Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ilmastonmuutokset, luonnon köyhtymisen, konfliktien ja muuttuvien arvostusten mukaan. Tulevaisuus huolestuttaa monia.

Kuinka sitten rakennetaan toiveikasta sekä kestävää tulevaisuutta? Millaista uudelleenajattelua Suomi tarvitsee? Mitä tarkoittaa kulttuurinen kestävyys ja mikä on sekä kulttuurin että taiteen rooli resilientin Suomen rakentamisessa?

Tässä Sähkö tulee töpselistä -podcastin päätösjaksossa syvennytään resilientin Suomen tulevaisuuteen sekä kulttuurin rooliin sen muodostamisessa. Mukana ovat KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan professori Arto O. Salonen. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Ilmastonmuutos haastaa yrityksiä kehittämään liiketoimintamallejaan ja teknologiaansa kestävämpään suuntaan. Muuttuva ilmasto tuo mukanaan uusia riskejä, jotka vaativat yrityksiltä sopeutumista ja ennakoivaa riskienhallintaa.

Millaisia ilmastoriskejä yritykset kohtaavat ja miten niitä hallitaan eri toimialoilla? Mitä keinoja yrityksillä on hillitä ilmastonmuutosta ja samalla sopeutua sen seurauksiin? Entä miten uudet liiketoimintamallit ja vähähiiliset tuotteet voivat edistää kestävää tulevaisuutta?

Tässä jaksossa keskustelemme yritysten ilmastoratkaisuista ja riskienhallinnan keinoista yhdessä Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mari Granströmin ja Metsä Groupin tutkimus- ja tuotekehityksestä vastaavan johtajan Katariina Kemppaisen kanssa. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä näkyvämpiä, ja monille ihmisille luonnonkatastrofit, lajikato sekä ympäristön jatkuva tuhoutuminen herättävät voimakkaita tunteita, kuten surua, pelkoa ja ahdistuneisuutta.

Miten ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen vaikuttavat mielenterveyteen? Miten ympäristötraumat eroavat ympäristöahdistuksesta ja kuinka ne ilmenevät arjessamme? Miten ahdistusta voi käsitellä ja löytää voimavaroja toivoon, toimintaan ja jaksamiseen arjen keskellä sekä ilmaston eteen?

Tässä jaksossa pureudutaan ilmastoahdistuken painaviin kysymyksiin asiantuntijoiden voimin. Vieraina ovat Ympäristöpolitiikan dosentti Minna Santaoja Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sekä ympäristöteologian tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Viherpesu on jo monelle tuttu käsite ja moni taho onkin saanut lokaa niskaan siitä, että on yrittänyt paketoida toimintaansa kestävämmällä ja vihreämmällä käärepaperilla, vaikka todellisuus on voinut olla hitusen toista sävyä. 

Julkiseen keskusteluun on noussut myös dialogipesun käsite muiden pesujen rinnalle. Tänään pureudummekin siihen, mitä sillä tarkoitetaan. Eikö dialogi kuitenkin ole hyvä ja tarpeellinen asia? Voiko dialogia käyttää kyljen kiillotukseen?  

Tänään pesunkestävinä asiantuntijoina studiossa ovat keskustelemassa filosofi Kai Alhanen Dialogi Akatemiasta sekä Viestinnän eettisen neuvoston jäsenen Taru Nikulainen Brunnen Communications -viestintätoimistosta. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Säätökykyisen energian merkitys kasvaa Suomessa, kun siirrytään fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Yksi osaratkaisu tähän on pumppuvoima. Suomessa onkin tällä hetkellä meneillään useampia pumppuvoimalahankkeita.

Miten pumppuvoimalat toimivat? Minkälainen merkitys niillä on osana sähköjärjestelmää?  Mitkä ovat pumppuvoiman edut? Entä sitten haasteet? 

Jaksossa keskustellaan myös Pohjolan Voiman pumppuvoimalahankkeesta, jota suunnitellaan Kemijärven Askanaapaan. 

Mukana keskustelemassa ovat Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila ja Pohjolan Voiman tuotannon kehityksen päällikkö Markus Pyykönen. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Yhdysvaltojen osuus maailman ilmastopäästöistä ja energiankulutuksesta on merkittävä. Näin ollen USA:n energiapolitiikalla on valtava vaikutus koko muuhun maailmaan ja ilmastonmuutokseen.

Minkälainen rooli USA:n keskushallinnolla ja istuvalla presidentillä on energiapolitiikassa? Minkälaisia vaikutuskeinoja tavallisella kansalaisella on? Mihin suuntaan USA on menossa fossiilisen energian ja toisaalta puhtaiden energiamuotojen suhteen? 

Studiossa näkemyksiä ja tulevaisuudenkuvia jakamassa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Helsingin yliopiston dosentti ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. 

Tällä kertaa Harri Moisio juontaa jakson yksin.

Jakso on nauhoitettu elokuussa 2024, hyvissä ajoin ennen USA:n presidentinvaaleja.

Suomessa ollaan erittäin kiinnostuneita säästä, ainakin suomalaisten käymän small talkin perusteella. Ensimmäisenä lomareissulta palaavalta kysellään säästä, ja talvi aina yllättää ainakin pääkaupunkiseudun autoilijat. 

Mutta miten säätä ennustetaan? Kuinka tarkasti sitä todellisuudessa voidaan edes ennustaa? Entä mitä tarkoittaa datan käyttäminen sään ennustamisessa? 

Tässä jaksossa mennään small talkia syvemmälle sääkeskusteluun ja avataan muun muassa, mitä hyötyä sään ennustamisesta on sähköntuotannossa.

Studiossa säiden saloja selvittämässä ovat tutkimusprofessori Anders Lindfors Ilmatieteen laitokselta sekä Vaisalasta sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja Jarkko Sairanen.

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Aivot huijaavat meitä ja me huijaamme aivojamme. Voimme huijata niitä motivoitumaan, kiinnostumaan ja jaksamaan. 

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, millaisia temppuja aivot meille tekevät ja kuinka voimme oppia tunnistamaan nämä temput. Millaisia vaikutuksia tunteilla ja hormoneilla on ajatuksiimme ja mitä voi seurata, jos emme välillä kyseenalaista omaa ajatteluamme?

Jaksossa jaetaan vinkkejä aivojen hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, millaisilla elintavoilla aivot pidetään terveinä. Onko ristikkojen rustaaminen todella tarpeellista ja mikä olisi parasta työtä aivoille? Entäpä hybridityön vaikutukset aivoihin ja kuinka työelämässä voitaisiin paremmin huomioida aivojen hyvinvointi?

Tässä jaksossa Harrin ja Riitan kanssa sörkkimässä aivoja ovat professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologi Joni Martikainen.

Vapaaehtoistyö on kasvava trendi yrityksissä. Sitä tekemällä pääsee auttamaan muita ja vieläpä työajalla. Mutta tekevätkö yritykset vapaaehtoistyötä vain kiillottaakseen imagoaan?

Mikä yhteiskunnassamme on muuttunut, kun yritykset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kuuluisiko yritysten kuitenkin keskittyä vain omaan ydinosaamiseensa? Entä miten yritykset voisivat kantaa sosiaalista vastuuta konkreettisesti oman toiminnan ulkopuolella?

Tässä jaksossa Harrin kanssa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista yrityksille ovat keskustelemassa vapaaehtoistyö Commu appin perustaja Sami Ekmark sekä Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela.

Suomi on ensimmäinen maa, jossa aletaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva Oy on edelläkävijänä kehittänyt ratkaisun, jossa käytetty ydinpolttoaine viedään kapseleissa peruskallioon louhittuihin tunneleihin. Loppusijoittamisen on määrä alkaa pian.

Minkälaisilla kriteereillä loppusijoituspaikka on valittu? Miten käytetyn ydinpolttoaineen vienti peruskallioon käytännössä tapahtuu? Millaisia riskejä prosessiin liittyy ja miten niitä hallitaan? 

Studiossa ratkaisuista kertomassa ovat Posivan kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Jalonen sekä Posivan päägeologi Antti Joutsen, jotka avaavat pitkällistä kehitystyötä loppusijoitushankkeen taustalla.

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.