Finlandssvenska språkvården vill att finlandismer undviks så att finlandssvenskan inte glider alltför långt ifrån stadardsvenskan.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muun muassa sanat puliukko ja rapakalja.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Puliukko-sana pohjaa sanaan pulituurijuoppo, pulituuri on etanolipitoista huonekalujen kiillotusainetta. Rapakalja-sanan juuret ovat ruotsin kielessä, kertovat suomen kielen huoltajat.

- Suomalaisetkin hallitsevat small talkin, tilanteen täytyy vaan olla sopiva, sanoo vuorovaikutustilanteisiin ja -käytänteisiin erikoistunut professori Marja-Leena Sorjonen.

- Saksan kieltä on tiettävästi puhuttu Ruotsissa koko maan historian ajan, kielisarja keskittyy saksan kieleen Ruotsissa.

- Viikon uudissana on sydäniskuri.

- Kielenhuoltaja ja uudissanojen tuntija Henna Leskelä näkee Suomen ja Ruotsin uudissanalistoissa yhtäläisyyksiä. Molemmissa maissa syntyy samantyyppisiä sanoja.

- Juontajana Merja Laitinen.

Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä valottavat Suomi-nimen alkuperää, joka oikeastaan on hämärän peitossa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Suomi-sana saattaa tulla sanasta suo tai suomu, se voi myös olla sukua sanalle saame. Sana saattaisi myös olla alunperin baltialaisperäinen shama, mutta mitään näistä selityksistä ei ole lopullisesti todennettu tai hyväksytty.

- Puolankielinen Tomasz Czyc kertoo äidinkielestään, jota käyttää vain kotona ja puolalaisten sukulaisten kanssa.

- Manja Lehto pakinoi tikkutollosta ja muista Porin seudun murresanoista.

- Kieliä voi oppia laulamalla. Uusi tutkimus toteaa, että laulamalla kielen oppiminen on helpompaa kuin perinteisillä menetelmillä.

- Språkrådet palkkaa meänkielen huoltajan, muilla kansallisilla vähemmistökielillä on jo kielenhuoltajat.

- Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana on fiikata. Sana-finalistit valinneet kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät myös miksi sanotaan, että jokin voi mennä pipariksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana fiikata on varsinainen klassikko ja ahkerassa käytössä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Kielipuoli kertaa kilpailun kärjen.
• Kielenhuoltajat puhuvat ilmaisuista ryystää, namiskuukkeli ja mennä pipariksi.
• Pentti Salmenranta on pakinassaan löytänyt käytöstä poistuneita suomalaisia sanoja.
• Kielisarjassa esitellään bosnian,serbian ja kroatian kieliä.

Juontajana Merja Laitinen.

Suomalaisissa joululauluissa on vanhahtavia ja agraarisia sanoja, joita kaikki eivät ymmärrä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Kielenhuoltaja Henna Leskelä selittää ometan ukset ja kypsit.
• Musiikin monitoimimies Jaakko Kerola kertoo, minkälaisia hankaluuksia joululaulujen kääntäminen suomeksi tuottaa. Riitta Niemi haastattelee.
• Persian kieli on vanha kulttuurikieli ja kirjallisuuden kieli. Eskilstunalainen Reza pitää kieltä aivan fantastisena. Haastattelijana Jasmine Malla
• Miten istuu teitittely ruotsinsuomalaisen suuhun? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat, kimmokkeena Jukka Painilaisen kokema teitittelytilanne.

Juontajana Merja Laitinen.

Kielenhuoltaja Henna Leskelä esittelee Suomen kotimaisten kielten keskuksen uudissanalistaa 2016.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Uudissanat kuvaavat ajan ilmiöitä ja saattavat vaipua unholaan aika nopeastikin.
• Kielipuoli paljastaa Vuoden ruotsinsuomalainen sana 2016 -finalistit.
• Ali Andreas Hietala Jonasson pakinoi juhlista ja suomalaisista.
• Käymme Karlstadissa suomen kielen kurssilla.

Juontajana Merja Laitinen.

Viittomakielen merkityksestä identiteetille väitellyt Päivi Fredäng tähdentää, että viittomakieli on nimenomaan kieli. Ei apuväline, jolla kommunikoidaan kuulevien kanssa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Päivi Fredäng ja viittomakielen tulkki Mirja Leppänen kertovat viittomakielestä.
• Viikon uudissana hyggeily on sukua ruotsin mysa-verbille ja ruotsinsuomalaisten puhekielen myyssille ja myyssaamiselle.
• Manja Lehto onnittelee pakinassa 99-vuotiasta itsenäistä Suomea ja toivottaa valtiolle pitkää ikää. Manja kelaa itsenäisen Suomen historiaa sukuhistoriansa kautta.
• Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puhuvat muunmuassa sanonnoista höykäsen pöläys, miesmuisti ja elämän koulu.

Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Jiddiiä sanotaan jopa maailman kauneimmaksi kieleksi. Se kantaa rikasta kulttuuriperintöä, historiaa ja mytologiaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

• Jiddišiä on ryhdytty opettamaan peruskoulutasolla. Opettaja Peppe Freud Tukholman Vasa Real-koulussa opettelee itsekin kieltä yhdessä viidentoista peruskoulun yläasteen oppilaan kanssa.
• Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana, löytyykö se juuri sinun lähipiiristäsi? Haemme sanoja, jotka ovat joko yhdestä sanasta muodostuvia kuten esimerkiksi pyllyri=liukuri/stjärtlapp tai maskiaiset = naamiaiset/maskerad taikka kahden sanan yhdistelmiä esim. kirjoittaa ulos = tulostaa/skriva ut. Kyseessä voi olla myös ruotsinkielisen sanan suora väännöskäännös (esim. myyssata/myyssätä), näitä voitte meille levereerata. Lähetä osoitteeseen [email protected] viimeistään 13.12. Voittajat paljastetaan 5.1. 2017 Iltapäivä-ohjelmassa.
• Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät sanoja häävi ja hama sekä sanontoja parempi pyy ja svengaa kuin hirvi.
• Henna Leskelä selittää myös sanat kukkahattu, suvakki ja mokuttaja.

Juontajana Merja Laitinen.

Kielipuoli
[email protected]

Meänkieli on virallisena kielenä melko uusi kieli ja siitä ollaan yhä montaa mieltä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Monet katsovat, että suomen kieli on hyvänä tukena meänkielelle, toisten mielestä suomen kieli kuulostaa vieraalta, kun on jo monen sukupolven ajan asunut ja elänyt Ruotsin puolella meänkielisellä alueella. Kuulemme muun muassa meänkielen dosentin Birger Winsan, professori emeritus Erling Wanden ja meänkielen kieliopin kirjoittaneen kirjailija, teologi, lingvisti Bengt Pohjasen ajatuksia meänkielen ympäriltä.

- Toimittaja ja eläintenhoitaja Annika Lantto sanoo pakinassaan, ettei usko kovin tarkkaan erotteluun suomen ja meänkielen välillä. Suomi vahvistaa hänen mielestään meänkieltä.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä tarttuvat muun muassa sanaan hama niinkuin hamassa tulevaisuudessa ja sanontaan pyörii kuin pieru ämpärissä.

- Viikon uudissana on koskettelupalvelu

- Juontajana Merja Laitinen

[email protected]

Ihmiset, jotka palavat saamen kielten elvyttämiselle, ovat a ja o kielten pelastamisessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Artistit Sofia Jannok ja Jon Henrik Fjellgren ovat hyviä esikuvia saamenkielisille, listaa Yle Sapmin päällikkö Maria Saijets. Ja Gollegiella (Kultakieli) -palkinnon voittajat Maaret ja Inga-Marja Steinfjell, jotka vetävät eteläsaamenkielistä talkshow-ohjelmaa perjantaisin Ruotsin ja Norjan radioissa tekevät mainiota arjen kielityötä, kuittaa SVT Sapmissakin kauan työtä tehnyt Maria. Niinikään pohjoismaisen Gollegiella-palkinnon voittanut kieliaktivisti Kirsi Paltto kertoo, että monet saamelaiset eivät edes tiedä olevansa saamelaisia, koska saamelaistaustaa on aiemmin hävetty ja peitelty. Hänen mukaansa ei siis siksi ole ihme, että monet ovat myös kadottaneet kielensä ja tarvitsevat tukea voidakseen ottaa sen uudelleen haltuunsa. Kielipuolen kielisarja kertoo tällä kertaa saamen kielistä Ruotsissa.

- Viikon uudissana: lumitykki

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä vastaavat kysymyksiin muun muassa sanoista ruukata/pruukata ja supisuomalainen.

- Pakinasta vastaa Andreas Ali Hietala Jonasson, joka on kritisoinut Midnattssol tv-sarjaa siitä, että saamelaisten ja kveenien välejä kuvataan vihamielisiksi, vaikka ne eivät sitä olisikaan.

Juontajana Merja Laitinen
[email protected]