Sotataidon ytimessä

Sotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka I. Mattila. Jakso on äänitetty 9.5.2023.

Jakso on kuudes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Millainen on Suomen maavoimien taistelutapa ja miten sitä koulutetaan asevelvollisille? Miten taistelutapaa on tutkimuksen avulla viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty? Entä ovatko Ukrainan sodasta tehdyt havainnot aiheuttaneet tarvetta hienosäätää suomalaista taistelutapaa? Aiheesta keskustelemassa ovat everstiluutnantit Marko Palokangas ja Sami Koverola.

Jakso on viides osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Asevalvonnan tämänhetkinen tila on huolestuttava. Ydinaseiden rajoitussopimusjärjestelmä on murentunut tai murenemassa, ja ydinasevaltiot modernisoivat aseitaan. Tarve uusille sopimuksille on kriittinen, mutta poliittinen ilmapiiri niiden syntymiselle ei ole suotuisa. Kiristynyt tilanne ei myöskään lähetä kannustavia viestejä ydinaseettomille valtioille. Mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen viimeaikaiseen huonontumiseen, ja miltä asevalvonnan tulevaisuus vaikuttaa?

Uusimassa podcast-jaksossa professori Tommi Koivula haastattelee aiheesta dosentti Katariina Simosta, jonka uusin julkaisu ”Joukkotuhoaseet ja asevalvonta. Asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen” käsittelee joukkotuhoaseiden ja niiden sopimusjärjestelmien tilannetta.

Miten laajaa reserviä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa? Entä millaisia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta löytyy muualta maailmasta? Muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt keskustelua reserviläisten hyödyntämisestä maanpuolustuksen tukena. Miten se voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana asiaa on mukana pohtimassa Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja Jaakko Puuperä.

Jakso on neljäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Mitkä ovat Venäjän tavoitteet arktisella alueella? Millaisilla keinoilla se pyrkii lisäämään sotilaallista toimintakykyään ihmisen toiminnan kannalta osittain jopa vihamielisissä olosuhteissa?

Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, erikoistutkija Pentti Forsström ja korkeakouluharjoittelija Jonna Niskanen tarkastelevat sitä, onko Venäjän toimissa arktisella alueella tapahtunut muutoksia vuoden 2020 jälkeen.

Lisää aiheesta voit lukea Venäjä-ryhmän verkkosivuilta: Venäjä arktisella alueella (rusmilsec.blog)

Sotilaallisen voimankäytön ohella yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan vihamielisesti monin eri tavoin. Minkälaisia ovat laaja-alaisen vaikuttamisen keinot ja ilmentymät? Entä miten laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi varautua tai miten sitä voi torjua? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana aiheesta on keskustelemassa erityisasiantuntija Mari Aro Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.

Jakso on kolmas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Miten EU-maiden yhä syvenevä puolustusyhteistyö onnistuu, kun niiden välillä on niin suuria eroja? Muuttuvatko valtiot keskenään samankaltaisiksi yhteistyön johdosta? Entä ovatko samanlainen politiikka ja ajattelu yhteistyön edellytyksiä, vai yhteistyön seurauksia?

Strategisen kulttuurin murros Euroopassa (STRAX) -tutkimushanke luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointiin. Jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Seppo ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen kertovat, mitä STRAX-hanke pitää sisällään ja mitä strateginen kulttuuri tarkoittaa.

Minkälaisia vaikutuksia vahvalla taloudella on puolustusvalmiuteen ja puolustushaluun? Miten epävakaa tai heikko kansantalous vaikuttaa kykyyn puolustautua laaja-alaista vaikuttamista vastaan? Entä mikä on rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin merkitys erilaisissa kriiseissä ja purevatko talouspakotteet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Nordean lakiasiainjohtaja, dosentti Sakari Wuolijoki.

Jakso on toinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Todellinen sotilaallinen valmius luo pidäkkeen, koska hyökkääjä tietää joutuvansa sotimaan yrittäessään yllätyshyökkäystä. Mistä eri osatekijöistä sotilaallinen valmius koostuu ja miten sitä voidaan kehittää sekä tehostaa? Mitkä ovat varautumisen ja valmiuden eroavaisuudet? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokangas pureutuu sotilaallisen valmiuden edellytyksiin väitöstutkimusta aihepiiristä tekevän everstiluutnantti Ilkka Tuomiston kanssa.

Jakso on ensimmäinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Why didn’t Russia fight according to its own doctrinal thinking and training when invading Ukraine?

In this episode Michael Kofman, director of the Russia Studies Program at CNA, joins Lt. Col. Simo Pesu and senior researcher Pentti Forsström from the Finnish National Defence University’s Russia Research Group to discuss about Russia’s journey to war and fighting in the invasion of Ukraine.

They debate on the consequences of Russian military culture, doctrines and force structures and also touch on Russia’s training to the fighting and adapting for the war.

About the podcast:

Sotataidon ytimessä (At the Core of Warfare) is a podcast series produced by the Finnish National Defence University (FNDU). In its episodes Finnish military experts discuss issues related to war and security.

The Russia Research Group operates as a unit of FNDU's Department of Warfare, and was established in 2017 to facilitate research and education involving Russian military thought and strategic thinking, as well as changes in Russian military power and art of war.