Unikon kukasta eristetty oopiumi on ollut vuosituhansien ajan tunnettu rohto yskään ja mahakipuihin. Oopiumista on kehitetty sukupolvi toisensa jälkeen vahvempia kipulääkkeitä, joista on tullut myös addiktoivia huumeita. 1960-luvulta lähtien huumeiden haittoja on lisännyt käyttäjien kontrolliin perustuva huumausainepolitiikka. Tällä hetkellä Suomessakin kuolee yli sata ihmistä vuodessa opiaattien yliannostuksiin.

Miten opiaateista tuli tappavia huumeita? Milloin opiaattien historia alkoi mennä pieleen? Näitä kysymyksiä pohtivat tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, huumausainetutkija Teemu Kaskela A-klinikkasäätiöstä, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren

Orjuuttaminen ei ollut osa metsästäjä-keräilijöiden elämäntapaa. Orjuuden historia alkaa maatalouteen perustuvien korkeakulttuurien myötä. Tehokkaimman ja raaimman muodon orjuudesta kehittivät länsi-eurooppalaiset kauppiaat 1500-luvulta alkaen. Tuolloin alkoi Atlantin orjakauppa, jossa miljoonia ihmisiä vietiin meren yli Amerikan siirtomaihin tekemään töitä vasten tahtoaan.

Vaikka orjuudesta tehtiin laitonta 1800-luvulla, ei orjuus ole kadonnut maailmasta. Tällä hetkellä pakkotyötä tekee enemmän ihmisiä kuin kahleorjuuden huippuvuosina.

Miten Atlantin orjakauppa kehittyi? Mitä samoja piirteitä nykyajan pakkotyössä on? Näitä kysymyksiä selvittävät historian tohtori Lauri Tähtinen, Finnwatchin ihmisarvoisen työn tutkija Anu Kultalahti, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Puuvillan historia on globaalin kapitalismin syntytarina. Puuvillan tuotanto on kautta historian perustunut heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja luonnon alistamiseen. 1800-luvulla vauhtiin lähtenyt puuvillakauppa nojasi eurooppalaiseen imperialismiin, orjakauppaan ja halpatyövoiman eli naisten ja lasten hyödyntämiseen teollisuudessa. Puuvillateollisuuden myötä orjatuotteet ja teollinen lapsityö tulivat myös Suomeen.

Miksi juuri puuvillasta tuli ensimmäinen globaali kulutustavara? Milloin ihmiset alkoivat pukeutua puuvillaan myös kylmässä Euroopassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Suomen historian professori Pertti Haapala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Vankila on melko uusi keksintö ihmiskunnan historiassa. Vankilat syntyivät 1700-luvulla osana modernia teollista yhteiskuntaa. Tuolloin vankila merkitsi edistystä. Se oli valistunut vaihtoehto barbaariselle kuolemanrangaistukselle. Siitä tuli myös keino kontrolloida yhteiskunnan alinta luokkaa. Vankilan ajateltiin parantavan rikolliset ja ennaltaehkäisevän rikollisuutta. Mutta vankila epäonnistui. Se ei parantanut rikollisia, eikä tuomioiden koventaminen toiminut rikollisuutta ehkäisevänä pelotteena.

Miten vankila kehitettiin? Onko vankila pakollinen osa modernia massojen yhteiskuntaa? Näitä kysymyksiä pohtivat oikeushistorian professori Jukka Kekkonen, kriminologian ja oikeustieteen yliopistonlehtori Miikka Vuorela, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Ensimmäisen maailmansodan jälkikuohunnoissa valtaan nousi moderneja diktaattoreita, jotka eivät perineet kruunua vaan saivat valtansa kansan kiihottamisesta. Mussolini, Stalin ja Hitler ovat heistä tunnetuimmat, mutta monissa muissakin maissa uudenlaiset yksinvaltiaat lupasivat murskata aiemman korruptoituneen eliitin. Uudet johtajat halusivat totaalisen kontrollin kaikista yhteiskunnan tasoista. Alkoi diktaattorien aika.

Miksi diktaattorit nousivat valtaan Euroopassa maailmansotien välisenä aikana ja mitkä tekijät näitä johtajia yhdistivät? Näitä kysymyksiä pohtivat Euroopan historian professori Laura Kolbe, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.

Historiaa ei ole olemassakaan. Ainakaan, jos kuvittelemme, että historia on totuus siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Historiankirjoitus on 1900-luvulle asti ollut vallanpitäjien käsissä ja sitä on käytetty oman aseman oikeuttamiseen. Varhaiset historiankirjat käsittelevätkin nimenomaan hallitsijoille tärkeimpiä asioita; sotia, rauhoja ja hallituskausia.

Historian tutkija Elise Garritzen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren miettivät, kenellä on valta kirjoittaa historiaa ja mitä historia ylipäätään on.

Kivikautiset aivomme eivät ole sopeutuneet moderniin elinympäristöömme ja yksilökeskeiseen yhteiskuntaan. Metsästäjä-keräilijän kamppailu eloonjäämisestä on vaihtunut nykyihmisen sisäiseksi kamppailuksi merkityksellisestä elämästä. Ongelmamme ovat muuttuneet hahmottomiksi: Mikä on elämäni tarkoitus? Riitänkö minä maailmalle? Miksi en löydä mielekästä työtä?

Aatehistorian professori Petteri Pietikäinen, psykiatri Jukka Kärkkäinen ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli näin masentuneita?

Maailma on aina ollut raadollisen epätasa-arvoinen. Muinaisesta orjayhteiskunnista 1800-luvun teollistumiseen asti, rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. 1900-luvulla tämä luonnonlaki kumottiin. Luotiin hyvinvointiyhteiskunta, joka jakoi rikkautta kaikille.

Nyt olemme kuitenkin suuntaamassa takaisin kohti epätasa-arvon aikoja. Miljardöörejä on ennätyksellisen paljon ja samalla äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kääntynyt nousuun.

Poliittisen talouden tutkija Teppo Eskelinen, taloushistorian tutkija Petri Roikonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren selvittävät, miten rikkaus ja köyhyys syntyivät.

Urheilun harrastaminen kunnon kohottamisen vuoksi on vierasta ihmisluonteelle. Muinaiset ihmiset liikkuivat aina hyvästä syystä: jäljittääkseen eläimiä, vaihtaakseen leiriä tai kerätäkseen kasveja syötäväksi. Evoluutiohistoriaamme verrattuna nykyinen elämäntapamme on kummallinen vääristymä. Pieni hyvinvointieliitti urheilee mielipuolisesti, mutta suurin osa meistä on sohvaperunoitunut. Ihmiskunta on matkalla kohti maailmanlaajuista terveyskatastrofia.

Ihmisen evoluution tutkija Markku Niskanen, liikuntasosiologi Hanna-Mari Vehmas, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli sohvaperunoita.

Uskonto on kenties ihmiskunnan voimakkain keksintö. Sen avulla on voitu johtaa suuria ihmisjoukkoja. Suomessa kirkko alkoi hallita elämää keskiajalla. Uskonnon mukana tulivat kontrolli, sivistys ja lukutaito. Ihmisten piti hylätä vanhat uskomusperinteet, uhripuut ja metsäjumalat.

Käännytystyö jatkuu edelleen Perun sademetsissä, missä lähetyssaarnaajat eri kirkkokunnista kilpailevat alkuperäiskansojen sieluista.

Kansanuskon tutkija Kaarina Koski, uskontotieteen tutkija Minna Opas, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, millaisen kansanuskontojen ja perinteiden maailman suuret kirjauskonnot ovat jyränneet alleen.