Sotataidon ytimessä

Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin?

Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan sotatieteiden maisterit kykenevät soveltamaan tieteellistä osaamista työtehtävissään ja heillä on valmiudet toimia tieteenalansa asiantuntijoina.

Tässä jaksossa sukelletaan kolmen maisteriopiskelijan pro gradu -tutkielmiin, maisteriarkeen ja tutkimuksen rooliin upseerinuralla. Jaksossa opiskelijat kertovat omista tutkimusaiheistaan, siitä miten aiheet valikoituivat ja millainen tutkimusprosessi oli käytännössä. Keskustelijat pohtivat, miksi tutkimus on tärkeä osa upseerikoulutusta ja millainen merkitys sillä on upseerin työssä ja asiantuntijuuden kehittymisessä.

Aiheesta keskustelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat, yliluutnantit Teemu Nyckling, Mirko-Marius Mäkinen ja Juuso Talvio sekä Maija Veteläsuo Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.

Tutkielmat ovat luettavissa julkaisuarkisto Doriassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Meriyhteydet ovat olleet maailmantalouden elämänlanka ja siksi niiden hallinnasta on taisteltu jo vuosisatojen ajan.

Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, ovat nostaneet merireittien haavoittuvuuden jälleen keskiöön. Tässä jaksossa syvennytään merisodankäynnin kehitykseen 1980-luvun Persianlahden tankkerisodasta aina nykypäivän Hormuzinsalmelle.

Miten merisota on muuttunut? Mitkä elementit ovat pysyneet samoina? Ja mitä tämä kehitys tarkoittaa Itämeren alueella?

Aiheesta keskustelevat komentaja Sakari Soini, kommodori Patrik Lillqvist, komentajakapteeni Patrik Arpia sekä komentajakapteeni Johannes Vahtoranta.

Jakso äänitettiin 21.4.2026.

Millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta vaaditaan nykyisessä epävakaassa turvallisuusympäristössä?

Turvallisuusympäristön muutos ja monenkeskisen yhteistyön haasteet ovat muuttaneet kriisinhallinnan kenttää merkittävästi. Nykyaikaiset kriisit eivät rajaudu yhteen sektoriin – ne edellyttävät entistä laajempaa osaamista esimerkiksi sotilas- ja poliisitoiminnasta, humanitaarisesta työstä sekä siviilien ja ympäristön suojelusta.

Tässä jaksossa syvennytään Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen toimintaan, sen kehittämiin koulutusratkaisuihin ja siihen miten kansainvälisen politiikan tapahtumat ovat muovanneet keskuksen toimintaa. Jaksossa pohditaan, millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta edellytetään tänään ja tulevaisuudessa – ja miten näihin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan.

Aiheesta keskustelevat everstiluutnantti Harry Kantola, erityisasiantuntija Virpi Levomaa sekä majuri Janne Pekkala Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta.

Miten varmistetaan, että maksuliikenne ja sähköverkot toimivat myös poikkeusoloissa?

Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana – mutta entä digitaalisesti? Tässä jaksossa syvennytään suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuteen digitaalisessa ympäristössä. Mitä tarkoitetaan digitaalisella huoltovarmuudella ja miten se eroaa kyberturvallisuudesta? Entä mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa digitaalisessa ympäristössä?

Jaksossa pohditaan, millä keinoilla Suomi voisi tulevaisuudessa olla digitaalisesti entistä huoltovarmempi, ja mitä tämä edellyttää yksilöiltä, organisaatioilta ja koko yhteiskunnalta.

Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun kyberopettaja, everstiluutnantti Maria Keinonen sekä Goforen puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja Markus Asikainen. Jakso äänitettiin 17.2.2026.

Niin kauan kuin on sodittu, sodankäyntiä on haluttu tarkastella, opettaa ja kehittää. Tähän yhden välineen on tarjonnut sotapelaaminen.

Miten ja miksi sotapelataan? Mitä eroa simulaattoreilla ja sotapeleillä? Millaista roolia tekoäly näyttelee sotapelaamisessa? Voidaanko sotapelaamisella ennustaa tulevaa? Miten Natossa sotapelataan? Millainen rooli reserviläisillä on sotapelaamisessa? Mitä pitäisi sotapelata seuraavaksi?

Jaksossa syvennytään siihen, miten sotapelaamista voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja opetuksessa sekä erilaisten skenaarioiden harjoittelussa. Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun sotapelaamisen pääopettaja, kapteeni Aito Paloheimo sekä väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén.

Tekoäly, autonomiset järjestelmät ja miehittämättömät laitteet ovat jo nyt osa nykyaikaista sodankäyntiä. Mutta missä vaiheessa puhe tappajaroboteista siirtyy tieteiskuvitelmista todellisuudeksi, ja mitä se tarkoittaa sodan etiikan, johtamisen ja tulevaisuuden taistelukenttien kannalta?

Tässä jaksossa pureudutaan autonomisten ja miehittämättömien järjestelmien kehitykseen sotilaallisessa kontekstissa. Keskustelussa avataan keskeisiä käsitteitä, tarkastellaan käytännön esimerkkejä muun muassa Ukrainasta sekä arvioidaan autonomian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia maalla, merellä ja ilmassa.

Keskustelemassa ovat järjestelmäarkkitehti Petri Suurnäkki Milrem Roboticsista sekä väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén Maanpuolustuskorkeakoulusta. Moderaattoreina toimivat väitöskirjatutkija, everstiluutnantti Maria Keinonen ja kenraalimajuri evp Jukka Sonninen. Jakso äänitettiin 10.12.2025.

Jakso on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteistuotanto.

Voiko voittava tarina ratkaista konfliktin lopputuloksen?

Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen turvallisuuden keskeisistä ilmiöistä. Konflikteissa kamppaillaan yhä enemmän tarinoista, merkityksistä ja mielikuvista – siitä, kuka määrittää todellisuuden ja kenen kertomus saa yleisön puolelleen. Sosiaalisen median, tekoälyn ja syväväärennösten aikakaudella vaikutetaan paitsi uutisvirtaan myös siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä.

Mutta mitä informaatiovaikuttaminen oikeastaan on? Miten se eroaa perinteisestä propagandasta? Ja miksi juuri nyt puhumme kognitiivisesta sodankäynnistä?

Jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ainelaitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen sekä sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Teemu Saressalo. Jakso äänitettiin 28.11.2025.

Teemu Saressalon väitöskirja Information influencing in wars and conflicts in the early 21st century on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta.

What drives Russia’s actions on the world stage? How is it using its resources to shape its future and global influence? What are the key challenges researchers face when studying Russia’s military development?

This year’s Russia Seminar takes on these pressing questions.

In this episode, Head of the Russia Group Simo Pesu and Senior Researcher Pentti Forsström reflect on how the Russia Seminar has grown and adapted over time. The second half of the episode explores the compelling themes of this year’s seminar, with insights from Associate Professor Juha Kukkola and Researcher Jonna Alava. The episode is hosted by Researcher Eemil Mitikka.

___

The annual Russia Seminar has established itself as a key forum for understanding Russia’s military and security policy. This year’s main theme is Russia’s War against Ukraine – Russia’s Future Military Development.

The Seminar, taking place on February 11–12, 2026, will be streamed online via the National Defence University’s Youtube channel. You can find the full seminar programme on the National Defence University’s website

Miten Euroopassa päätetään, mistä asioista tulee turvallisuuskysymyksiä, ja miksi juuri tietyt uhkat nousevat yhteisiksi eurooppalaisiksi huolenaiheiksi?

Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan turvallisuutta kollektiivisen turvallistamisen näkökulmasta. Keskustelussa pureudutaan siihen, millä logiikalla erilaiset ilmiöt – kuten laajamittainen maahantulo, ilmastonmuutos, terrorismi tai energiakriisit – nousevat EU-tasolla turvallisuuskysymyksiksi, ja miten uhkakäsitykset muotoutuvat vuorovaikutuksessa poliittisten toimijoiden, instituutioiden ja yleisön välillä.

Keskustelemassa ovat sotatieteiden tohtori, kapteeniluutnantti Joona Castrén sekä strategian professori Tommi Koivula. Jakso äänitettiin 25.11.2025.

Joona Castrénin väitöskirja Collective securitization of European security issues on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta.

Kun puhumme sodasta, mieleen nousevat usein taistelut ja ihmisten kärsimys. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, mitä sota tekee ympäristölle – vesistöille, maaperälle, metsille ja rakennetulle ympäristölle. Silti ympäristön tuhoutuminen vaikuttaa suoraan ihmisten selviytymiseen, terveyteen ja arkeen, ja sen seuraukset voivat jatkua vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.

Uudessa podcast-jaksossa tarkastellaan, miten ympäristön tuho kytkeytyy sodankäynnin logiikkaan Ukrainan sodassa. Onko ympäristön tuho vain sodan väistämätön seuraus, vai voiko se olla tietoinen tavoite ja jopa sodankäynnin väline? Keskustelu avaa Ukrainan sodan ympäristötuhoja kriittisen infrastruktuurin, maatalouden ja ruokaturvan, informaatioympäristön, siviilien elinolosuhteiden sekä kulttuuriperinnön näkökulmista.

Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat Silvia Sommarberg ja Maro Ketola.