Vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdin ehdottaa opetusta kansallisissa vähemmistökielissä sanottavan perintökielen opetukseksi. Jääkiekkotuomari Johanna Suban viestii monella tapaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Lennart Rohdinin ehdotuksesta ollaan montaa mieltä. Lähetevastauksista löytyy myönteistä, kielteistä ja kantaaottamatonta mieltä.

- Johanna Suban käyttää jääkiekkokentällä paljon sanatonta viestintää, mutta sanallinen viestintä voi väliin olla kuumaa, silloin tuomarin on pidettävä jäitä hatussa.

- Heljä Uusitalo lähti Suomesta kokeilemaan millaista on olla äidinkielen opettaja suomen kielessä läntisen naapurimaan pääkaupungissa.

- Viikon uudissanoja on useampiakin: hyönteisleipä ja sirkkalaatikko niistä kaksi.

- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson pohtivat muunmuassa sanoja ruska, ketsuppi ja makaaberi.

- Annika Lantto pakinoi.

- Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Onko Ruotsi kotimaa jos asuu Ruotsissa? BBC on aloittanut lähetykset afrikkalaisilla kielillä muun muassa Ghanaan. Ghanassa on yhteensä noin 200 kieltä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä esittävät miten voi kiertää sanan kotimaa silloin kun sitä ei ole hyvä käyttää. Kaikki Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ihmiset eivät esimerkiksi pidä Ruotsia kotimaanaan.

- Toimittaja Marja Siekkinen ja opettaja Pirjo Shur ovat tehneet satukirjan kasviksista ruotsinsuomalaisille lapsille suomensuomeksi.

- BBC on aloittanut lähetyksiä afrikkalaisilla kielillä saavuttaakseen uusia yleisöjä, kielten joukossa on läntisen Afrikan pidgin, joka on aiemmin ollut halveksittu kieli, mutta kasvattanut arvostustaan viime aikoina.

- BBC:n lähetykset suunnataan mm. Ghanaan, jossa Ensi Ukkola Dafeamekpor asuu. Hän kertoo, että Ghanassa on yhteensä noin 200 eri kieltä, radio ja televisiokin lähettävät kuudella kielellä. Ensi itse opiskelee twi-kieltä, jota melkein kaikki ghanalaiset osaavat.

- Andreas Jonasson pakinoi pienten kielten arvosta.

- Juontajana Merja Laitinen.

Ei ole ihan helppo asia määritellä äidinkieltään, jos taustalla on monta eri identiteettiä, tietää historioitsija Ainur Elmgren.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Suomessa on pidetty ensimmäiset kansalaisuusjuhlat, mutta Ruotsissa niitä on järjestetty vuosittain jo kauan. Siitä ja monesta muusta kiinnostavasta sanasta, kuten suupaltti, kertovat kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä.

- Olisiko Malmössä suomenkielistä esikouluosastoa ja kiertävää suomenkielistä pedagogia, ilman että ruotsinsuomalainen vähemmistö olisi vaatinut niitä kunnalta? Luultavasti ei, toteaa Veera Säisä maisterityössään vähemmistölain toteutuksesta.

- Yrjö Risunen kertoo pakinassaan "prostata-männystä"!

- Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

[email protected]

Kielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.  

- Viikon uudissana on sukupuolineutraali pelastaja.

- Yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi miettii pakinassaan sitä, että oppivatko suomalaiset kieliä helpommin kuin ruotsalaiset.

- Juontajana Merja Laitinen.

Sanonnalla villakoiran ytimessä on kirjallisia kytkentöjä. Halitulijallaa esiintyy Upponallen runossa. Mukana kirjavassa Kielipuolessa ovat myös kirjailijat Martina Moliis Mellberg ja Heikki Kotka.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Lundissa asuvan suomenruotsalaisen kirjailijan Martina Moliis Mellbegin toinen teos on tulossa painosta. Edellinen sai hyvät arvostelut Ruotsissakin.

- Ruotsinsuomalainen kirjailija Heikki Kotka mielii kirjoittaa novelleja runon sijaan kuuden runokirjan jälkeen.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muunmuassa sanat halitulijallaa, kapellimestari, höykäsen pöläys, plösö ja villakoiran ydin.

- Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi tukisanoista kuten niinku,siis, sellai, jotenki ja ööö.

- Viikon uudissana: somekansa.

Juontajana Merja Laitinen
[email protected]

Suullisten kansantarinoiden olennot ovat päässeet verkkokartalle ja löyly-sanalle etsitään ruotsinkielistä vastinetta joka kiven alta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Kielen- ja kansanperinteen laitoksen arkistonhoitaja ja tutkija Tommy Kuusela kertoo tarinakartasta, joka löytyy nyt verkosta. Sieltä voi etsiä tarinoita paikkakunnittain tai aihepiireittäin taruolentojen perusteella. 5000 tarinaa on näkyvissä ja lisää tulossa. Ehkä hanketta vähitellen laajennetaan koko Pohjolaan, jossa tonttu on keskeinen taruhahmo.

- Mikä onkaan löyly ruotsiksi, kasta bad ei oikein toimi, mutta onko muuta parempaa sanaa. Vai pitäisikö tyytyä siihen, että ei ole? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä etsivät vastinetta ja selittävät muitakin sanoja samalla.

- Annika Lantto Ruotsin Pellosta pakinoi.

- Juontajana Merja Laitinen.

Missä ollaan jos joudutaan turmioon? kysyy Lisa Kielipuolelta. Selvitämme myös mitä kaikkea puuttuu kaikettomasta ruuasta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Katukylttejä kahdella kielellä puuhataan Haaparannalle - suomeksi ruotsin rinnalle - ja Arjeplogiin - saameksi ja ruotsiksi. Mitä mieltä olet, ovatko kaksikieliset katukyltit tarpeen?

- Viikon uudissana on kaiketon, se tarkoittaa ruokaa, josta puuttuu monia aineksia.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät mitä on turmioon joutuminen, miksi lohikäärme on juuri lohikäärme ja mikä ihme on röllitili.

- Kuoleman sanat käsittelyssä pappi Olli Hallamaan kanssa.

- Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Huippusuunnistaja Josefine Heikka opetteli ruotsalaisella sisulla suomen kielen kun sattui rakastumaan suomalaiseen mieheen. Tampereella asuminen oli Josefinelle perusteellista kielikylpyä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

"Sho, aina tulee, twerkataan!" Niin voi sanoa, jos osaa kidishiä. Mitä se on, siitä kuulemme lisää päivän Kielipuolessa. Lucie Niemelä kertoo miksi ja miten päätti muuttaa Tekistä Suomeen ja sieltä eteenpäin Malmöhön.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Opimme myös mikä kiertoliittymä on.
Sormihyrrä tai fingerspinnare on ollut yksi kesän suosituimmista leluista.
Kuulemme miksi on puhdistavaa kiroilla suomeksi.
Pakinoitsija Henriikka Leppäniemi debytoi ohjelmassa.

Juontajana on Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

[email protected]

Mistä kiiltävän kaunis sudenkorento on saanut kummallisen nimensä? Leppäkerttuja on monenlajisia ja -nimisiä. Ja mikä se lastenlaulun jänönen oikein on?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja ja Henna Leskelä vastaavat moneen kuuntelijakysymykseen, kuten onko makaronilaatikolle lyhennettä.

Annika Lantto pakinoi kaksikielisyydestä ja siitä, onko välttämätöntä valita yksi ainoa kieli äidinkieleksi.

Malmöläisen opintoliiton järjestämä kielikahvila on monelle maahanmuuttajalle ensimmäinen askel ruotsin kielen oppimisessa.

Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

[email protected]