Parlatorio

Jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin?  Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta?

Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä.

Parlatorio syventyy antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen?

Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toisessa jaksossa vieraana on suomalaiseen liikemieheen ja mesenaattiin Amos Andersoniin perehtynyt taidehistorioitsija Synnöve Malmström. Jaksossa keskustellaan muun muassa Amos Andersonin taustasta, monisärmäisestä henkilöhahmosta sekä hänen suhteestaan taiteeseen ja kulttuuriin. Miksi liikemies, jolla itsellään ei ollut akateemista taustaa, halusi investoida antiikin kulttuuriin keskittyvään tiedeinstituuttiin Roomassa? Entä miten erosivat toisistaan ”aamun Amos” ja ”illan Amos”?

Parlatorio palaa uuden kauden kera! Suomen Rooman-instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukellamme instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä.

Kauden avausjaksossa vieraanamme on instituutin historian kannalta merkittävä henkilö, Rooman valtakunnan arkeologian professori emerita Margareta Steinby, jonka kanssa keskustellaan muun muassa roomalaisista tiilileimoista sekä Iuturnan lähteestä. Minkälaista lähdeaineistoa tiilileimat ovat antiikintutkijalle ja millaista niiden tutkimus on käytännössä? Mitä ne voivat kertoa esimerkiksi naisten asemasta antiikin Roomassa? Entä miten suomalaiset päätyivät kaivamaan keskelle Forum Romanumia?

Parlatorion neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.

Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?

Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on professori Kaius Tuori ja aiheena roomalainen oikeus – mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa elämäämme yhä tänäänkin? Kuka piti antiikin Roomassa laillista valtaa käsissään? Oliko laki kaikille sama? Entä missä lakiesitykset, oikeudenkäynnit ja tuomioiden toimeenpanot käytännössä tapahtuivat? Keskustelemme oikeusjärjestelmän roolista roomalaista identiteettiä määrittävänä tekijänä ja pohdimme, miksi se on lyönyt niin vahvasti leimansa nykyiseen oikeusvaltion käsitteeseen.

Parlatorion uudessa jaksossa vieraana on instituutin tutkijastipendiaatti Timo Korkiakangas, joka kertoo työstään kielen,  kirjoittamisen ja tekstien parissa varhaiskeskiajan kontekstissa. Miten tuntemamme romaaniset kielet erkaantuivat latinasta – ja mikä oikeastaan erottaa toisistaan kielen ja murteen? Puhumme myös varhaiskeskiaikaisista asiakirjamateriaaleista ja pääsemme kurkistamaan tutkijan salapoliisityöhön ikivanhoissa arkistoissa, aina tekstien jäljittämisestä niiden tulkitsemiseen ja digitaaliseen muotoon saattamiseen.

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on antiikintutkija Jaakkojuhani Peltonen, jonka kanssa keskustellaan maskuliinisuudesta antiikin maailmassa. Miksi mieheyden performanssi oli niin tärkeää, ja mitä normatiiviseen mieheyteen kuului? Miltä miehen tuli näyttää ja kuinka käyttäytyä? Puhumme myös maskuliinisuuden moninaisuudesta kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa, ja pohdimme kuinka antiikin ihanteet mieheydestä näkyvät nykyajassamme – vai näkyvätkö lainkaan?