Iso osa maailman kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen vuoksi. Kaikilla maailman merillä kalaa otetaan merestä nopeammalla tahdilla kuin kalat ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi Kiinan rannikolla merestä ei saada enää juuri muuta kuin pikkukalojen ja meduusojen liejua, jota voidaan lähinnä käyttää rehuna kalafarmeilla. Nyt mikään kalalaji eikä merialue ole turvassa ihmisen trooleilta ja pitkäsiimoilta.

Merenkäynnin historian tutkija Aaro Sahari, WWF:n kestävän kalastuksen asiantuntija Perttu Tamminen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren selvittävät, miten ihminen sai mahdin kalastaa meret lähes tyhjiksi.

Betoni on tekokiveä, jota ei ole sellaisenaan luonnossa. Sitä on käytetty jo antiikin Roomassa. Tällä hetkellä betonia tuotetaan enemmän kuin koskaan, miljoonia tonneja joka päivä. Betonin valmistus on ihmiskunnan eniten ilmastopäästöjä tuottava teollisuuden ala.

Betoni on mullistanut rakentamisen ja luonut sen urbaanin ympäristön, jossa elämme. Edullisista betonielementeistä valmistetuista asuinkeskittymistä tuli 1970-luvulla sosiaalisten ongelmien pesiä. Betonin piti olla ikuista, mutta nyt käynnissä on betonirakennusten purkutalkoot.

Rakennustekniikan dosentti Jukka Lahdensivu, Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten betoni on vaikuttanut ihmiskunnan historiaan.

Olemme kotieläimille paljon velkaa. Ihminen kesytti ensimmäiset eläimet tuhansia vuosia sitten. Viimeisen 200 vuoden aikana olemme jalostaneet kotieläimistä alkuperäisten, elinvoimaisten villieläinten irvikuvia. Koiria, joiden aivot eivät mahdu niiden pääkalloihin. Sydänvaivoista ja nivelkivuista kärsiviä broilerikanoja. Lehmiä, joilla on niin suuret utareet, että ne eivät pysty kunnolla liikkumaan.

Arkeologi Auli Bläuer, eläinjalostuksen tutkija Hilja Solala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, milloin eläinjalostus meni pieleen.

Homo sapiensin kanssa rinnakkain on kulkenut useita muitakin älykkäitä, työkaluja käyttäviä ihmislajeja, kuten Homo neanderthalis ja Homo naledi. Kuitenkin vain Homo sapiens istutti viljan, halkaisi atomin ja lähetti ensimmäisen ihmisapinan avaruuteen.

Sapiensin luovuus avasi portin uudelle aikakaudelle. Ihminen alkoi siirtää tietoa ja taitoja yli sukupolvien, ei DNA:n muodossa vaan kulttuurina. Sapiens kääntyi evoluution ohituskaistalle ja alkoi hallita planeettaa.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologi-tietokirjailija Juha Valste selvittävät, miten Homo sapiensista tuli niin tuhoisa laji.

1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä.

Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miksi eurooppalaiset tutkimusmatkat johtivat globaalin sorron aikakauteen.

Ihminen on luonteeltaan työtä välttelevä laji. Kaikki keksinnöt tulen tekemisestä lähtien ovat keventäneet työmme taakkaa. Metsästäjä-keräilijät tulivat toimeen tekemällä työtä nelisen tuntia päivässä ja keskiaikana nautittiin pitkistä lomista. Vaikka meillä on nykyään valtavasti työtä helpottavia keksintöjä, niin palkkatyö hallitsee ajankäyttöämme, kulttuuriamme ja identiteettiämme enemmän kuin koskaan.

Toimittaja Jussi Nygren, historiantutkija ja työstäkieltäytyjä Eetu Viren sekä historianopettaja Lasse Hongisto pohtivat, kuka keksi palkkatyön.

Haber-Bosch-menetelmä on vaikuttanut ihmisten elämään kenties enemmän kuin mikään muu keksintö 1900-luvulla. Tämä kemiallinen menetelmä on tarjonnut ravintoa puolelle maapallon väestöstä, mutta myös riistänyt miljoonien ihmisten hengen. Samalla metodilla voitiin tuottaa lannotteita pelloille ja räjähteitä sotatantereille.

Toimittaja Jussi Nygren, maataloustieteen professori Juha Helenius ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten teollisten lannoitteiden kehittäminen muutti historian kulkua.

Jakson taustoittamiseen osallistui myös sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa.

Öljy on ihmiskunnan historiaa ohjaava voima. Se on liikuttanut ihmisiä, toiminut sotien polttoaineena ja saastuttanut ilmakehää. Öljyn massiivinen poltto on tehnyt meistä voimakkaan vastustajan tälle planeetalle ja myös itsellemme. Mutta historia olisi voinut mennä myös toisin. Jo 1900-luvun alussa sähkömoottori olisi voinut kehittyä yleisimmäksi ihmisten liikuttajaksi.

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten öljyn poraaminen muutti maailmaa.

Lähes kaikki, mitä kulutamme, kelluu luoksemme merten yli metallilaatikoissa.

Tämä yksinkertainen keksintö, rahtikontti, loi kestämättömän kulutuskulttuurin, vei työpaikat kaukomaille ja kiihdytti talouskasvua ennennäkemättömällä tavalla.

Toimittaja Jussi Nygren, Vuosaaren sataman terminaalipäällikkö Jani Ylämäki, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät,

miten rahtikontit järjestivät maailman uudelleen ja tekivät maailmasta valtavan tehdasliukuhihnan.

Kaikista keksinnöistä internet on muuttanut ihmisen elämää kenties eniten.

Kun World Wide Web avattiin 1993, se oli utopistinen visio vapaasta, valtarakenteet purkavasta teknologiasta. Nyt jokainen netissä viettämämme sekunti on kauppatavaraa mainostajille yksityisyytemme ja hyvinvointimme kustannuksella.

Toimittaja Jussi Nygren, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, pilasiko internet kaiken.