Kuunteleminen on yksi suurimmista lahjoista, jonka voimme toisillemme antaa.

Uudessa podcast-jaksossa vieraanani on palkittu teatteriohjaaja, työnohjaaja ja kirjailija Eino Saari. Einon tuorein teos Kuuntelemisen taito (Into kustannus, 2024) oli raikas lukukokemus joka tarjosi uusia tulokulmia ja sanoituksia aiheesta, jonka parissa itsekin työskentelen päivittäin. Oli elähdyttävää päästä keskustelemaan Einon kanssa kuuntelemisen teemasta ja tästä mielenkiintoisesta kirjasta.

Havahdumme usein kuuntelun merkitykseen vasta silloin kun sen kanssa on ongelmia - esimerkiksi työpaikalla ja parisuhteissa. Keskustelemme Einon kanssa siitä, miten voisimme aktiivisesti luoda parempaa kuuntelemisen kulttuuria. Kuunteleminen ei ole automaatti. Kuuntelu ja kuulluksi tuleminen on tapahtuma, jonka täytyy toteutua. Hyvä kuuntelija on riittävän etäällä ja ulkopuolella, tilanteessa läsnä mutta ei liian voimakkaana persoonana.

Meistä kukaan ei ole vain yhdenlainen kuuntelija. Kuuntelijoita on erilaisia: tilan ja turvan kuuntelija, oikeuden kuuntelija, kehon ja kauneuden kuuntelija, tässä vain muutamia. Konteksti vaikuttaa keskeisesti siihen mitä kuuntelemisen kyvykkyyksiä itsestään saa käyttöön. Kuuntelemisen taidossa Einoa kiehtoo nimenomaan rikkaus ja moninaisuus. Kuuntelijat luovat usein turvaa ympäristöön.

Keskustelemme jaksossa myös Einon uratarinasta. Miten hän väsyi teatterin tekemiseen, ryhtyi työnohjaajaksi ja kirjailijaksi.

Mitkä ovat hyvän kuuntelijan piirteitä? Miten kartoittaa omia esteitä ja haasteita kuuntelijana? Miten voisimme rakentavasti kuunnella heitä, joiden kanssa olemme syvästi eri mieltä?

Erityisesti seuraava kysymys kirjasta jäi itselleni mieleen: millainen olisi maailma, jossa ihmiset kuuntelisivat toisiaan, millainen se olisi paikkana?