Varapäre

Tässä jaksossa puhutaan hetkestä, jota moni vanhempi pelkää ja häpeää yhtä aikaa: siitä, kun sisarusten riita ei enää ole sanallista ärsyttämistä tai tönimistä, vaan muuttuu oikeaksi tappeluksi. Kun lyödään, purraan, revitään – ja aikuisen keho menee hälytystilaan. Jakso avaa, mistä rajummat yhteenotot yleensä kumpuavat: temperamentista, kuormituksesta, nepsypiirteistä, rooleista, väärinymmärryksistä ja hermoston ylivireydestä.

Keskustellaan myös siitä, miten aikuinen voi tunnistaa tilanteen alkuvaiheen, miten siihen voi puuttua vähäeleisesti, ja miten riita useissa tilanteissa voidaan katkaista jo ennen kuin se pahenee. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi konkreettisia keinoja, joilla luot turvaa ja vähennät sisarusten välisiä rajuja tilanteita arjessa.

Tutustu meihin ja tapoihimme auttaa:

Varapäre-onlinepalvelut
www.varapare.fi

Kuntoutuspalvelu Mindely:
www.mindely.fi 

Moni vanhempi huomaa yhtäkkiä tekevänsä lapsen puolesta enemmän kuin oli koskaan ajatellut: ennakoi, kantaa, selvittää ja paikkaa tauotta. Hetken se helpottaa, mutta pidemmän päälle se väsyttää vanhemman, ja kaventaa lapsen kokemusta omasta pärjäämisestään. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi vanhemmat alkavat kantaa liikaa: huolesta, ahdistuksesta, omista lapsuuden malleista, neurokirjon tuomista lisähaasteista ja arjen tilanteista, joissa “tehdä itse” tuntuu nopeimmalta ratkaisulta. Samalla käydään läpi Donald Winnicottin ajatus riittävän hyvästä vanhemmuudesta: lapsi ei tarvitse täydellisyyttä, vaan turvallisen, suurin piirtein oikeaan osuvan aikuisen. Jaksossa avataan myös, miten liiallinen kantaminen vaikuttaa lapseen – ilman syyllistämistä.

Enemmän apua ei aina lisää turvaa: joskus se sitoo lapsen rohkeuden vanhemman läsnäoloon ja heikentää uskoa omiin taitoihin. Lopuksi pohditaan konkreettisia tapoja pienentää apua, vahvistaa lapsen omaa kapasiteettia ja säätää ympäristöä niin, että arki kevenee kaikilla.

Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa, vaan vanhemman, joka ei uuvu yksin.

Lisää Winnicotista vaikkapa googlaamalla "donald winnicott good enough mother"
Lisää Temple Grandinista vaikkapa https://www.templegrandin.com/

Ja lisää meistä:

👉 www.varapare.fi
👉 www.mindely.fi

Kun yksittäiset poissaolot muuttuvat arjeksi, vanhempi jää usein tilanteessa aivan yksin. Lapsi väsyy, koulu kipuilee ja kukaan ei tunnu johtavan kokonaisuutta. Tässä jaksossa käydään läpi kuulijalta saatu palaute – perheen tarinan siitä, miten pelkkä somatisointi ja väsymys kasvoivat pitkittyneiksi poissaoloiksi, ja miten toipuminen lopulta mahdollistui yhteistyön kautta. Pohdimme, mitä pitkittyneet poissaolot oikeasti tarkoittavat: ne eivät johdu laiskuudesta tai tottelemattomuudesta, vaan lapsen hermoston hälytystilasta. Siksi paluu kouluun alkaa aina ympäristöstä, ei lapsen “yrittämisestä”.

Jaksossa käydään läpi konkreettisia tapoja, joilla koulu voi tukea lasta: rakenteiden selkeyttäminen, eriyttäminen, turvallinen aikuinen, ennakointi, kevennetyt päivät, sensory breaks, sekä erityisesti sosiaalisten tilanteiden muokkaaminen, jotka monella kuormittavat enemmän kuin oppitunnit. Lisäksi puhumme siitä, miten lapsen ahdistus voi näyttäytyä aivan eri tavalla kuin aikuiset odottavat: hiljaisuutena, kohteliaisuutena, vetäytymisenä tai ylivireytenä. Ensimmäinen tavoite ei ole kokonainen koulupäivä – vaan yksi toimiva hetki koulussa. Kun se onnistuu, siitä voi alkaa polku takaisin koulunkäyntiin.

Tutustu meihin:

www.varapare.fi – onlinepalvelut
www.mindely.fi – kuntoutuspalvelut 

Moni tyttö oppii jo varhain sopeutumaan – hymyilemään, pärjäämään ja lukemaan muiden odotuksia. Siksi autismi jää tytöillä usein piiloon: ulospäin he näyttävät tunnollisilta ja empaattisilta, vaikka sisällä käy jatkuva ylikuormitus.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi tyttöjen autismi tunnistetaan yhä huonosti ja miten pitkään jatkunut maskaaminen johtaa helposti uupumukseen, ahdistukseen ja väärinymmärryksiin myös kotona.

Lisäksi me esitellään Autismiliiton Kirjokartta, eli työkalu, joka auttaa hahmottamaan omaa neurokirjon kokemusta ja löytämään keinoja kuormituksen vähentämiseen.

Ymmärrys ei tee kenestäkään erilaisempaa – se tekee elämästä vähän kevyempää.

Tutustu Kirjokarttaan:
👉 https://autismiliitto.fi/kirjokartta-selkea/

Tutustu meihin Varapäreen taustalla:

👉 www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelut

👉 www.varapare.fi – Onlinepalvelut

👉 www.mindnova.fi – Työelämäpalvelut

Joskus on vaikea myöntää, ettei oma lapsi tunnu läheiseltä ja että lämpö ja yhteys ovat kadoksissa. Se voi olla hetkellinen notkahdus tai pidempään jatkunut tunne, joka herättää monissa häpeää ja syyllisyyttä. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsen kanssa voi olla vaikea löytää yhteyttä ja mitä sen taustalla usein on: temperamenttierot, neurokirjon piirteet, uupumus tai esim. vanhemman tunne omasta riittämättömyydestä. Pohdimme myös, miten lämpö ja yhteys voivat vahvistua pienin askelin – myötätunnon, kiinnostuksen ja arjen onnistumisten kautta. Joskus rakkaus on olemassa, mutta tunne yhteydestä on hetken kadoksissa. Se ei tee sinusta huonoa vanhempaa – vaan inhimillisen sellaisen.

Varapäreen taustalla toimii yritys nimeltään MindNova Oy. Tutustu meihin seuraavissa paikoissa:

www.varapare.fi 
www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelu Mindely
www.mindnova.fi – MindNova työelämäpalvelut

Selvitä oma vanhemmuustyylisi:

https://www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti

Koulupoissaolot herättävät vanhemmissa monenlaisia tunteita – huolta, syyllisyyttä, pelkoa ja turhautumista. Moni jää tilanteessa yksin ja miettii, mitä pitäisi tehdä, kun lapsi ei enää jaksa mennä kouluun, ja ohjeet tuntuvat ristiriitaisilta.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi poissaolot syntyvät ja millaisia asioita niiden taustalta usein löytyy – sosiaalista ahdistusta, uupumusta, oppimisen haasteita ja neurokirjon piirteitä. Pohdimme, miten tilannetta voi lähteä purkamaan: miten sanoittaa, tukea ja ennen kaikkea säilyttää yhteys lapseen, vaikka koulunkäynti olisi katkolla. 

Kuuntele jakso ja muista: poissaolo ei ole laiskuutta, vaan viesti kuormituksesta. Ja vaikka tilanne ei ratkea nopeasti – yhteys kantaa.

Jaksossa mainittu:

KouluKunnossa-hanke
👉 https://www.koulukunnossa.fi/

Tutustu yritykseen Varapäreen taustalla:

MindNova Oy / Työelämäpalvelut
👉 www.mindnova.fi

Kuntoutuspalvelu Mindely
👉 www.mindely.fi

Ja tietenkin Varapäreen oma sivusto
👉 www.varapare.fi

Sisarussuhde on elämän pisin ihmissuhde ja usein myös tunnetasoltaan villein. Siihen mahtuu rakkautta, kilpailua, mustasukkaisuutta, yhteistä iloa ja loputtomasti neuvotteluja. Tässä jaksossa pohdimme, mikä on “normaalia” sisarusten välistä riitelyä, miksi se voi vanhemmasta tuntua niin uuvuttavalta, ja miten omat lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten lasten välisiin konflikteihin suhtautuu.

Jakson ytimessä on oivallus: riidat kuuluvat hyväänkin perhe-elämään. Aikuisen tehtävä ei ole poistaa riitoja, vaan luoda tunneilmasto, jossa niistä voi oppia. Riita ei ole rakkauden vastakohta – vaan usein sen toinen puoli.

Jaksossa nostamme esiin mm. Mannerheinin lastensuojeluliiton Sisarukset nahistelevat-artikkelin, jossa hyviä vinkkejä vanhemmille:
👉 https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/sisarukset-nahistelevat/  

Tutustu yritykseen Varapäreen takana:

Kuntoutuspalvelu Mindely:
👉 www.mindely.fi

MindNova työelämäpalvelut
👉 www.mindnova.fi

Ja tietenkin Varapäre
👉 www.varapare.fi

Ruutuaika ei ole vain minuuttien laskemista. Tässä jaksossa puhutaan ruutuajan laadusta, tasapainosta ja siitä, miten näytön valo läikkyy arkeen – joskus yhdistäen, joskus kuormittaen.

Pohjana toimii Elisa Oy:n kehittämä ruutuajan lautasmalli, jota ovat olleet rakentamassa Helsingin Yliopiston kasvatustieteiden professori ja aivotutkija Minna Huotilainen, MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja sekä psykologian tohtori Moona Moisala.

Keskustelussa avataan, miksi ruutu voi olla sekä palauttavaa että kuormittavaa, ja miten perhe voi löytää oman tasapainonsa. Saat käytännön vinkkejä siihen, miten ruutuajasta voi puhua lapsen kanssa hyväksyvästi, miten sopia pelisäännöistä ilman jatkuvaa vääntöä ja millaisia yhteisiä hetkiä ruudun äärellä voi rakentaa.

Lue lisää aiheesta Elisan artikkelista "Ruutuajan lautasmalli":
👉 https://elisa.fi/ideat/ruutuajan-lautasmalli/

Tutustu MindNovaan, eli yritykseen Varapäre-brändin taustalla:
👉 www.mindnova.fi työelämäpalvelut
👉 www.mindely.fi kuntoutuspalvelut

Mitä sietoikkuna (window of tolerance) tarkoittaa ja miksi se on niin hyödyllinen arjen hahmottamiseen?

Tässä jaksossa sukelletaan hermoston säätelyyn: mitä tapahtuu, kun olemme yli- tai alivireisiä, ja miksi se näkyy niin vahvasti tavallisissa arjen tilanteissa – lapsen iltakitinässä, sisarusten riidassa tai vanhemman uupumuksessa.

Saat konkreettisia työkaluja oman ja lapsen sietoikkunan tunnistamiseen sekä pieniä palautumiskeinoja, joilla voi palata takaisin tasapainoon. 

Lue lisää sietoikkunasta ADHD-liiton sivuilla:
👉 https://verkkokurssit.adhd-liitto.fi/topics/kohti-sietoikkunaa/

Tee Varapäreen vanhemmuustyylitesti:
👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti

Lue lisää Varapäreen tulevasta "Tavallisen vanhemman tyyli"-verkkokurssista ja liity halutessasi odotuslistalle:
👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista

Varapäre-brändin takana on kolmen naisen yritys nimeltään MindNova Oy. Kaikki kolme olemme toimineet yrittäjinä jo vuosien ajan, mutta nyt olemme lyöneet hynttyyt yhteen voidaksemme tarjota palveluitamme entistä laajemmin. Tutustu meihin ja palveluihimme alta:

MindNova työelämäpalvelut – Organisaatioille, työyhteisöille ja esihenkilöille:
👉 www.mindnova.fi

Kuntoutuspalvelu Mindely – Mielenterveyspalvelut lapsille, nuorille ja perheille:
👉 www.mindely.fi

Ihmetteletkö joskus, että lapsesi hermot menevät ihan syyttä – kunnes lopulta huomaatkin, että kyse olikin nälästä, väsymyksestä tai vaikka siitä, että lapsi kaipaa seuraa?

Tässä jaksossa sukellamme HALT-malliin (Hungry, Angry, Lonely, Tired) ja puhumme siitä, miksi perustarpeiden täyttymättömyys kuormittaa sekä lapsen että vanhemman hermostoa.
Keskustelemme mm. siitä, miksi nälkä tekee tunnesäätelystä vaikeaa, miten tunnekuohujen taustalla voi olla uupumusta tai ylikuormitusta, yksinäisyyden merkityksestä – miksi yhteyden tarve on niin perustavanlaatuinen sekä väsymyksestä – miksi väsyneenä pienetkin asiat tuntuvat ylivoimaisilta. Saat myös käytännön vinkkejä siihen, miten tunnistaa oman ja lapsen HALT-tilan arjessa – ja miten pienillä teoilla voi tehdä suuren eron.

Jakson tärkein oivallus: HALT ei ratkaise kaikkea, mutta se auttaa tunnistamaan perussyitä kuormitukselle ja avaa tien rauhallisempaan arkeen.

Testaa oma vanhemmuustyylisi:
👉 www.varapare.fi/vanhemmuustyylitesti

Tutustu Varapäreen vanhemmuuskurssiin ja liity odotuslistalle kuullaksesi ensimmäisenä pilottiryhmästä
👉 https://www.varapare.fi/vanhemmuuskurssi-odotuslista

Seuraa meitä somessa
👉 Instagram
👉 Facebook