Varapäre

Monelle vanhemmalle yksi kipeimmistä hetkistä on se, kun lapsi sanoo: “Ei mulla oikein oo kavereita.”

Yksinäisyys voi näkyä monella tavalla; synttärikutsuja ei tule, välitunnit kuluvat yksin tai lapsi vetäytyy yhä enemmän omaan maailmaansa. Samalla vanhemman sisällä herää usein huoli, suru ja ajatus: olenko tehnyt jotain väärin?

Tässä jaksossa puhutaan lapsen yksinäisyyden kokemuksesta, neuropsykiatristen piirteiden vaikutuksesta kaverisuhteisiin sekä siitä, miksi ystävyyssuhteet eivät synny kaikille yhtä helposti. Pohdimme myös, mitä vanhempi voi tilanteessa tehdä; miten tukea kaveritaitoja, hyödyntää koulun apua ja toimia sillanrakentajana ilman painostusta.

Voit ladata maksuttoman Nepsy-vanhemman jaksamisen tsekkilistan, joka auttaa pysähtymään oman kuormituksen äärelle ja tunnistamaan pieniä asioita, jotka tukevat jaksamista arjessa.

👉 Lataa tsekkilista tästä

Jos lapsen tunnekuohut, raivokohtaukset tai ylikuormittuminen ovat tuttuja, olemme tehneet myös pienen käytännön oppaan (10 €):

Kaaoksesta hallintaan – mitä voit tehdä, kun lapsen tunteet ottavat vallan

👉 Tutustu oppaaseen täällä

Varapäre syntyi halusta tukea perheitä arjessa, jossa tunteet, kuormitus ja epävarmuus kulkevat mukana. Podcastissa puhumme rehellisesti vanhemmuudesta, neuropsykiatrisista piirteistä ja siitä, miten arjessa voi löytää enemmän ymmärrystä – sekä lapselle että itselle. 

👉 Tutustu meihin täällä

Tässä jaksossa Katin vieraana ovat entiset asiakkaat Sari ja Antero, joiden kanssa tehtiin tiivistä työskentelyä noin 1,5 vuoden ajan – säännöllisesti joka toinen viikko. Perheen esikoisella on diagnosoitu ADHD, ja erityisesti teini-iässä mukaan tuli syvää pahoinvointia. Avun saaminen oli vaikeaa, vaikka nuori itsekin “huusi” sen perään. Jaksossa Sari ja Antero muistelevat, miltä avun hakeminen tuntui – ja miltä sen saaminen lopulta tuntui. Millaisia ajatuksia ja tunteita matkalla nousi? Mikä työskentelyssä oli heille merkityksellisintä? Lopuksi he lähettävät terveiset itselleen niihin kaikkein vaikeimpiin hetkiin 3,5 vuoden taakse.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi toivoa. Jos kaipaat tukea omaan tilanteeseesi, löydät meidät osoitteista mindely.fi ja varapare.fi.

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun pyydät lasta tekemään jotain,  mutta mitään ei tapahdu. Tai tapahtuu, mutta väärään suuntaan. “Voitko laittaa kengät jalkaan?” “Hei, nyt olisi aika tulla syömään.” “Muistitko läksyt?”
Lapsi ei reagoi, sanoo “ihan kohta”, suuttuu tai jatkaa tekemistään. Ja vanhemman sisällä nousee turhautuminen: Kuinka monta kertaa pitää sanoa?

Puhumme siitä, miksi “ei tee” ei useimmiten tarkoita uhmakkuutta tai välinpitämättömyyttä. Kyse voi olla epäselvistä ohjeista, toiminnanohjauksen vaikeuksista, vireystilasta, epäjohdonmukaisuudesta, tai siitä, että hermosto ei ole yhteistyötilassa. Normalisoimme myös vanhemman turhautumisen. Se ei tee sinusta huonoa vanhempaa. Se kertoo usein kuormituksesta ja katkenneesta yhteydestä.

Saat jaksosta konkreettisia keinoja:

– miten muotoilla ohje selkeämmin
– miten pilkkoa tehtäviä
– miten rakentaa ennakointia
– miten antaa rajattuja valintoja
– ja miksi sävy ratkaisee enemmän kuin kovuus.

“Ei tee” tarkoittaa harvoin “ei halua”. Usein se tarkoittaa “ei pysty tässä hetkessä”. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen helpompaa. 

Jaksossa mainitut asiat:

PDA – äärimmäinen vaatimusten välttely (Autismiliitto) https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/pda-aarimmainen-vaatimusten-valttely/

Barnavårdsföreningenin Perhekoulu POP
👉 https://www.bvif.fi/fi/vanhemmille/tukea-lasten-vanhemmille/ryhmia-vanhemmille/perhekoulu-pop/
Barnavårdsföreningenin oppaat ja käsikirjat (suomeksi ja ruotsiksi)
👉 https://www.bvif.fi/fi/oppaat-ja-kasikirjat/

Jos et ole vielä tilannut Varapäreen maksutonta NEPSY-vanhemman jaksamisen tsekkilistaa, niin tilaa se alla olevasta linkistä:
👉  https://www.varapare.fi/nepsy-vanhemman-tsekkilista?fbclid=fbclid

Tutustu meihin ja työhömme lisää: www.varapare.fi www.mindely.fi

Sietoikkuna on käsite, josta moni on kuullut, mutta arjen keskellä se voi tuntua kaukaiselta. Mitä se oikeasti tarkoittaa, kun lapsi käy ylikierroksilla tai vetäytyy täysin? Entä mitä silloin tapahtuu vanhemman hermostossa? Tässä jaksossa avataan sietoikkuna käytännön tasolle. Puhutaan siitä, miltä ylivireys ja alivireys voivat näyttää, miten tunnistaa oma ja lapsen vireystila – ja mitä konkreettisia keinoja on rauhoittaa ylivirittynyttä kehoa tai lempeästi aktivoida alivireyttä.

Jakso muistuttaa meitä siitä, että säätely alkaa kehosta ja että aikuisen rauha on usein lapselle tärkein tuki. Kuuntele jakso ja ota mukaan arkeen toimivia, pieniä säätelykeinoja.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten lapsen ja nuoren ahdistus ei aina näytä siltä kuin miltä ajattelisimme sen näyttävän. Se ei ole aina itkua tai paniikkia, vaan voi näkyä vatsakipuina, ärtymyksenä, vetäytymisenä, välttelynä tai yllättävänä räjähtävyytenä. Keskustelemme siitä, miltä ahdistus voi arjessa näyttää, mitä se herättää vanhemmassa, ja miten vanhempi voi aidosti helpottaa lapsen oloa ilman kiirettä tai korjaamista.

Tämä jakso on sinulle, joka olet miettinyt: “Miks mikään ei auta?”
Ahdistusta ei tarvitse ratkaista pois, jotta lapsi voi voida paremmin. Usein tärkeintä on turvallisuuden lisääminen – askel kerrallaan.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa arkeasi jo tänään.

Kun lapsen koulupoissaolojen määrä alkaa kasvaa, syntyy monelle vanhemmalle jo tutuksi tullut ahdistava kehä: Wilma-viestejä, huolta, kutsuja palavereihin. Ja tunne siitä, että mitään ei silti oikein tapahdu. Samaan aikaan syyllisyys ja häpeä voivat viedä tilaa siltä, mikä olisi kaikkein tärkeintä: lapsen tilanteen näkyväksi tekemiseltä.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi koulupoissaolot ovat usein viesti, eivät laiskuutta tai huonoa asennetta. Saat konkreettisia työkaluja siihen, miten voit valmistautua koulupalaveriin: mitä kannattaa kirjata ylös, miten sanoittaa huolta ilman syyttelyä ja miten pysyä lapsesi puolella myös silloin, kun tunteet kuohahtavat.

Jakso on sinulle, joka toivot, että kouluyhteistyö veisi oikeasti eteenpäin – ei vain uuteen palaveriin.

Moni vanhempi pohtii jossain vaiheessa, kuinka paljon lapsella pitäisi olla harrastuksia – ja millaisia. Usein nämä ajatukset syntyvät jo ennen lapsen syntymää, omien kokemusten, toiveiden ja mielikuvien pohjalta. Mutta mitä tapahtuu, kun suunnitelmat eivät toteudukaan, eikä lapsi jaksa, halua tai pysty harrastamaan niin kuin oli kuviteltu?

Tässä jaksossa puhutaan nepsy-lapsen ja -nuoren harrastuksista, vanhemman odotuksista ja mm. siitä hiljaisesta surusta, joka voi syntyä, kun niistä joutuu luopumaan. Pohditaan autisminkirjon lapsen palautumisen tarvetta, ADHD-lapsen halua ryhmäliikuntaan ja ristiriitaa, joka syntyy, kun tahto, jaksaminen ja pystyminen eivät kohtaa.

Jakso kutsuu pysähtymään kysymyksen äärelle: mikä on oikeasti tarpeeksi – juuri tälle lapselle?

Onko sinulle kysymyksiä joita haluat nostettavan esille Kysymyksiä ja vastauksia-jaksossamme? Laita meille kysymyksesi 4.2.26 mennessä [email protected] niin ehdimme huomioida sen nauhoittaessamme kyseisen jakson. 

Meille saa myös jättää palautetta ja aihetoiveita, vastaamme kaikille.

Tutustu meihin, toimintaamme ja palveluihimme lisää www.varapare.fi tai www.mindely.fi

Tässä jaksossa Merja keskustelee nepsy-lasten äidin kanssa vanhemman jaksamisesta arjessa, joka kuormittaa enemmän kuin moni ulkopuolinen ymmärtää. Puhutaan rehellisesti siitä, mikä nepsyperheen arjessa on ollut kaikkein raskainta: jatkuvasta valmiustilasta, huolesta ja siitä tunteesta, että omat voimat ovat usein koetuksella. Jakso ei tarjoa pikaratkaisuja, vaan pysähtyy kokemuksen äärelle. Sen äärelle, mikä vie voimia – ja mikä yllättäen tai vähitellen on myös kannatellut eteenpäin.

Moni vanhempi ajattelee täysin oikeutetusti, että lapsen ja perheen tukipalvelujen pitäisi kuulua yhteiskunnan vastuulle. Ja niin niiden pitäisikin. Silti arki näyttää monelle perheelle toisenlaista todellisuutta: pitkiä jonoja, pompottelua ja apua, joka ei tule silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.

Tässä jaksossa puhutaan rehellisesti turhautumisesta julkisiin palveluihin ja epäreiluuden tunteesta, joka liittyy yksityisten palvelujen ostamiseen – sekä siitä, miksi moni perhe päätyy silti siihen ratkaisuun.
Pohditaan, mitä rahalla oikeasti saa: nopeutta, laatua, pysyvyyttä. Ja ennen kaikkea – helpotusta arkeen. Puhutaan myös siitä, milloin yksityinen tuki ei ole oikea vaihtoehto.

Kuuntele jakso ja pysähdy pohtimaan, mikä auttaa juuri teidän perhettä nyt, ei vasta joskus myöhemmin.

Linkki jaksossa mainittuihin artikkeleihin:

👉 https://www.mindely.fi/artikkelit/

Ja tarvittaessa tavoitat meidät [email protected].

Joulu mielletään rauhan ja levon ajaksi, mutta monessa nepsy-perheessä todellisuus on ihan toisenlainen. Hälyä, odotuksia, poikkeavia rutiineja ja tunteita, jotka käyvät kierroksilla – eikä lapsen hermosto ota lomaa, vaikka kalenteri niin lupaisi.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi joulu kuormittaa nepsy-lasta (ja vanhempaa) jo etukäteen, miten rutiinien katoaminen ja jatkuva odottaminen vaikuttavat lapsen säätelyyn – ja miten aikuinen voi helpottaa tilannetta pienillä, konkreettisilla keinoilla.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaan ajatuksia, joilla joulusta voi tulla tarpeeks hyvä – ei täydellinen.