Ydinperhe oli epäonnistunut kokeilu. Kahden vanhemman ja parin lapsen yksikkö, on historiallisesti tuore ilmiö, joka syntyi teollisuuskaupungeissa. Kehityksen aika on pilkkonut sosiaalisen piirimme laatikoihin ja tehnyt meistä yksinäisempiä.

Toimittaja Jussi Nygren ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten yhteisöllisistä metsästäjä-keräilijöistä tuli laatikoissa asuvia yksinäisiä raukkoja.

Talousjärjestelmämme on rikki. Se ei enää lisää hyvinvointia, vaan tuottaa epätasa-arvoa ja ekologista kaaosta. Korjaako loputtoman kasvun kapitalismi itsensä vai tarvitaanko tilalle uusi järjestelmä?

Toimittaja Jussi Nygren, poliittisen talouden tutkija Heikki Patomäki ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko talouskasvusta tullut tuhoava voima.

Ihmiskunnan historia on loputon jatkumo sotia, kahakoita ja kansanmurhia. Euroopassa tuhansia vuosia sitten käytyjen veristen taisteluiden jäljet näkyvät edelleen geeneissämme. Tällä hetkellä elämme kuitenkin ihmiskunnan rauhanomaisinta aikaa. Ovatko sodat viimein loppumassa?

Toimittaja Jussi Nygren, historianopettaja Lasse Hongisto ja biologinen antropologi Markku Niskanen pohtivat, onko ihminen luonteeltaan sotaisa laji.

Kyky pukea suunnitelmia sanoiksi teki meistä planeetan vaarallisimman lajin ja lopulta sen teknologisen ihmisen, joka olemme nyt. Tarinankerronta on ennakkoehto uskontojen, talousjärjestelmien, valtioiden ja lopulta tieteen ja tekniikan synnylle. Miten kieli syntyi? Mikä oli ensimmäinen lause?

Toimittaja Jussi Nygren, kielitieteilijä Matti Miestamo ja paleontologi Mikael Fortelius selvittävät, onko kieli ihmiskunnan luoma joukkotuhoase.

Kansallisvaltio oli demokratian ja vapauden kehto. Monille kansoille valtion muodostuminen on ollut valtava edistysaskel itsenäisyyteen ja mahdollisuus jokaisen kansalaisen osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Kiihkomielinen kansallisaate ja oman kansan suojeleminen ovat aiheuttaneet myös sortoa, sotia ja kansanmurhia.

Toimittaja Jussi Nygren, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, oliko kansallisvaltion keksiminen ihmiskunnan verisin keksintö.

Kivihiilellä on rakennettu koko nykyinen moderni maailma. Kivihiili on mahdollistanut globaalin kaupankäynnin, synnyttänyt teollisuuskaupungit, mutta samalla aiheuttanut sotia ja lämmittää planeettaamme. Miksi siitä tuli niin suosittu polttoaine?

Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, voimahiilivoimalan päällikkö Jarmo Hagström sekä historianopettajat Johanna Norppa ja Lasse Hongisto selvittävät, onko kivihiilen käyttö ihmiskunnan suurin virhe.

Lihansyönti teki meistä älykkäitä ja mahdollisti leviämisen ympäri maapalloa. Vaikka hampaamme sopivat paremmin hedelmien ja hienonnetun ruuan syömiseen, olemme aina olleet persoja lihalle. Lihansyönti teki meistä ihmisiä, mutta tuhoaako lihanhimomme lopulta koko ekosysteemin?

Toimittaja Jussi Nygren, paleontologi Mikael Fortelius, biologinen antropologi Markku Niskanen ja karjanhoidon historiaa tutkinut Auli Bläuer selvittävät, miten lihansyönti on muuttanut ihmiskunnan elämää.

Maanviljely tuhosi terveytemme ja kärjisti ihmisten välisiä hierarkioita. Tarttuminen kuokkaan tarkoitti raatamista, nälänhätää, kulkutauteja ja sortojärjestelmien syntyä.

Toimittaja Jussi Nygren ja biologinen antropologi Markku Niskanen, arkeologi Santeri Vanhanen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko maanviljely ihmiskunnan perisynti.

Elämme kylmän ja pimeän keskellä lähes koko vuoden. Kasvukausi on onnettoman lyhyt, kärsimme kaamosmasennukseta ja nautimme D-vitamiinit purkista. Vaikka ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjolaan jo tuhansia vuosia sitten, kehomme ei ole vieläkään sopeutunut karuun ilmastoon. Miksi ihmeessä ihmiset alunperin muuttivat pohjoisille alueille ja miksi he päättivät jäädä?

Toimittaja Jussi Nygren ja arkeologit Johanna Seppä ja Mikael Manninen selvittävät, onko muuttoliike pohjoiseen ihmiskunnan suuri virhe.