Varapäre

Kun lapsi vastustaa, huutaa tai syyttää, aikuisen pinna voi palaa sekunneissa. Mutta mitä lapsen toiminnan ja oman reaktiomme välissä oikeastaan tapahtuu?

Tässä jaksossa tarkastelemme ajatusten, tunteiden, kehon reaktioiden ja toiminnan yhteyttä kognitiivisen käyttäytymisterapian timanttimallin avulla. Puhumme siitä, miksi omia ajatuksia ei kannata automaattisesti pitää tosiasioina, miten keho voi varoittaa kiihtymisestä ja kuinka kaksi erilaista timanttia voi ruokkia perheen ristiriitaa. Saat myös käytännön keinoja oman reaktiosi tutkimiseen.

Tavoitteena ei ole täydellinen tyyneys, vaan hitusen enemmän tilaa tunteen ja toiminnan väliin.

Tutustu timanttiin täällä: https://www.varapare.fi/

Lisää meistä, meidän tarjoamista palveluista sekä KELAn tukemista neuropsykiatrisista kuntoutuksista täältä: www.mindely.fi

Miksi ihan jokaisesta rajasta pitää vääntää? Pese hampaat. Laita kengät. Puhelin pois. Vie lautanen tiskikoneeseen.
Joskus tuntuu, ettei ole niin pientä asiaa, etteikö siitä saisi aikaan neuvottelua, vastustamista tai kunnon valtataistelua.

Tässä Käytöstä ei voi sietää paitsi jos ymmärtää -sarjan viidennessä osassa puhumme siitä, miksi jotkut lapset laittavat vastaan lähes kaikissa rajoissa. Taustalla voi olla temperamenttia, kuormitusta, neurokirjon haasteita, PDA, uhmakkuushäiriötyyppistä oireilua tai vuosien aikana opittuja vuorovaikutuskuvioita. Pohdimme myös, kuinka paljon lapsen arjessa oikeastaan on sääntöjä ja ohjausta, ja tarvitseeko kaikesta pitää kiinni. Entä tarvitseeko jokaisesta väärästä teosta seurata jotain? Voiko yhteistyötä harjoitella myös silloin, kun aikuisen kehotuksesta seuraakin jotain kivaa? Ja miten lapsen voi ottaa mukaan rakentamaan yhteisiä sääntöjä? Koska jos jokainen raja johtaa taisteluun, ratkaisu ei välttämättä ole yksi raja lisää.

Lataa jaksossa mainittu maksuton PDA-tunnistelista täältä: https://www.varapare.fi/pda
Ja kuuntele myös meidän PDA-jakso #36.

Lisää meistä sekä meidän tarjoamista palveluista ja Kela-kuntoutuksista www.mindely.fi.

Somessa löydät meidät @varapare

Lapsen tunnetta ei tarvitse ottaa omakseen voidakseen ottaa sen vakavasti. Kun lapsi pettyy, ahdistuu, suuttuu tai tulee kotiin pahan päivän jälkeen, vanhemmassa voi herätä valtava tarve auttaa. Ratkaista. Lohduttaa. Selittää. Saada paha olo pois. Mutta mitä tapahtuu, jos lapsen tunne herättää meissä niin voimakkaan reaktion, että emme enää oikein kuule, mitä lapsi itse tarvitsee?

Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi lapsen ja vanhemman tunteiden erottaminen on tärkeää. Mistä tunnistaa, että lapsen paha olo on mennyt vähän liiankin syvälle oman ihon alle? Ja miten voi pysyä lapsen rinnalla ilman, että hänen tunnettaan täytyy ratkaista tai ottaa kannettavakseen? Saat mukaan myös yksinkertaisen kysymyksen vaikeisiin hetkiin: Kenen tunne tämä on?

Mm. jaksossa mainitun Kaaoksesta hallintaan-opas, sekä Varapäreen muu materiaali, osoitteesta www.varapare.fi/ig.

Onko sinulla lapsi, nuori tai nuori aikuinen, joka hyötyisi nepsy-valmennuksesta tai Kelan tarjoamasta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta. Lue lisää palveluistamme www.mindely.fi.

Mietitkö joskus, miksi tavalliset keinot eivät tunnu toimivan? Lataa maksuton PDA-tunnistelista täältä.

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun kesäloma alkaa lähestyä loppuaan ja koulun alku herättää yhtä aikaa helpotusta, toivoa ja huolta. Moni nepsyvanhempi tunnistaa ajatuksen: "Entä jos kaikki alkaa taas?"

Aamuiset taistelut, kuormittavat koulupäivät, haastavat Wilma-viestit ja huoli siitä, ymmärretäänkö lasta koulussa riittävästi. Koulun alku ei ole vain kalenterin vaihtuminen. Se on iso siirtymä hermostolle.

Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi kouluvuoden alku kuormittaa monia nepsylapsia enemmän kuin ulospäin näkyy, miten siirtymää voi helpottaa jo ennen ensimmäistä koulupäivää ja mitä kannattaa huomioida yhteistyössä koulun kanssa.

Jaksossa käsittelemme muun muassa:

Jos koulun alku jännittää teilläkin, tämä jakso on sinulle.

Vastaa samalla lyhyeen kuulijakyselyymme:
👉 www.varapare.fi/kuulijakysely

Haluamme kuulla, millaisia aiheita juuri sinä toivot Varapäreen tuleviin jaksoihin.

Mitä LAKU- tai Oma väylä -kuntoutuksessa oikeastaan tapahtuu? Pitääkö siellä puhua tunteista? Mitä tapaamisissa tehdään, ja voiko kuntoutus oikeasti helpottaa arkea?

Tässä jaksossa avaamme konkreettisesti, millaista Kelan LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä -kuntoutus ovat käytännössä. Kerromme, millaisissa tilanteissa perheet ja nuoret yleensä hakeutuvat kuntoutukseen, mitä tapaamisissa tehdään ja millaisia muutoksia arjessa voidaan parhaimmillaan nähdä.

Puhumme myös siitä, miksi kuntoutuksen tavoitteena ei ole muuttaa lasta tai nuorta toiseksi ihmiseksi, vaan lisätä ymmärrystä, vahvistaa toimintakykyä ja löytää yhdessä keinoja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa.

Jos olet saanut kuntoutuspäätöksen tai mietit, voisiko kuntoutuksesta olla hyötyä juuri teidän tilanteessanne, tämä jakso auttaa hahmottamaan, mistä LAKUssa ja Oma väylässä oikeasti on kyse. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen kevyempää.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun lapsen käytöksen lisäksi joutuu puolustamaan myös omaa vanhemmuuttaan.

Moni neurokirjon tai haastavasti käyttäytyvän lapsen vanhempi on kuullut kommentteja kuten: "Kyllä meidän aikana lapset tottelivat", "Tarvitsisi vain vähän enemmän rajoja" tai "Kyllä minä ainakin sain omat lapseni käyttäytymään."

Mutta miksi läheisten sanat satuttavat usein enemmän kuin tuntemattomien kommentit?
Miksi arvostelu jää pyörimään mieleen vuosiksi?
Ja mitä tapahtuu, kun vanhempi alkaa itse uskoa siihen?

Jaksossa puhumme tutkimuksista, vanhempien kokemuksista sekä siitä, miten voit suojata omaa jaksamistasi silloin, kun ympäristö ei ymmärrä lapsesi haasteita. Koska joskus tärkein muistutus on tämä: Et ole huono vanhempi. Etkä ole yksin.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa sekä omaa että lapsesi kuormitusta. 

Haluaisimme myös kuulla sinun kokemuksiasi. Vastaa lyhyeen kuulijakyselyyn:
👉 https://www.varapare.fi/kuulijakysely

Jaksossa mahdollisesti mainittu timantti
👉 https://www.varapare.fi/timantti

Linkit jaksossa mainittuihin tutkimuksiin:
👉 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S088259632600151X  

👉 https://www.neuromedclinicireland.ie/when-you-feel-judged-handling-criticism-and-misunderstanding-as-an-adhd-parent/ 

👉 https://www.wm-adass.org.uk/media/veeekrna/autism-and-parental-blame-literature-review-final-version-feb-2024.pdf  

👉 https://link.springer.com/article/10.1007/s10578-025-01863-x  

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi huokaisee jälleen kerran: "Mul on tylsää." Mutta tarkoittaako se oikeasti tylsyyttä?

Joskus kyllä. Mutta joskus sen taakse voi kätkeytyä paljon muutakin: kuormitusta, pettymystä, yksinäisyyttä, levottomuutta tai tunne, jolle ei vielä löydy sanoja.

Puhumme siitä, miksi ADHD-lapsen voi olla erityisen vaikea sietää tylsyyttä, miksi autismikirjon lapsi voi jumittua loputtomien vaihtoehtojen äärelle ja miksi vanhemman ei tarvitse ryhtyä lapsensa kokopäiväiseksi viihdyttäjäksi.

Saat myös käytännön vinkkejä siihen, miten voit auttaa lasta löytämään tekemistä, tunnistamaan tunteitaan ja harjoittelemaan taitoa, joka on nykymaailmassa yllättävän arvokas: hetkittäistä tylsyyden sietämistä.

Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen helpompaa.

Jaksossa mainittua:

Kognitiivisen käyttäytymisterapian timantti; miten ajatukset, tunteet, kehon reaktiot ja toiminta vaikuttavat toisiinsa
 👉 tutustu timanttiin 

HALT (hungry, angry, lonely, tired):
👉 kuuntele jakso #14

Auta meitä kehittämään Varapäre-podcastia
👉 Vastaa lyhyeen kyselyyn

Lisää meistä ja meidän palveluista:

👉 Varapäre-sivusto

👉 Kuntoutuspalvelu Mindely

Miksi pieni palaute voi tuntua lapsesta musertavalta? Miksi yksi väärä sana, neutraali ilme tai pieni pettymys voi johtaa valtavaan tunnereaktioon?

Tässä jaksossa puhumme RSD:stä (Rejection Sensitive Dysphoria) eli voimakkaasta herkkyydestä torjutuksi tulemisen tunteelle, jota esiintyy usein ADHD:n yhteydessä. Puhumme siitä: miltä RSD voi näyttää lapsessa tai nuoressa miksi kritiikki tai epäonnistuminen voi tuntua lähes fyysisesti pahalta miten RSD vaikuttaa itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja arkeen ja miten aikuinen voi auttaa lasta vaikeiden tunteiden keskellä.

Jaksossa käsitellään myös:

Tämä jakso on sinulle, jos olet joskus miettinyt:
“Miksi tämä tuntuu lapsesta näin isolta?”

Puhuttiin jaksossa myös KKT-timantista, joka voi auttaa ajatusten, tunteiden, kehon ja toiminnan yhteydestä. 
👉 https://www.varapare.fi/timantti

Ja mainittiin meidän 10 € Kaaoksesta hallintaan–opas

👉 https://www.varapare.fi/kaaoksesta-hallintaan

💚 Haluaisimme myös kuulla sinusta.

Millaisia aiheita toivoisit Varapäre-podcastiin? Mikä on ollut sinulle hyödyllisintä? Entä mikä arjessa mietityttää juuri nyt?

Vastaamalla lyhyeen kuulijakyselyymme autat meitä tekemään podcastia, joka palvelee mahdollisimman hyvin juuri teitä kuulijoita.

👉 Vastaa kyselyyn täällä:
www.varapare.fi/kuulijakysely

Kiitos, että kuuntelet. 🌿

Lisää meistä:

👉 www.varapare.fi

👉 www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelut

Moni ajattelee, että lapsi tottuu vuoroviikkoasumiseen ajan kanssa. Mutta nepsylapselle kyse ei usein ole vain kahdesta kodista, vaan kahdesta täysin erilaisesta maailmasta.

Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi siirtymät voivat kuormittaa nepsylasta niin paljon ja miksi erilaiset säännöt, rytmit, ihmiset ja odotukset voivat näkyä voimakkaina tunnereaktioina. Pohdimme myös lapsen ikävää, lojaaliusristiriitoja ja sitä, miten toive ydinperheen yhteen palaamisesta voi näkyä arjessa.

Puhumme lisäksi uusperheistä: Miten uudet ihmiset, muuttuvat säännöt ja lisääntynyt kuormitus voivat vaikuttaa lapseen? Ja miten tilanteesta voisi tehdä lapselle vähän turvallisemman ilman, että kaiken tarvitsee olla täydellistä?

Jaksossa annamme myös konkreettisia vinkkejä arkeen:

– miten helpottaa vaihtotilanteita
– miten sanoittaa sääntöjä uudelleen
– miten tukea lasta tunnekuorman keskellä
– ja miksi turvallisuus syntyy usein siitä, ettei kaikki muutu kerralla.

Tämä jakso on sinulle, jos arki vuoroviikkoasumisen keskellä tuntuu kuormittavalta, etkä aina tiedä, mistä lapsen voimakkaat reaktiot kumpuavat.

Ja sitten yksi pieni pyyntö.

Varapäreen podcastia kuuntelee nykyään jo iso joukko vanhempia, mutta me tunnetaan teidät kuulijat vielä aika huonosti. Siksi teimme lyhyen kuulijakyselyn.

Siihen vastaaminen vie vain pari minuuttia, mutta auttaa meitä tekemään podcastista, viikkokirjeistä ja tulevista sisällöistä juuri sellaisia, joista olisi teille mahdollisimman paljon hyötyä.

👉 Vastaa lyhyeen kuulijakyselyyn täällä

Meistä ja meidän palveluista, myös KELA-kuntoutuksista, lisää:
👉 www.mindely.fi

Ja tietenkin www.varapare.fi

Kesälomaa odotetaan usein koko vuosi, mutta monessa nepsyperheessä loma voi tuoda mukanaan lisää kuormitusta, levottomuutta ja ristiriitoja. Kun tutut rutiinit katoavat, päivät muuttuvat ennakoimattomiksi ja arjen rakenne löystyy, hermosto voi kuormittua yllättävän paljon, sekä lapsella että vanhemmalla.

Tässä jaksossa puhumme siitä:

- miksi kesä ei ole nepsylapselle aina helppo
- miten muutos ja jäsentymätön arki voivat näkyä käytöksessä
- miksi “vapaa kesä” ei sovi kaikille hermostoille
- miten sosiaalinen kuormitus voi kasvaa kesällä
- miten kesään voi tuoda enemmän rauhaa, ennakointia ja turvallisuutta ilman suorittamista

Ja ennen kaikkea: kesän ei tarvitse olla täydellinen ollakseen hyvä. Monelle nepsylapselle tärkeintä ei ole jatkuva tekeminen, vaan tunne siitä, että olo on turvallinen ja ymmärretty.