
Sign up to save your podcasts
Or


Miksi lapsi voi vastustaa myös sellaista asiaa, jota hän itse haluaa tehdä?
Tässä jaksossa pysähdymme tarkastelemaan vaatimusten välttelyä lapsen kokemuksen kautta. Yksinkertainen pyyntö, kuten kenkien pukeminen, voi sisältää lapselle monta kuormittavaa asiaa: tekemisen keskeyttämisen, siirtymän, aistikuormitusta, epäonnistumisen mahdollisuuden sekä tunteen oman päätäntävallan menettämisestä.
Puhumme epävarmuuden sietämisen vaikeudesta, ahdistuksesta ja siitä, miksi lapsi voi yrittää palauttaa hallinnan tunnettaan neuvottelemalla, vetäytymällä, kontrolloimalla tai saamalla voimakkaan tunnepurkauksen. Entä jos hankalalta näyttävä käytös ei olekaan yritys hallita muita, vaan yritys saada oma sisäinen olo jälleen hallittavaksi?
Haluatko oppia lisää PDA:sta? Lue lisää ja ilmoittaudu sinulle sopivaan maksuttomaan webinaariimme täällä: https://www.varapare.fi/pda-webinaari-2026-ilmoittautuminen
Jaksossa mainitut tutkimukset:
https://acamh.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/camh.12336
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1750946724001909
https://pdanorthamerica.org/new-research-on-parenting-pdaers-what-it-really-feels-like-and-why-low-demand-parenting-is-the-path-forward/
Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun huoli lapsen koulunkäynnistä alkaa vallata koko kodin. Läksyistä muistutetaan, kokeisiin lukemisesta neuvotellaan ja Wilmasta tulee yksi perheenjäsen lisää – eikä erityisen pidetty sellainen.
Lapsen haluttomuus ei kuitenkaan aina kerro motivaation puutteesta. Taustalla voi olla kuormitusta, keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, sosiaalisten tilanteiden raskautta, epäonnistumisen pelkoa tai vaatimusten herättämää vastustusta.
Miten lasta voisi auttaa ilman, että vanhemmasta tulee opettaja ja kodista jatkuva taistelukenttä? Entä milloin paineen vähentäminen onkin vastuullista tukemista eikä luovuttamista?
Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa koulunkäynnin ympärille syntynyttä kuormitusta.
Jaksossa mainitun artikkelin löydät täältä:
https://hes-extraordinary.com/parenting-strategies-for-pathological-demand-avoidance
Meistä ja palveluistamme lisää:
Kuntoutuspalvelu Mindely
Digipalvelut Varapäre
Kuskaat lasta harrastuksiin, hankit varusteet ja järjestelet koko perheen aikataulut. Kun pyydät lasta viemään roskat, vastaus kuuluu: ”Miks aina mä?”
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miksi lapsi voi vaikuttaa kiittämättömältä ja miksi mikään ei tunnu riittävän. Pohdimme, miten jatkuvasta saamisesta voi tulla lapselle itsestäänselvyys ja miksi kiitollisuus ei aina näy innostuksena, tottelemisena tai reippaana osallistumisena kotitöihin. Entä miten autismi, toiminnanohjauksen vaikeudet tai PDA-tyyppinen oireilu voivat vaikuttaa lapsen reagointiin?
Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia siitä, miten kiitollisuutta ja vastavuoroisuutta voi rakentaa ilman syyllistämistä tai kiitollisuudenvelkaa.
Seuraa meitä somessa @varapare
Ja jos haluat, voit lukea lisää meistä ja meidän palveluista, mukaan lukien Kelan tarjoamat neuropsykiatriset kuntoutukset LAKU ja Oma väylä:
Kuntoutuspalvelu MIndely / MindNova Oy
Digi-palvelut Varapäre
Kun lapsi vastustaa, huutaa tai syyttää, aikuisen pinna voi palaa sekunneissa. Mutta mitä lapsen toiminnan ja oman reaktiomme välissä oikeastaan tapahtuu?
Tässä jaksossa tarkastelemme ajatusten, tunteiden, kehon reaktioiden ja toiminnan yhteyttä kognitiivisen käyttäytymisterapian timanttimallin avulla. Puhumme siitä, miksi omia ajatuksia ei kannata automaattisesti pitää tosiasioina, miten keho voi varoittaa kiihtymisestä ja kuinka kaksi erilaista timanttia voi ruokkia perheen ristiriitaa. Saat myös käytännön keinoja oman reaktiosi tutkimiseen.
Tavoitteena ei ole täydellinen tyyneys, vaan hitusen enemmän tilaa tunteen ja toiminnan väliin.
Tutustu timanttiin täällä: https://www.varapare.fi/
Lisää meistä, meidän tarjoamista palveluista sekä KELAn tukemista neuropsykiatrisista kuntoutuksista täältä: www.mindely.fi
Miksi ihan jokaisesta rajasta pitää vääntää? Pese hampaat. Laita kengät. Puhelin pois. Vie lautanen tiskikoneeseen.
Joskus tuntuu, ettei ole niin pientä asiaa, etteikö siitä saisi aikaan neuvottelua, vastustamista tai kunnon valtataistelua.
Tässä Käytöstä ei voi sietää paitsi jos ymmärtää -sarjan viidennessä osassa puhumme siitä, miksi jotkut lapset laittavat vastaan lähes kaikissa rajoissa. Taustalla voi olla temperamenttia, kuormitusta, neurokirjon haasteita, PDA, uhmakkuushäiriötyyppistä oireilua tai vuosien aikana opittuja vuorovaikutuskuvioita. Pohdimme myös, kuinka paljon lapsen arjessa oikeastaan on sääntöjä ja ohjausta, ja tarvitseeko kaikesta pitää kiinni. Entä tarvitseeko jokaisesta väärästä teosta seurata jotain? Voiko yhteistyötä harjoitella myös silloin, kun aikuisen kehotuksesta seuraakin jotain kivaa? Ja miten lapsen voi ottaa mukaan rakentamaan yhteisiä sääntöjä? Koska jos jokainen raja johtaa taisteluun, ratkaisu ei välttämättä ole yksi raja lisää.
Lataa jaksossa mainittu maksuton PDA-tunnistelista täältä: https://www.varapare.fi/pda
Ja kuuntele myös meidän PDA-jakso #36.
Lisää meistä sekä meidän tarjoamista palveluista ja Kela-kuntoutuksista www.mindely.fi.
Somessa löydät meidät @varapare
Lapsen tunnetta ei tarvitse ottaa omakseen voidakseen ottaa sen vakavasti. Kun lapsi pettyy, ahdistuu, suuttuu tai tulee kotiin pahan päivän jälkeen, vanhemmassa voi herätä valtava tarve auttaa. Ratkaista. Lohduttaa. Selittää. Saada paha olo pois. Mutta mitä tapahtuu, jos lapsen tunne herättää meissä niin voimakkaan reaktion, että emme enää oikein kuule, mitä lapsi itse tarvitsee?
Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi lapsen ja vanhemman tunteiden erottaminen on tärkeää. Mistä tunnistaa, että lapsen paha olo on mennyt vähän liiankin syvälle oman ihon alle? Ja miten voi pysyä lapsen rinnalla ilman, että hänen tunnettaan täytyy ratkaista tai ottaa kannettavakseen? Saat mukaan myös yksinkertaisen kysymyksen vaikeisiin hetkiin: Kenen tunne tämä on?
Mm. jaksossa mainitun Kaaoksesta hallintaan-opas, sekä Varapäreen muu materiaali, osoitteesta www.varapare.fi/ig.
Onko sinulla lapsi, nuori tai nuori aikuinen, joka hyötyisi nepsy-valmennuksesta tai Kelan tarjoamasta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta. Lue lisää palveluistamme www.mindely.fi.
Mietitkö joskus, miksi tavalliset keinot eivät tunnu toimivan? Lataa maksuton PDA-tunnistelista täältä.
Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun kesäloma alkaa lähestyä loppuaan ja koulun alku herättää yhtä aikaa helpotusta, toivoa ja huolta. Moni nepsyvanhempi tunnistaa ajatuksen: "Entä jos kaikki alkaa taas?"
Aamuiset taistelut, kuormittavat koulupäivät, haastavat Wilma-viestit ja huoli siitä, ymmärretäänkö lasta koulussa riittävästi. Koulun alku ei ole vain kalenterin vaihtuminen. Se on iso siirtymä hermostolle.
Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi kouluvuoden alku kuormittaa monia nepsylapsia enemmän kuin ulospäin näkyy, miten siirtymää voi helpottaa jo ennen ensimmäistä koulupäivää ja mitä kannattaa huomioida yhteistyössä koulun kanssa.
Jaksossa käsittelemme muun muassa:
Jos koulun alku jännittää teilläkin, tämä jakso on sinulle.
Vastaa samalla lyhyeen kuulijakyselyymme:
👉 www.varapare.fi/kuulijakysely
Haluamme kuulla, millaisia aiheita juuri sinä toivot Varapäreen tuleviin jaksoihin.
Mitä LAKU- tai Oma väylä -kuntoutuksessa oikeastaan tapahtuu? Pitääkö siellä puhua tunteista? Mitä tapaamisissa tehdään, ja voiko kuntoutus oikeasti helpottaa arkea?
Tässä jaksossa avaamme konkreettisesti, millaista Kelan LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä -kuntoutus ovat käytännössä. Kerromme, millaisissa tilanteissa perheet ja nuoret yleensä hakeutuvat kuntoutukseen, mitä tapaamisissa tehdään ja millaisia muutoksia arjessa voidaan parhaimmillaan nähdä.
Puhumme myös siitä, miksi kuntoutuksen tavoitteena ei ole muuttaa lasta tai nuorta toiseksi ihmiseksi, vaan lisätä ymmärrystä, vahvistaa toimintakykyä ja löytää yhdessä keinoja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa.
Jos olet saanut kuntoutuspäätöksen tai mietit, voisiko kuntoutuksesta olla hyötyä juuri teidän tilanteessanne, tämä jakso auttaa hahmottamaan, mistä LAKUssa ja Oma väylässä oikeasti on kyse. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen kevyempää.
Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun lapsen käytöksen lisäksi joutuu puolustamaan myös omaa vanhemmuuttaan.
Moni neurokirjon tai haastavasti käyttäytyvän lapsen vanhempi on kuullut kommentteja kuten: "Kyllä meidän aikana lapset tottelivat", "Tarvitsisi vain vähän enemmän rajoja" tai "Kyllä minä ainakin sain omat lapseni käyttäytymään."
Mutta miksi läheisten sanat satuttavat usein enemmän kuin tuntemattomien kommentit?
Miksi arvostelu jää pyörimään mieleen vuosiksi?
Ja mitä tapahtuu, kun vanhempi alkaa itse uskoa siihen?
Jaksossa puhumme tutkimuksista, vanhempien kokemuksista sekä siitä, miten voit suojata omaa jaksamistasi silloin, kun ympäristö ei ymmärrä lapsesi haasteita. Koska joskus tärkein muistutus on tämä: Et ole huono vanhempi. Etkä ole yksin.
Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa sekä omaa että lapsesi kuormitusta.
Haluaisimme myös kuulla sinun kokemuksiasi. Vastaa lyhyeen kuulijakyselyyn:
👉 https://www.varapare.fi/kuulijakysely
Jaksossa mahdollisesti mainittu timantti
👉 https://www.varapare.fi/timantti
Linkit jaksossa mainittuihin tutkimuksiin:
👉 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S088259632600151X
👉 https://www.neuromedclinicireland.ie/when-you-feel-judged-handling-criticism-and-misunderstanding-as-an-adhd-parent/
👉 https://www.wm-adass.org.uk/media/veeekrna/autism-and-parental-blame-literature-review-final-version-feb-2024.pdf
👉 https://link.springer.com/article/10.1007/s10578-025-01863-x
Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi huokaisee jälleen kerran: "Mul on tylsää." Mutta tarkoittaako se oikeasti tylsyyttä?
Joskus kyllä. Mutta joskus sen taakse voi kätkeytyä paljon muutakin: kuormitusta, pettymystä, yksinäisyyttä, levottomuutta tai tunne, jolle ei vielä löydy sanoja.
Puhumme siitä, miksi ADHD-lapsen voi olla erityisen vaikea sietää tylsyyttä, miksi autismikirjon lapsi voi jumittua loputtomien vaihtoehtojen äärelle ja miksi vanhemman ei tarvitse ryhtyä lapsensa kokopäiväiseksi viihdyttäjäksi.
Saat myös käytännön vinkkejä siihen, miten voit auttaa lasta löytämään tekemistä, tunnistamaan tunteitaan ja harjoittelemaan taitoa, joka on nykymaailmassa yllättävän arvokas: hetkittäistä tylsyyden sietämistä.
Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen helpompaa.
Jaksossa mainittua:
Kognitiivisen käyttäytymisterapian timantti; miten ajatukset, tunteet, kehon reaktiot ja toiminta vaikuttavat toisiinsa
👉 tutustu timanttiin
HALT (hungry, angry, lonely, tired):
👉 kuuntele jakso #14
Auta meitä kehittämään Varapäre-podcastia
👉 Vastaa lyhyeen kyselyyn
Lisää meistä ja meidän palveluista:
👉 Varapäre-sivusto
👉 Kuntoutuspalvelu Mindely