Sähkö tulee töpselistä

Aivot huijaavat meitä ja me huijaamme aivojamme. Voimme huijata niitä motivoitumaan, kiinnostumaan ja jaksamaan. 

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, millaisia temppuja aivot meille tekevät ja kuinka voimme oppia tunnistamaan nämä temput. Millaisia vaikutuksia tunteilla ja hormoneilla on ajatuksiimme ja mitä voi seurata, jos emme välillä kyseenalaista omaa ajatteluamme?

Jaksossa jaetaan vinkkejä aivojen hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, millaisilla elintavoilla aivot pidetään terveinä. Onko ristikkojen rustaaminen todella tarpeellista ja mikä olisi parasta työtä aivoille? Entäpä hybridityön vaikutukset aivoihin ja kuinka työelämässä voitaisiin paremmin huomioida aivojen hyvinvointi?

Tässä jaksossa Harrin ja Riitan kanssa sörkkimässä aivoja ovat professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologi Joni Martikainen.

Vapaaehtoistyö on kasvava trendi yrityksissä. Sitä tekemällä pääsee auttamaan muita ja vieläpä työajalla. Mutta tekevätkö yritykset vapaaehtoistyötä vain kiillottaakseen imagoaan?

Mikä yhteiskunnassamme on muuttunut, kun yritykset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kuuluisiko yritysten kuitenkin keskittyä vain omaan ydinosaamiseensa? Entä miten yritykset voisivat kantaa sosiaalista vastuuta konkreettisesti oman toiminnan ulkopuolella?

Tässä jaksossa Harrin kanssa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista yrityksille ovat keskustelemassa vapaaehtoistyö Commu appin perustaja Sami Ekmark sekä Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela.

Suomi on ensimmäinen maa, jossa aletaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva Oy on edelläkävijänä kehittänyt ratkaisun, jossa käytetty ydinpolttoaine viedään kapseleissa peruskallioon louhittuihin tunneleihin. Loppusijoittamisen on määrä alkaa pian.

Minkälaisilla kriteereillä loppusijoituspaikka on valittu? Miten käytetyn ydinpolttoaineen vienti peruskallioon käytännössä tapahtuu? Millaisia riskejä prosessiin liittyy ja miten niitä hallitaan? 

Studiossa ratkaisuista kertomassa ovat Posivan kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Jalonen sekä Posivan päägeologi Antti Joutsen, jotka avaavat pitkällistä kehitystyötä loppusijoitushankkeen taustalla.

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Ilmastonmuutoksen kannalta puhtaita energiantuotantotapoja kehitetään jatkuvasti, mutta niiden alulle saattaminen tuo mukanaan jopa haitallisia vaikutuksia. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä vihreässä siirtymässä ja miten tasataan tietä heille, joihin vihreä siirtymä sattuu? Entä miten ratkaistaan mahdolliset intressiristiriidat?

Jaksossa ympäristöpolitiikan dosentti Itä-Suomen yliopistosta ja Ajatuspaja Alkion tutkija Susanna Myllylä sekä ympäristökonfliktien hallinnan professori Itä-Suomen yliopistosta ja Akordi Oy:n toinen perustaja Lasse Peltonen. Vieraat pohtivat, kuinka vihreä vihreä siirtymä todellisuudessa on. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta. Susanna Myllylä osallistui jakson äänityksiin etänä.

Vaelluskalakannat ovat ahtaalla. Suuri osa isoista virtavesistä on valjastettu yli 60 vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma vesien lämpötilan nousu ei helpota vaelluskalojen tilannetta. Tehostunut kalastus Itämerellä verotti vaelluskalakantoja, kunnes nykyiset rajoitukset alkoivat tepsiä. 

Vesivoimayhtiöt tekevät yhteistyötä tutkijoiden kanssa sen selvittämiseksi, mikä toimisi parhaiten. Tarvitaan iso joukko erilaisia toimia, eikä pikavoittoja ole tiedossa. Mitä vaelluskalakantojen parantaminen edellyttää? Miksi se ei ole mikään helppo nakki?

Studiossa mukana ovat erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta sekä tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Jaukkuri Voimalohi Oy:lta, jotka kertovat myös luonnonkaloilta tilaa vievästä vieraslajista.

Merkittävä osa vihreän siirtymän kannalta tärkeistä teknologioista, tuotantoketjuista ja luonnonvaroista on Kiinan hallussa. Viime vuosien tapahtumista huolimatta Suomella on edelleen riippuvuutta myös Venäjän suuntaan. Pitääkö olla huolissaan?Mitä Kiinan valta-asema tuotannossa ja markkinoilla tarkoittaa muulle maailmalle? Onko Suomella edellytyksiä edellytyksiä energiaomavaraisuuteen? Mitä tarkoittaa Euroopan strateginen autonomisuus, ja voidaanko se saavuttaa?

Tänään kurkistuksen energian geopolitiikkaan kuulijoille tarjoilevat Centre for Research on Energy and Clean Airin johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Elämme sinisellä planeetalla, mutta koko maapallon vesivarannoista ihmisen käyttöön kelpaavaa vettä on alle 1 %. Edes tuhansien järvien maan vesivarat eivät ole ehtymättömät ja Suomikin on osallinen kansainvälisessä vesikriisissä. Mitä meidän tavallisten mökkijärvellä soutelevien suomalaisten tulisi ajatella kaikesta tästä ja miksi me emme saa Itämerta puhdistettua?

Jaksossa maailman vesitilanteesta keskustelevat ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksen kansainvälisten vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara sekä strategiajohtaja Pieta Jarva Baltic Sea Action Groupista. He muistuttavat kaikkia siitä, että Suomessakaan vettä ei ole loputtomasti tuhlattavaksi. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat. Tuotantomäärien vaihtelun vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan lisääntyvissä määrin energian varastointia.

Onko energian varastointi vastaus sähkömarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin? Millaisia varastointitapoja on tällä hetkellä käytössä? Entä millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä tulevaisuuden varalle? Miten niiden avulla voidaan edistää siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää?

Jaksossa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta sekä teknologia- ja projektipäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat myös vinkkejä siihen, kuinka tavalliset kansalaiset voivat varastoida energiaa omiin tarpeisiinsa. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat. Tuotantomäärien vaihtelun vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan lisääntyvissä määrin energian varastointia.

Onko energian varastointi vastaus sähkömarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin? Millaisia varastointitapoja on tällä hetkellä käytössä? Entä millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä tulevaisuuden varalle? Miten niiden avulla voidaan edistää siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää?

Jaksossa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta sekä teknologia- ja projektipäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat myös vinkkejä siihen, kuinka tavalliset kansalaiset voivat varastoida energiaa omiin tarpeisiinsa. 

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Metsä tuntuu olevan monille suomalaisille jopa sydämen asia. Metsästä keskustellessa syntyy vastakkainasettelua: onko luonnon monimuotoisuus ristiriidassa talouskasvun kanssa? Miksi avohakkuut kuulostavat tänä päivänä monille jopa kirosanalta? Miksi Suomessa kulotetaan eli kohdennetusti poltetaan metsiä tarkoituksella? 

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuusohjelmasta vieraana jaksossa on kertomassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Sitä, miksi avohakkuut eivät automaattisesti ole huono asia, selventää Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä.   

Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.