Varapäre

Lapsi pettyy, pelkää tai suuttuu, ja aikuiselle tulee kiire saada hänet paremmalle mielelle. Kuulostaako tutulta?

Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi lapsen vaikeita tunteita voi olla niin hankala kestää ja miten tunnesäätely kehittyy aikuisen tuella. Mukana on pelipettymyksiä, hirviöleikkejä ja sylissä kuunneltuja satuja.

Pohdimme myös nepsy-lapsen ahdistusta ja vanhemmasta erossa olemisen harjoittelua: miten tarjota riittävästi turvaa ja samalla tilaa pienille rohkeuden kokemuksille? Kuuntele jakso ja pysähdy kanssamme sen äärelle, mitä lapsi tarvitsee silloin, kun pahaa mieltä ei voi heti korjata.

Mitä yhteistä on neuroepätyypillisyydellä ja sateenkaarevuudella? Miksi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus näyttäytyy tutkimuksissa tavallista yleisempänä neuroepätyypillisten ihmisten keskuudessa? Entä miten vanhempi voi tukea lastaan tai nuortaan oman identiteetin ja ihmissuhteiden pohdinnoissa?

Tässä Varapäreen jaksossa Katin vieraana on Terhi Väisänen, perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, jolla on yli 25 vuoden kokemus ihmissuhdetyöstä. Terhin erityisosaamista ovat muun muassa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä erilaiset suhdemuodot.

Keskustelemme neuroepätyypillisyyden ja sateenkaarevuuden yhteyksistä, ihmissuhteisiin liittyvistä normeista ja oletuksista sekä monisuhteisuudesta. Pohdimme myös, miten omat käsityksemme siitä, millainen elämä tai parisuhde on ”tavallinen”, voivat vaikuttaa siihen, miten kohtaamme lapsemme. Miten voisimme vanhempina olla turvallisia aikuisia, joiden kanssa lapsi saa tutkia omaa identiteettiään ilman painetta mahtua valmiisiin muotteihin?

Jos lapsesi tai nuoresi sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset herättävät sinussa epävarmuutta tai huolta, niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Vanhemman kannattaa hakea keskusteluapua matalalla kynnyksellä – ei siksi, että lapsessa tai hänen identiteetissään olisi jotain korjattavaa, vaan jotta vanhempi saisi itse lisää ymmärrystä ja keinoja tukea lastaan.

Maksutonta tietoa, neuvontaa ja keskustelutukea tarjoavat esimerkiksi:

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus – sukupuolenosaamiskeskus.fi

Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus – perhesuhdekeskus.fi

Sinuiksi-palvelu – sinuiksi.fi

Sinun ei tarvitse tietää valmiiksi, miten kaikkeen pitäisi suhtautua. Tärkeintä on, että olet valmis kuuntelemaan, oppimaan ja kulkemaan lapsesi rinnalla.

Lisää meistä ja meidän palveluista:
www.varapare.fi
www.mindely.fi

Jaksossa mainittuja tutkimuksia:

Autism Spectrum Disorder and Gender Dysphoria/Incongruence. A systematic Literature Review and Meta-Analysis.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35596023/

‘It’s quite difficult to put Autistic relationships in a box’: A qualitative exploration of romantic relationships in gender and sexually diverse Autistic adults.
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/13623613251407765

Ruoka on valmis, mutta lapsi ei pysy tuolilla, syöminen unohtuu ja kastike on osunut väärään kohtaan lautasella. Sinun pinnasi on ehkä kireällä jo ennen pöytään istumista.

Tässä jaksossa puhumme nepsy-lapsen ruokailutilanteista: liikkumisen tarpeesta, keskittymisen vaikeuksista, aistikuormituksesta ja siitä, miksi ruoan asettelulla voi olla iso merkitys. Pysähdymme myös vanhemman huolen ja turhautumisen äärelle. Pohdimme käytännön keinoja ruokailun helpottamiseen, kuten ruokarauhakynttilää, turvaruokia, erillisiä astioita ja joustavia ruokailujärjestelyjä.

Kuuntele ja löydä yksi pieni kokeilu, joka voisi helpottaa teidän ruokailuanne.

Lisää varapäreestä:
www.varapare.fi

Lisää meistä ja meidän palveluista:
www.mindely.fi

Ruoka on valmis, mutta lapsi ei pysy tuolilla, syöminen unohtuu ja kastike on osunut väärään kohtaan lautasella. Sinun pinnasi on ehkä kireällä jo ennen pöytään istumista.

Tässä jaksossa puhumme nepsy-lapsen ruokailutilanteista: liikkumisen tarpeesta, keskittymisen vaikeuksista, aistikuormituksesta ja siitä, miksi ruoan asettelulla voi olla iso merkitys. Pysähdymme myös vanhemman huolen ja turhautumisen äärelle. Pohdimme käytännön keinoja ruokailun helpottamiseen, kuten ruokarauhakynttilää, turvaruokia, erillisiä astioita ja joustavia ruokailujärjestelyjä.

Kuuntele ja löydä yksi pieni kokeilu, joka voisi helpottaa teidän ruokailuanne.

Mietitkö teidän perheelle sopivaa palvelua tai Kela-kuntoutuksia?
Voit laittaa meille kyselyä [email protected] tai [email protected], niin autamme löytämään oikein.

Kiinnostuitko Varapäreen pienryhmästä?
Tilaa Varapäreen uutiskirje, niin kuulet siitä ensimmäisten joukossa.

Muiden samanikäiset lapset pakkaavat jo itse reppunsa, mutta oma lapsi tarvitsee edelleen apua jokaisessa vaiheessa. Miksi? Ja miksi se tuntuu vanhemmasta välillä niin turhauttavalta – tai jopa hävettävältä?

Tässä jaksossa puhumme omatoimisuudesta ja neurokirjon lasten epätasaisesta taitoprofiilista. Lapsi voi olla yhdessä asiassa todella taitava ja tarvita toisessa paljon aikuisen tukea. Pohdimme, mitä toiminnanohjaus ja tunteiden säätely tarkoittavat arjessa ja miten lapsen tämänhetkisiä taitoja voi tunnistaa. Puhumme myös vertailusta, vanhemman kuormituksesta ja tulevaisuuden huolista. Miten huomata lapsen oma edistyminen, kun huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä hän ei vielä osaa?

Kuuntele jakso ja ota mukaan ymmärrystä sekä kolme ajatusta arjen tueksi.

Jaksossa mainittu:

Kaelynn Partlow Life on the brigde

Ross W. Greene / ALSUP: https://livesinthebalance.org/wp-content/uploads/2021/06/ALSUP-2020-1.pdf

Tutustu meihin ja tulevaan pienryhmäämme: www.varapare.fi/ig

Mitä ajatella, kun koulussa lapsella näyttää menevän hyvin, mutta kotona hän romahtaa täysin?

Tässä PDA-syvennyssarjan kolmannessa osassa puhumme siitä, miksi koti ja koulu voivat nähdä aivan erilaisen lapsen, ja miksi molempien havainnot voivat silti olla totta. Pohdimme myös, miten lapsen kuormituksesta ja tuen tarpeista voi puhua ammattilaisten kanssa, vaikka PDA-käsite ei olisi tuttu tai siitä ei oltaisi samaa mieltä.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi konkreettisia tapoja kuvata, mikä heikentää lapsen toimintakykyä, mikä lisää painetta ja mikä auttaa.

Lue lisää viiden viikon PDA–verkkokurssistamme täällä.

Kun aivan tavallinenkin pyyntö voi kaataa koko tilanteen, vanhempi joutuu ennakoimaan lähes kaiken: oikeat sanat, sopivan hetken, lapsen kuormituksen ja sen, mistä tänään voidaan pitää kiinni.

Tässä PDA-syvennyksen toisessa osassa puhumme vanhemman näkymättömästä työstä, lapsen vaihtelevasta toimintakyvystä ja siitä, miksi tavalliset kasvatusneuvot eivät aina auta. Pohdimme myös, mitä joustaminen oikeastaan tarkoittaa ja miksi lapsen ymmärtäminen ei poista vanhemman väsymystä. Jos arki tuntuu välillä miinakentältä, jonka paikat vaihtuvat päivittäin, tämä jakso on sinulle.

Haluatko oppia PDA:sta enemmän?

Ilmoittaudu Varapäreen maksuttomaan PDA-webinaariin ke 30.9. klo 14-15.30:
https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen

Miksi lapsi voi vastustaa myös sellaista asiaa, jota hän itse haluaa tehdä?

Tässä jaksossa pysähdymme tarkastelemaan vaatimusten välttelyä lapsen kokemuksen kautta. Yksinkertainen pyyntö, kuten kenkien pukeminen, voi sisältää lapselle monta kuormittavaa asiaa: tekemisen keskeyttämisen, siirtymän, aistikuormitusta, epäonnistumisen mahdollisuuden sekä tunteen oman päätäntävallan menettämisestä.

Puhumme epävarmuuden sietämisen vaikeudesta, ahdistuksesta ja siitä, miksi lapsi voi yrittää palauttaa hallinnan tunnettaan neuvottelemalla, vetäytymällä, kontrolloimalla tai saamalla voimakkaan tunnepurkauksen. Entä jos hankalalta näyttävä käytös ei olekaan yritys hallita muita, vaan yritys saada oma sisäinen olo jälleen hallittavaksi?

Haluatko oppia lisää PDA:sta? Lue lisää ja ilmoittaudu sinulle sopivaan maksuttomaan webinaariimme täällä: https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen

Jaksossa mainitut tutkimukset:

https://acamh.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/camh.12336

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1750946724001909

https://pdanorthamerica.org/new-research-on-parenting-pdaers-what-it-really-feels-like-and-why-low-demand-parenting-is-the-path-forward/

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun huoli lapsen koulunkäynnistä alkaa vallata koko kodin. Läksyistä muistutetaan, kokeisiin lukemisesta neuvotellaan ja Wilmasta tulee yksi perheenjäsen lisää – eikä erityisen pidetty sellainen.

Lapsen haluttomuus ei kuitenkaan aina kerro motivaation puutteesta. Taustalla voi olla kuormitusta, keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, sosiaalisten tilanteiden raskautta, epäonnistumisen pelkoa tai vaatimusten herättämää vastustusta.

Miten lasta voisi auttaa ilman, että vanhemmasta tulee opettaja ja kodista jatkuva taistelukenttä? Entä milloin paineen vähentäminen onkin vastuullista tukemista eikä luovuttamista?

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa koulunkäynnin ympärille syntynyttä kuormitusta.

Jaksossa mainitun artikkelin löydät täältä:
https://hes-extraordinary.com/parenting-strategies-for-pathological-demand-avoidance 

Meistä ja palveluistamme lisää:
Kuntoutuspalvelu Mindely
Digipalvelut Varapäre

Kuskaat lasta harrastuksiin, hankit varusteet ja järjestelet koko perheen aikataulut. Kun pyydät lasta viemään roskat, vastaus kuuluu: ”Miks aina mä?”

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsi voi vaikuttaa kiittämättömältä ja miksi mikään ei tunnu riittävän. Pohdimme, miten jatkuvasta saamisesta voi tulla lapselle itsestäänselvyys ja miksi kiitollisuus ei aina näy innostuksena, tottelemisena tai reippaana osallistumisena kotitöihin. Entä miten autismi, toiminnanohjauksen vaikeudet tai PDA-tyyppinen oireilu voivat vaikuttaa lapsen reagointiin?

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia siitä, miten kiitollisuutta ja vastavuoroisuutta voi rakentaa ilman syyllistämistä tai kiitollisuudenvelkaa.

Seuraa meitä somessa @varapare

Ja jos haluat, voit lukea lisää meistä ja meidän palveluista, mukaan lukien Kelan tarjoamat neuropsykiatriset kuntoutukset LAKU ja Oma väylä:

Kuntoutuspalvelu MIndely / MindNova Oy

Digi-palvelut Varapäre