Etätyö puhuttaa. Mitä hyötyä, haittaa?

Onko jossain raja pakkomielteen ja terveyttä edistävien tekojan välillä?

Monelle meistä vastuun ottaminen on luontaista. Vastuun saaminen koetaan vaikka työpaikalla usein positiivisena ja sitä se onkin. Pääsee vaikuttamaan asioihin. Moni kuitenkin kuormittuu, kun tuntee olevansa vastuussa monesta asiasta. Ehkei aina ole ihan itsellekään selvää, mistä kaikesta itse kantaakaan vastuuta - ja mistä sitä vastuuta kannattaisi kantaa?

Mitä tarkoittaa uhriutumien tai uhrimentaliteetti? Miten se vaikuttaa elämään? Miten irtaantua uhrin roolista?

Onko nykyään enemmän vallalla ajattelua, että kaiken pitäisi olla enimmäkseeen helppoa ja vaivatonta? Ja että Kaiken pitäisi tulla helposti ja mielellään ilmaiseksi. Onko vaivannäkö tai grindaaminen menneen maailman juttu josta pitäisi luopua kokonaan vai onko se taito tai ominaisuus joka kannattaa pitää työkalupakissa tarpeen vaatiessa?

Usein puhutaan epäonnistumisen pelosta, mutta entä onnistumisen pelko? Onko se todellinen ilmiö, että ihminen pelkää hyviäkin seurauksia jostakin toiminnasta? Mitä silloin pelätään, kun pelätään onnistumista?

Pelkkä tieto ei useinkaan auta toimimaan oikein. Monia asioita halutaan säädellä kieltämällä. Laihduttaja kieltää itseltään karkit, lapsilta kielletään kännykkä koulussa, jne Entä kielletty hedelmä, houkutteleeko kielletty asia eniten? Mikä ihmismielelle toimii parhaiten?

Mitä siitä seuraa jos jokaisen pienen tylsyyden tai vaikean hetken tullen kaivaa kännykän taskusta ja sukeltaa someen?

Miksi muiden tekemiset ärsyttää? Mitä on hyvä tunnistaa ja mitä sille voisi tehdä?

Mediassa on paljon esillä kysymys, että elätkö arvojesi mukaista elämää. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? Mitä ovat omat arvot ja miten ne voi selvittää?  Millaista on arvojen mukainen elämä?