Sotataidon ytimessä

Miksi ja mistä lähtökohdista Venäjä-tutkimusta tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa? Millaisia tavoitteita tutkimukselle on asetettu ja onko Suomen Nato-jäsenyys tuonut muutostarpeita tutkimuksen toteuttamiseen? Keskustelijoina erikoistutkija Pentti Forsström ja apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Moderaattorina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu.

---

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää 6. vuosittaisen Venäjä-seminaarin 14.-15. helmikuuta 2024. Kansainvälisen seminaarin tavoitteena on lisätä keskustelua Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan ja tuottaa uutta tietoa Venäjän sotilaspolitiikasta, sotilaallisesta ajattelusta ja voimasta.

Seminaaria on mahdollista seurata Maanpuolustuskorkeakoulun Youtube-kanalta suorana tai myöhemmin sinne tallennettuna.

Lue lisää: maanpuolustuskorkeakoulu.fi/venaja-seminaari

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jumiutunut kuluttavaan asemasotavaiheeseen, jossa suurempia läpilyöntejä ei ole näköpiirissä. Onko nykyaikainen taistelukenttä niin digitaalisesti läpivalaistu, että voimakkaampia vaikutuksia on mahdotonta saada aikaan? Vai onko kyse vain joukkojen ja johtajien osaamattomuudesta?

Tässä jaksossa tarkastellaan sotilasjohtamisen oppeja Ukrainan sodasta. Suurennuslasin alla ovat niin Venäjän kuin Ukrainan johtamisen onnistumiset ja epäonnistumiset sodassa. Lisäksi pohdinnassa on, minkälaisia vaikutuksia sodasta tehdyillä havainnoilla on suomalaiseen johtamisen opetukseen ja koulutukseen. Keskustelijoina ovat sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila sekä majuri Otso Sutela Maavoimien esikunnan suunnitteluosaston strategiselta sektorilta. Moderaattorina eversti Aki-Mauri Huhtinen.

Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää neljäs sektori, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Mikä on perheiden ja kotien rooli varautumisessa kriiseihin ja poikkeusoloihin? Miten kotien turvallisuusosaamista sekä erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista tuetaan? Entä voidaanko kotien ja kansalaisten tietoisuutta sekä harjaantumista parantaa ja millä keinoin? Jaksossa vieraana aktiivimartta Marjukka Mikkola Marttaliitosta. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas.

Jakso on viimeinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Jakson aiheena on Suomen kyberturvallisuus ja sen yhtenä osana Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Kybertoimintaympäristö on luonteeltaan täysin erilainen, kuin perinteinen fyysinen toimintaympäristö. Siinä missä fyysisessä toimintaympäristössä valtio vetää selvät rajat maastoon ja luo pelisäännöt siihen, kuka saa tuon rajan ylittää ja miten, kybertoimintaympäristössä tämä on paljon haastavampaa.

Miksi kyberturvallisuuden rakentamiseen tarvitaan koko yhteiskunta – niin viranomaiset, kaupalliset yritykset kuin kansalaisetkin? Mitä tarkoittaa viranomais-siviiliyhteistyö, mitä se mahdollistaa ja mitä rajoituksia sillä on? Entä miten kurotaan umpeen tekninen ja strateginen näkökulma kyberturvallisuuteen ja -puolustukseen?

Jaksossa keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinonen sekä Oulun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen.

---

MPKK:n Sotataidon laitos järjestää kybersotataidon seminaarin 30.11.2023 webinaarina. Seminaarissa keskustellaan sotilas-siviili-kyberoperaatiotaidosta ja Puolustusvoimien roolista kyberturvallisen Suomen rakentamisessa. Seminaarin kohderyhmää ovat kyberpuolustuksen ja -turvallisuuden parissa työskentelevät viranomaiset ja yritysten edustajat sekä kyberalan opiskelijat.

Lue lisää seminaarista ja ilmoittaudu mukaan 26.11. mennessä: maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kybersotataidon-seminaari

Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle?

Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023 ja on siten puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Miten Suomi toimii osana Naton yhteistä puolustusta? Miten Suomi on päättämässä Naton jäsenenä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä? Millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta? Entä kuinka Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta?

Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa Nato-jäsenyyden vaikutuksista keskustelemassa on eversti Petteri Kajanmaa, joka toimii Suomen sotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnassa SHAPE:ssa.

Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä teemoista keskustelemassa on Turun yliopiston professori Kari Liuhto. Jakso on äänitetty 10.10.2023.

Jakso on kymmenes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastustoiminnasta ja hätätilanteiden hallinnasta. Tässä podcastissa kysytään, ovatko sopimuspalokunnat kansallisen turvallisuuden kannalta niin sanottu ”radiolla käskettävä joukko”, jonka suorituskykyä ei voida menettää? Jaksossa vieraana Suomen sopimuspalokuntien liiton varapuheenjohtaja Juho Luukko. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas.

Jakso on yhdeksäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvien näkökulmasta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.

Jakso on kahdeksas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sodankäynnissä? Entä mitä uhkia tekoäly tuo mukanaan?

Jaksossa vieraina everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.

Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Juha Honkatukia.

Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.