Sleekcast

Tässä jaksossa meillä on vieraana startup guru, founderi, naistoimitusjohtaja, joka on ollut perustamassa firmoja kuten Slush, Indiedays, Listeds, Nordic Listed Leaders, Zipipop, Okimo Clinic, Prönö ja Brainbites. Hän on myös Suomen ekonomit ry:n hallituksen jäsen ja Talouselämän kolumnisti.

Shownotes:

• Adecco tulevaisuuden taidot 

Helenen suhde tekoälyyn: ChatGPT:n julkaisu oli käännekohta: voimakas, jopa pelottava kokemus. Alkuun aiheutti eksistentiaalisen kysymyksen: “Mikä on minun arvoni tulevaisuudessa?” Pyrkii aina muodostamaan näkemyksen nopeasti suurista ilmiöistä, myös tekoälystä.

Tekoäly työssä ja arjessa: Käyttää tekoälyä päivittäin mm. ideointiin, sisällöntuotantoon, ruokamenuihin, kysymysten sparrailuun ja tutkimuksen tiivistämiseen. AI tukee ajattelutyötä ja lisää tuottavuutta, mutta vaatii myös itsensä johtamista ja tauottamista. Tekoäly auttaa tekemään aiemmin mahdottomalta tuntuneita asioita, esim. koodaamaan.

AI bisneksessä: Listed-palvelu perustuu tekoälyn hyödyntämiseen pörssiyhtiöiden ja osaajien yhteensovittamisessa. Tekoäly tuo uusia liiketoimintamalleja, mutta isommissa yrityksissä se toimii usein tehostamisen välineenä. Tulevaisuuden työelämässä “AI-powered by AI” on keskeinen kilpailuetu.

Inhimillistäminen ja eettisyys: Varoittaa tekoälyn liiallisesta inhimillistämisestä, se voi johtaa emotionaalisiin väärinkäsityksiin ja pettymyksiin. Korostaa, että tekoäly on väline, ei toimija. Eettisyys riippuu ihmisten valinnoista. Rakentanut omalle alustalleen ethical AI -mallin, jolla ehkäistään esim. syrjiviä suosituksia.

Tulevaisuus & kulttuurimuutos: Tekoälyn käyttöönotto on kulttuurinen muutos, ei pelkkä tekninen. Tulevaisuudessa tiimit ovat pienempiä, työtä tehdään enemmän ääniyhteydessä tekoälyn kanssa, ja AI-agentit hoitavat tehtäviä. Kaikkien pitää oppia teknistä lukutaitoa, ei välttämättä koodausta, mutta ymmärrystä. Korostaa human tech -ajattelua: vastuullista, ei-addiktoivaa teknologian käyttöä.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Tässä jaksossa meillä on vieraana Eija-Leena (Eikku) Koponen, joka toimii perustajaosakkaana ja Chief AI Officerina Renessai -nimisessä yrityksessä. Renessai konsultoi yrityksiä strategisessa tekoälymuutoksessa ja auttaa muuttamaan tekoälyn konkreettiseksi liiketoiminta-arvoksi. Keskiössä ei ole vain teknologia, vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät strategia, ihmiset ja prosessit.

Kiitos Satu Wahlberg Eikun vinkkaamisesta podcastiin!

Shownotes

• Renessai
• kaisa kukkonen väitöskirja
• HBR mihin ihmiset käyttää AI:ta

AI-tiivistelmä

Eikku ei ole “tekoälyfani”, vaan kiinnostus syntynyt työn ja koulutuksen kautta (tilastotiede). Tekoäly on hänelle väline, ei itseisarvo. Häntä kiinnostaa, mitä sillä voi tehdä, ei niinkään teknologia itsessään.

Tekoäly työelämässä: Useimmat AI-projektit ovat oikeasti data-, prosessi- tai automaatioprojekteja, joissa AI muodostaa vain 5–10 %. Generatiivinen AI (esim. GPT) on lisännyt kiinnostusta, mutta sen hyöty riippuu vahvasti perustan (data, infra, osaaminen) kunnosta. AI näkyy jo arjessa esim. kokousassistentteina, koodin generoinnissa ja asiakasprojekteissa.

Haasteet ja realiteetit: Suurin este ei ole teknologia vaan datan epäjärjestys, osaamisen puute ja prosessien hajanaisuus. Tekoälyllä ei ole toimijuutta. Ihminen ohjaa, suunnittelee ja vastaa. Demoja on helppo tehdä, mutta tuotantokäyttö on vaikea ja vaatii suunnittelua, testausta ja hallintaa.

Johtaminen ja strategia: AI-projektit vaativat omistajuutta ja suunnitelmallisuutta. Pelkkä hype ei riitä. Tarvitaan sisäisiä arkkitehtirooleja, jotka ymmärtävät teknologian ja liiketoiminnan yhdistämisen. AI ei ole vain IT-projekti, vaan se vaikuttaa koko organisaation toimintaan.

Eettisyys ja sääntely: EU:n AI-asetus ei estä innovointia. Tärkeintä on “ei tyhmäillä”. Tärkeää tunnistaa kriittiset käyttökohteet (rekrytointi, terveys, luotto) ja dokumentoida niiden käyttö. AI on neutraali – käyttö ratkaisee, onko se hyvä vai huono.

Tulevaisuusnäkymät (5 vuotta): AI ja robotiikka yhdistyvät (esim. kuljetusrobotit). Siirtymä suurista malleista pieniin, tehokkaisiin ja offline-kykyisiin malleihin. Organisaatioihin syntyy AI-hallintamallit (governance). Polarisaatio: osa ihmisistä sukeltaa AI:n maailmaan, osa vetäytyy digimaailmasta pois.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Tässä Sleekcastin jaksossa on Lastbot startuppia kasannut AI -guru Pasi Vuorio. (Kiitos Asko Kauppinen Ready Solutions ja Kalle Kyllönen M-Files Pasin vinkkaamisesta.)

Pasin jengi on kehittänyt Lastbot AI Startupin, joten Pasi osaa kertoa paljon skenen nykytilasta. Lastbot1 on julkaistu ja tulee DNA:n sekä Telenorin tuomana markkinoille.

Yhteenveto:

• LastBot One on toisen sukupolven AI-avusteinen asiakaskommunikaatioalusta: integroituu puhelimeen, sähköpostiin ja viestikanaviin, sisältää aina “ihminen mukaan” -vaihtoehdon.
• Yritys tekee myös kustomoituja AI-ratkaisuja ja käyttää omia ML-malleja erityisesti asiakasviestinnän ja markkinointiautomaation tarpeisiin.
• Oppi edellisestä sukupolvesta: täysautomaatio ei riitä—asiakkaat haluavat nopean siirtymän ihmiselle, ja yritykset tarvitsevat suoran asiakaskontaktin.
• LLM-kehitys: hinta ja latenssi ovat romahtaneet (uudet käyttötapaukset mahdollistuvat), kyvykkyydet kasvaneet (esim. O3, Gemini 2.5, DeepSeek).
• Teknologia-ajossa pääosin API-kautta; omia “perinteisiä” ML-malleja ajetaan omilla palvelimilla. On-prem LLM on mahdollista, mutta GPU-kustannukset ovat korkeat.
• Ohjelmistokehitys muuttuu rajusti: dokumentaatio ja testit keskiöön, suuri osa yksikkötesteistä ja validoinnista automatisoitavissa AI:lla.
• AI-agentit (dev-agentit, “deep research”) nousevat; suurin pullonkaula on työkalut ja datan fiksu käyttö, ei niinkään mallien kyvykkyys.
• AI:n käyttöönotossa tärkein on kulttuuri ja toimintatavat, ei tekniikka; yleinen virhe on tuomita mallit yksittäisten epäolennaisten testien perusteella.
• Sijoittajat ja päätöksentekijät ovat kiinnostuneita mutta varovaisia; järkevää on aloittaa pienillä kokeiluilla.
• Työvaikutus: lyhyellä aikavälillä AI lisää työtä (skaala kasvaa, projektit pienenevät); syntyy uusia rooleja kuten oikea “prompt engineer”.
• Etiikka/AI Act: usein liioiteltu este; suomalaisyritykset toimivat pääosin eettisesti.
• Tulevaisuus: älykkyys “ui” sovelluksiin (persoonointi, automaatio, arjen rutiinien poistaminen); fyysiset robotit tulevat myöhemmin.
• LastBotin suunnitelma: tuoda LastBot One Suomen markkinoille (kumppanina DNN, mahdollisesti Teleurin kautta myös muihin Pohjoismaihin), jatkaa kokeiluja ja tarvittaessa pivotointia 6–12 kk sykleissä.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Sleekin ohjausryhmän kokous ja 3Q2025 tilannekatsaus.

Agenda

• luvut
• taloustilanne
• tapahtumat
• swag
• myynti
• markkinointi
• AI

Shownotes

https://www.eurojatalous.fi/fi/2025/5/euroalueen-talouskasvu-on-kestanyt-odotuksia-paremmin/

https://www.eurojatalous.fi/fi/2025/5/kiihdyttavatko-lisaantyvat-puolustusmenot-euroalueen-kasvua/

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Tässä Sleekcastin ehkä päräyttävimmässä jaksossa Sleekin überkehittäjät Juha Wiberg & Tuomo Kivinen pohtivat AI:n hyötyjä ohjelmistokehityksessä. 

Tässä lista keskeisistä asioista, joista juteltiin:

• AI:n rooli työarjessa: Molemmat käyttävät tekoälyä päivittäin ohjelmoinnin tukena. Juha kokee, että AI on muuttanut ohjelmointityötä perustavanlaatuisesti. Tuomo käyttää AI:ta koodinkirjoituksen apuna, mutta näkee sen yhtenä työkaluna muiden joukossa.
• Tekoäly ei tee kaikkea ihmisen puolesta: AI tekee virheitä ja välillä ”hallusinoi” vastauksia. Tarvitsee edelleen ihmisen valvontaa ja ohjausta.
• Ajattelutavan muutos: AI:ta pitäisi käyttää enemmän opettajana tai sparraajana, ei pelkkänä “Google-korvikkeena”. Parhaat tulokset saa, kun syöttää AI:lle kontekstia ja keskustelee sen kanssa iteratiivisesti.
• Käytetyt työkalut: VS Code + Cursor, GitHub Copilot, ChatGPT. Myös Office-työkaluissa (kuten Word) AI alkaa näkyä. Tekoälyllä tehdyt koodikatselmoinnit (esim. GitHub AI review).
• Haasteet: Kontekstin unohtaminen pitkissä prosesseissa. Rajoitettu määrä syötettävää materiaalia. AI ei osaa aina perustella päätöksiään.
• Hinnoittelun ja saavutettavuuden ongelmat: Nopeammat ja paremmat mallit voivat jäädä maksukykyisten firmojen etuoikeudeksi. Tulevaisuudessa AI:n käyttö voi olla erottava kilpailutekijä projekteissa.
• Energiankulutus ja ympäristö: AI tarvitsee paljon laskentatehoa → iso energiankulutus. AI:n käyttö ei ole “vihreää koodia”, jos sitä käytetään tehottomasti. Ehdotettiin energiatehokkuuden huomiointia AI:n käytössä ja algoritmivalinnoissa.
• AI:n rooli tulevaisuuden projekteissa: Greenfield-projekteissa AI voisi auttaa alusta asti arkkitehtuurissa ja koodin generoinnissa. Koodarista tulee enemmän valvoja ja määrittelijä – AI tuottaa itse koodin.
• Tietoturva ja eettiset kysymykset: Luottamus enterprise-tiloihin ja siihen, ettei koodia käytetä koulutukseen. Huoli mahdollisista tietovuodoista, etenkin kun AI toimii mustana laatikkona. EU:n AI-sääntely (mm. AI Act) herätti keskustelua eettisestä vastuusta.
• AI strategiana organisaatioissa: Jotkut asiakkaat ovat perustaneet omia AI-tiimejä. Tarvetta kouluttaa ja kannustaa laajempaan AI:n hyödyntämiseen koko organisaatiossa. AI:n osaaminen nähdään tulevaisuuden elinehtona.
• Yhteiskunnallinen pohdinta: AI tulee kaikkialle – ei enää erillinen valinta vaan osa jokaista prosessia. Potentiaali esim. lukujärjestyksissä, työvuorolistoissa, terapiassa, ilmastoskenaarioissa. Kestävän käytön kannustaminen (esim. AI-käyttökiintiö, maksullisuus, verotus).
• Tulevaisuus ja kehityksen nopeus: AI kehittyy eksponentiaalisesti. Monet mahdollisuudet vielä hyödyntämättä – tarvitaan mielikuvitusta ja rohkeutta. AI muuttaa työn luonnetta, kommunikointia ja roolijakoa nopeasti.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Sleekcastin 8. tuotantokaudella tarkastelemme tekoälyä. Tänään meillä on vieraana Jaakko Timonen, joka on pitkän linjan myynnin ammattilainen ja tänään mukana  erityisesti Softlandian AI-hankkeiden asiakkuusjohtajan roolissa. Jaakon tulokulma on kaupallisella puolella, teemoina tuotteista palveluihin, startuppeihin ja venture studio caseihin.

Jaakon uusin startup on GitHits, joka on agenttinen hakukone GitHubissa olevaan koodiin ja dokumentaatioon.

Show notes: 

• https://softlandia.com/en/blog/saas-case-studies
• https://genaisummit.ai/

Summary:

• Innostui tekoälystä erityisesti ChatGPT:n helppokäyttöisyyden ja nopean yleistymisen vuoksi.
• Näkee tekoälyn suurena kaupallisena mahdollisuutena, vertaa vaikutukseltaan internetin läpimurtoon.
• Yritykset ovat jo nyt valmiita ostamaan tekoälykonsultointia, vaikkei tarkkoja käyttötapauksia vielä tunnisteta.
• Keskeiset tekoälyn käyttökohteet tällä hetkellä: Asiakaspalvelun automatisointi (chatbotit), Markkinoinnin sisällöntuotanto ja automatisointi, Dokumenttien ja raporttien tiivistäminen ja analysointi.
• Korostaa tekoälyn käytössä kokeilukulttuuria ja oppimista valmiiden ratkaisujen sijaan.
• Pitää suurimpana esteenä tekoälyn hyödyntämiselle pelko-ohjautuvaa kulttuuria ja johdon vaikeutta tunnustaa oman osaamisensa rajallisuutta.
• Kannustaa yrityksiä matalan kynnyksen kokeiluihin ja nopeisiin protoihin tekoälyn kanssa.
• Uskoo, että tekoäly täydentää ihmisen intuitiota ja luovuutta, mutta ei täysin korvaa niitä.
• Pitää tulevaisuuden ennustamista tekoälyn suhteen vaikeana teknologian nopean kehityksen vuoksi.
• Korostaa asiakasymmärryksen ja inhimillisen kontaktin merkitystä tekoälyratkaisujen onnistumisessa.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Sleekcastin 8. tuotantokaudella tarkastelemme tekoälyä. Mitä se on, mitä sillä voi tehdä ja mitä mahdollisuuksia se tuo mukanaan. 

Tässä jaksossa on vieraana käsittämättömän kova luu, Exoven (ex)toimitusjohtaja ja Koodiasuomesta ry:n hallituksen puheenjohtaja Janne Kalliola. 

Show Notes: 

• Janne Kalliola eka artikkeli (helsingin yo) Preist, artikkeli runsaudesta 2016 (abundance), https://dl.acm.org/doi/10.1145/2858036.2858378 
• Jevonsin paradoksi, https://fi.wikipedia.org/wiki/Jevonsin_paradoksi 
• Jannen kirjat, https://www.exove.com/fi/ladattavat-materiaalit/ 
• Deepseek R1 artikkeli, https://arxiv.org/abs/2501.12948 
• Tekoälyn päättelyä on mahdoton ymmärtää, https://www.anthropic.com/research/tracing-thoughts-language-model 
• EU energiatehokkuusdirektiivi, https://energy.ec.europa.eu/topics/energy-efficiency/energy-efficiency-targets-directive-and-rules/energy-efficiency-directive_en 
• Hyvä malli kaiken toiminnan etiikkan arviointiin: Duboc et al, Do we Really Know What we are Building? Raising Awareness of Potential Sustainability Effects of Software Systems in Requirements Engineering, https://research-information.bris.ac.uk/ws/portalfiles/portal/204065309/RE_19_SusAD_Final_Accepted.pdf

Tiivistelmä Janne Kalliolan näkemyksistä tekoälystä ja sen vaikutuksista:

• Energiankulutus ja kestävyys. Tekoälyn kasvava sähkönkulutus on merkittävä ongelma. Ympäristöhaittoja syntyy sekä energiantuotannosta että mineraalien louhinnasta (mm. koboltti). Elektroniikan kierrätysaste on matala, mikä pahentaa ekologista jalanjälkeä.
• Optimoinnin tarve. Nykyinen tekoälykehitys perustuu resurssien rajattomaan saatavuuteen (”runsaudensarvi-paradigma”). DeepSeek esimerkkinä siitä, miten pienillä optimoinneilla tekoäly voidaan saada huomattavasti energiatehokkaammaksi.
• Datan käyttö ja hallinta. Dataa kerätään valtavasti, mutta harva yritys hyödyntää sitä aidosti datalähtöiseen päätöksentekoon. Data on kuin öljy: arvokasta, mutta aiheuttaa myös ongelmia (mm. tietovuodot, saastuminen).
• Eettiset ja sosiaaliset vaikutukset. Tekoälyllä tuotetaan sekä arvokasta hyötyä että paljon “turhaa sisältöä” (dopamiinihakuista viihdettä). Eettiset ongelmat korostuvat: valeuutiset, manipuloidut kuvat ja videot, vaalivaikuttaminen, jopa laittoman materiaalin tuottaminen.
• Teknologian hallitsemattomuus. Kukaan ei täysin ymmärrä tekoälyn sisäisiä toimintamekanismeja; se voi luoda ennalta arvaamattomia vaikutuksia. Tekoälyn kehitys voi karata käsistä, jos syntyy tietoisuus tai hallitsematonta autonomiaa.
• Ihmisen ja yhteiskunnan suhde tekoälyyn. Toivoo, että tekoäly voisi tukea kulttuurillisia ja inhimillisiä arvoja eikä pelkkää bisnesarvoa. Pelkää, että teknologiaetiikka jää jälkeen kehityksen nopeudesta. Fyysisten robottien yleistyminen tulee muuttamaan käsityksiämme moraalista ja vastuusta.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Sleekcastin 8. tuotantokaudella tarkastelemme tekoälyä. Mitä se on, mitä sillä voi tehdä ja mitä mahdollisuuksia se tuo mukanaan. 

Tänään meillä on vieraana Heikki Lehmuskoski, sijoittaja/ neuvonantaja/ hallitusammattilainen, mutta tänään erityisesti BoostWithAI tekoäly-startup-founder, toimitusjohtaja ja tekoälyn lupauksen puolestapuhuja. 

Kiitos Toni Hämäläinen Prominent Finland Heikin vinkkaamisesta tälle AI sleekcast kaudelle. 

Show notes:

Heikin kiinnostuminen tekoälystä todenteolla alkoi, kun hän näki tulevan yhtiökumppaninsa rakentaman moniagenttisysteemin ylläpitävän Linux palvelimia.

Heikki näkee AI:n suurena mahdollisuutena, mutta painottaa, että ratkaisuja on vaikea saada tuotantokelpoisiksi, koska tekoälyn vastausten tarkkuus ei usein riitä.

Boost AI yritys keskittyy tilanteisiin, joissa AI:n korkealla tarkkuudella ja tietosuojalla on merkitystä (esim. ERP-integraatiot, laadukas asiakaspalvelu). He ovat ratkaisseet tuotteellaan ns. neula heinäsuovassa -ongelman. Eli pystyvät löytämään lähes 100% tarkkuudella isoista aineistomassoista haluttavat asiat.

Tarkkuus on tekoälyn suurin haaste: vaikka AI näyttää vakuuttavalta demoissa, se ei aina toimi luotettavasti pidemmissä ketjuissa tai monimutkaisissa tehtävissä. Nopea proto valmistuu nopeasti, tuotantovalmis toiminta vaatii valtavasti työtä.

Generatiivinen tekoäly voi tuottaa huomaamattomia virheitä, joiden korjaaminen on työlästä.

Konteksti-ikkunan (attention window) ja huomioikkunan (attention window) tärkeä ero. Malli "huomioi" vain osan konteksti-ikkunan tiedosta, ei kaikkea. Tämä on yksi suurimmista väärinkäsityksistä GenAI-maailmassa.

Regulaatio on tarpeellinen mutta samalla riski Euroopan kilpailukyvylle. Näkee myös mahdollisuuden, että tekoälyvastaiset liikkeet tai liiallinen sääntely voivat hidastaa AI:n kehitystä.

Humanoidirobotit tulevat yleistymään nopeasti lähivuosina, koska niiden hyödyntäminen arkitehtävissä tulee taloudellisesti järkeväksi.

Tekoälyn kehityksen suunta riippuu vahvasti siitä, miten ihmiset ja yhteiskunnat reagoivat teknologian mahdollisuuksiin ja haasteisiin seuraavien vuosien aikana.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Kira Sjöberg (kiitos Timo Avdo Kiran vinkkaamisesta) on perustanut Goodin.fi firman yhdessä Atte Ailion ja Jarmo Rajalan kanssa ja toimii fasilitaattorina Tekoälytalkoot - hankkeen Tekoälytyökalut työn tehostajana ja Tiedolla johtaminen ja datatalous -kursseissa.

Kira Sjöberg, taidehistorioitsijasta datan ja tekoälyn asiantuntijaksi siirtynyt Goodin-startuppiin, kertoo matkansa digimarkkinoinnin kautta AI:n pariin ja kiinnostuksestaan erityisesti sen näkymättömiin vaikutuksiin, puuttuviin datapisteisiin ja eettisiin haasteisiin.

Goodin, joka toimii Reaktor ekosysteemissä, auttaa organisaatioita hyödyntämään dataa tehokkaammin ja ihmiskeskeisemmin. Usein jopa 60–70 % kerätystä datasta jää usein käyttämättä. (Gartner, McKinsey)

Sjöberg vetää Goodinilla EU-rahoitteisesta Tekoälytalkoot-hankketta, joka tarjoaa 3600 (!) maksutonta (!) opiskelupaikkaa viidelle toimialalle, joilla tekoälyn hyödyntäminen on vähäistä. Kurssi keskittyy erityisesti kielimallien käytännön hyötyihin ja kannustavat ruohonjuuritason kokeiluihin, jotta mahdollisimman moni pääsisi soveltamaan teknologiaa omassa työssään. 

Kira painottaa, että tekoäly heijastaa käyttäjiensä vinoumia ja vahvistaa yhteiskunnassa jo olemassa olevia syrjiviä rakenteita, ellei sen kehitystä ja käyttöä tarkastella kriittisesti. Teknologinen kehitys etenee nopeasti, mutta suurin haaste on ihmisten ja organisaatioiden muutosvalmius.

Linkit

• https://www.instagram.com/kiras.genai/
• https://www.minnalearn.com/tekoalytalkoot/tiedolla-johtaminen/
• https://goodin.fi/ 
• infograafit https://www.linkedin.com/in/denis-panjuta/ 
• Futuristi https://www.linkedin.com/in/linturi/ 
• HBR 25 AI use cases https://hbr.org/2025/04/how-people-are-really-using-gen-ai-in-2025
• Tekoälykurssin 300 harjoitustyötä https://www.tekoalyfoorumi.fi/post/tekoälykurssin-300-uniikkia-harjoitustyötä-paljastavat

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka

Tänään meillä on oikeasti pitkän linjan myyntimies, 4 vuotiaasta asti Suomea auton takapenkillä kiertänyt ja aidosti henkeen ja vereen myyntitykki. Nykyisin Winprota kasvattava myyjien myyjä Martti Lehto.

✅ Maran parhaat myyntivinkit

1. Ole oma itsesi – Feikki näkyy heti läpi, ole rehellinen ja aito.
2. Kuuntele asiakasta – Asiakas tietää parhaiten, mitä tarvitsee. Älä vain puhu, vaan kuuntele.
3. Valmistaudu ennen kontaktia – Selvitä asiakkaan tilanne, seuraa markkinaa ja mieti, miten voit auttaa.
4. Luo pitkäaikaisia asiakassuhteita – Kasvokkain tapaaminen ja aktiivinen yhteydenpito luovat luottamusta.
5. Usko tuotteeseesi – Jos et voi seistä tuotteesi takana, et voi myydä sitä uskottavasti.
6. Ole aktiivinen – Myynti on aktiivisuuspeli. Mitä enemmän teet, sitä enemmän tulee kauppaa.
7. Pidä asiakkaista ja työntekijöistä huolta – Hyvin hoidettu asiakas tuo lisää kauppaa, tyytyväinen työntekijä pysyy talossa.

❌ Yleisimmät sudenkuopat

1. Asiakkaan tarpeen ymmärtämättä jättäminen – Myyjä puhuu liikaa itsestään eikä kuuntele asiakasta.
2. Hidas reagointi – Asiakas haluaa ratkaisuja nopeasti, odottaminen voi maksaa kaupan.
3. Huono asiakaspalvelu – Aktiivinen yhteydenpito ja hyvä palvelu ovat kilpailuetu.
4. Hinnoittelun epäselvyys – Asiakas ei välttämättä etsi halvinta, mutta arvon täytyy olla selkeä.
5. Kylmäsoitot ilman valmistautumista – Tarvitaan taustatyötä, jotta soitto ei ole turha.
6. Luottamuksen puute – Jos asiakas ei luota myyjään, kauppaa ei synny.

Mihin myynti on menossa?

• Digikanavat lisääntyvät, mutta myynti perustuu edelleen luottamukseen ja ihmiskontaktiin.
• Myynti on nopeutunut – päätöksiä tehdään nopeasti, joten myyjän täytyy olla valmis reagoimaan.
• Henkilökohtainen asiakassuhde ratkaisee – vaikka kauppa syntyy etänä, tapaaminen voi ratkaista diilin.

Mitä tästä opimme? 

Myynti ei ole monimutkaista – se on aktiivisuutta, asiakaskeskeisyyttä ja luottamuksen rakentamista. 💼🔥

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka