavan kokonaisuutta. Tässä jaksossa käydään läpi kuulijalta saatu palaute – perheen tarinan siitä, miten pelkkä somatisointi ja väsymys kasvoivat pitkittyneiksi poissaoloiksi, ja miten toipuminen lopulta mahdollistui yhteistyön kautta. Pohdimme, mitä pitkittyneet poissaolot oikeasti tarkoittavat: ne eivät johdu laiskuudesta tai tottelemattomuudesta, vaan lapsen hermoston hälytystilasta. Siksi paluu kouluun alkaa aina ympäristöstä, ei lapsen “yrittämisestä”.

Jaksossa käydään läpi konkreettisia tapoja, joilla koulu voi tukea lasta: rakenteiden selkeyttäminen, eriyttäminen, turvallinen aikuinen, ennakointi, kevennetyt päivät, sensory breaks, sekä erityisesti sosiaalisten tilanteiden muokkaaminen, jotka monella kuormittavat enemmän kuin oppitunnit. Lisäksi puhumme siitä, miten lapsen ahdistus voi näyttäytyä aivan eri tavalla kuin aikuiset odottavat: hiljaisuutena, kohteliaisuutena, vetäytymisenä tai ylivireytenä. Ensimmäinen tavoite ei ole kokonainen koulupäivä – vaan yksi toimiva hetki koulussa. Kun se onnistuu, siitä voi alkaa polku takaisin koulunkäyntiin.

Tutustu meihin:

www.varapare.fi – onlinepalvelut
www.mindely.fi – kuntoutuspalvelut 

Moni tyttö oppii jo varhain sopeutumaan – hymyilemään, pärjäämään ja lukemaan muiden odotuksia. Siksi autismi jää tytöillä usein piiloon: ulospäin he näyttävät tunnollisilta ja empaattisilta, vaikka sisällä käy jatkuva ylikuormitus.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi tyttöjen autismi tunnistetaan yhä huonosti ja miten pitkään jatkunut maskaaminen johtaa helposti uupumukseen, ahdistukseen ja väärinymmärryksiin myös kotona.

Lisäksi me esitellään Autismiliiton Kirjokartta, eli työkalu, joka auttaa hahmottamaan omaa neurokirjon kokemusta ja löytämään keinoja kuormituksen vähentämiseen.

Ymmärrys ei tee kenestäkään erilaisempaa – se tekee elämästä vähän kevyempää.

Tutustu Kirjokarttaan:
👉 https://autismiliitto.fi/kirjokartta-selkea/

Tutustu meihin Varapäreen taustalla:

👉 www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelut

👉 www.varapare.fi – Onlinepalvelut

👉 www.mindnova.fi – Työelämäpalvelut

Joskus on vaikea myöntää, ettei oma lapsi tunnu läheiseltä ja että lämpö ja yhteys ovat kadoksissa. Se voi olla hetkellinen notkahdus tai pidempään jatkunut tunne, joka herättää monissa häpeää ja syyllisyyttä. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsen kanssa voi olla vaikea löytää yhteyttä ja mitä sen taustalla usein on: temperamenttierot, neurokirjon piirteet, uupumus tai esim. vanhemman tunne omasta riittämättömyydestä. Pohdimme myös, miten lämpö ja yhteys voivat vahvistua pienin askelin – myötätunnon, kiinnostuksen ja arjen onnistumisten kautta. Joskus rakkaus on olemassa, mutta tunne yhteydestä on hetken kadoksissa. Se ei tee sinusta huonoa vanhempaa – vaan inhimillisen sellaisen.

Varapäreen taustalla toimii yritys nimeltään MindNova Oy. Tutustu meihin seuraavissa paikoissa:

www.varapare.fi 
www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelu Mindely
www.mindnova.fi – MindNova työelämäpalvelut

Selvitä oma vanhemmuustyylisi:

https://www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti