Kuinka luonnontieteet ja lääketiede näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia vaikutti luonnontieteellisiin käsityksiin? 

Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin. 

Antiikissa oli myös verrataen paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin.

Millaista oli kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus ristiretkien repimässä sydänkeskiajan Euroopassa? Millaisia sterotyyppejä islamiin kohdistui, ketkä niitä levittivät, miten ja miksi? 

Parlatorion neljäs jakso valottaa ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä. Elina Pyyn kanssa keskustelee Suomen Rooman-instituutin post doc -stipendiaatti FT Miikka Tamminen, joka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa ristiretkien historiaan ja keskiaikaiseen saarnamateriaaliin, sekä siihen kuinka vihapuhe niissä näyttäytyi.

Jo keskiajalta asti on toistettu Islaminvastaisessa vihapuheessa väitettä, että kyseinen uskonto olisi väkivallan ja himon uskonto. Samaa stereotyyppeihin ja disinformaatioon pohjautuvaa argumenttia käytetään netin keskustelupalstoilta yhä tänä päivänä.

Miten roomalaisesta valon juhlasta siirryttiin joulun viettoon? Millaisia kerrostumia historiasta voimme nähdä kalenterissa tänään? Parlatoriossa puhutaan tällä kertaa kalentereista ja niiden muuttamisesta - antiikissa, keskiajalla ja tänä päivänä. Kalenteri vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, ja siksi vallanpitäjät ovat aina halunneet rukata kalenteria juhlapyhineen mieleisekseen. Se näkyy jo antiikin Rooman varhaisissa kalentereissa. Parlatorio-podcastin jaksossa Elina Pyyn vieraana keskiajan tutkija, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, kuinka kalenterit ovat aina tiivistelmä ajan arvoista, arvostuksista ja identiteetistä.

Helposti ajatellaan että nykyaika olisi erityisen ruokakeskeistä. Renessanssin ajan Italiassa ruoka oli kuitenkin tärkeä osa identiteettiä ja sen kautta rakennettiin myös omaa valta-asemaa. Tuolloin nähtiin niin keittokirjabuumi, vegetarismia kuin satokausikalentereitakin. Mutta mitä ihmettä olivat liikkuvat ruuat? 

Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastissä Elina Pyyn vieraana on väitöskirjatutkija Anna Repo. Yhdessä he pureutuvat ruokaan ja ruokakulttuuriin Italian renessanssissa.

Kuinka Rooman tasavalta ja toisaalta keisarikausi näyttäytyvät Yhdysvaltain poliittisessa kulttuurissa? 

Parlatorion ensimmäisessä jaksossa on vieraana tutkijatohtori Samuli Simelius, joka kertoo muunmuuassa siitä miten antiikin Rooma on vaikuttanut Yhdysvaltain syntyyn, ja miten Yhdysvaltain kulttuurissa näyttäytyy tasavaltalaisen ajattelun lisäksi myös imperialistisuus esimerkiksi presidentin suurissa valtaoikeuksissa sekä arkkitehtuurissa. Mutta kuinka tietoisesti vallan rakennusten arkkitehtuurissa on performoitu Rooman keisarikautta?

Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast ja sitä juontaa instituutin tutkija Elina Pyy.