Kielipuoli

Aila Annala on vastannut Raamatun uudesta ruotsinnoksesta ja tehnyt suuren osan käännöstyöstä itse aramean, heprean ja kreikan kielistä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- NuBibeln on uusi käännös nimeltään: suomen taitonsa ansiosta Aila Annalan ei ollut vaikea ymmärtää, että imperatiivi voi olla kolmannessa persoonassa niin kuin raamatun teksteissä on.

- Rita Paqvalén antaa vihjeitä siitä, kuinka kielivähemmistöjä voidaan palvella nykyistä paremmin kirjastoissa pienin keinoin ja vähälläkin rahalla.

- Annika Lantto pakinoi Tornionlaakson paikannimistä. Meänkieltä tai suomea osaamattomilta ne menevät usein pieleen. 

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa käsitteitä off piste ja vanhapiika.

- Viikon uudissana on napapyörre.

- Perinteinen pasha oli viime viikon kysymyksen vastaus, uusi kysymys putkessa.

Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Norrvallavägenin esikoulussa Eskilstunassa oli jo ennestään suomenkielisiä pedagogeja ja lapsia. Esikoulun avustava johtaja sai idean muuttaa koko toiminnan kaksikieliseksi ja niin tehtiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Esikoulun avustava johtaja Erja Malla kertoo muutosprosessista ja siitä mitä kaikkea se edellytti.

- Malmöläinen Nina Jakku elää kolmekielisessä perheeessä ja haaveilee muutosta Suomeen, jossa hän ja pieni tytär oppisivat helposti suomea.

- Heli Blomberg sanailee nettiviestinnästä, joka toimii toisilla säännöillä kuin suusta suuhun viestintä.

- Tutkija Jaana Kolu haluaa päästä käsiksi kirjeisiisi, päiväkirjoihisi, blogiteksteihisi ja meileihisi, jotta saisi aineistoa uuteen tutkimukseen ruotsinsuomalaisten kirjoitetusta kielestä.

- Kielenhuoltajat selvittävät sumun, usvan ja udun eroja.

Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Göteborgin Angeredin kaupunginosan suurimpiin kieliin kuuluvat suomi, ruotsi ja arabia. Yliopistossa työskentelevä Monica von Martens asuu itsekin Angeredissa. Hän on kiinnostunut kielten erilaisuuksista ja samanlaisuuksista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksella työskentelevä Monica von Martensia haastattelee Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

- Suomessa nimet kuten Tyrsky ja Riemu ovat muodissa. Nimenhuoltajat  Leila Mattfolk ja Björn Lundqvist kertovat nimitrendeistä Suomessa ja Ruotsissa Tytti Jussilan haastattelussa.

- Salme Smura ehdotti sanaa fiksata vuoden 2017 ruotsinsuomalaiseksi sanaksi. Toinen sana, jota hän jatkuvasti käyttää on ruukata.

-  Opettajien keskusliitto - Lärarnas Riksförbund katsoo, että opettajapula estää kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisen kolmeen tuntiin viikossa. Liitto esittää kahta tuntia. Liina Johansson haastattelee Katariina Trevilleä Opettajien keskusliitosta.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sitä, miksi Ruotsissa sanotaan delfiinin poikasia vasikoiksi.

- Viikon uudissana on helikopterivanhemmat.

Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Kissat kuuntelevat nimeään ja viestittävät keskenään ja ihmisten kanssa. Kuulijoilla ja pakinoija Henriikka Leppäniemellä on monia ajatuksia nimistä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Monet kuulijat ovat valinneet lastensa nimet niin, että sopivat sekä suomalaisen että ruotsalaisen suuhun. Toiset ovat antaneet lapsilleen ruotsalaisia nimiä, jotka kuitenkin kirjoitetaan suomalaisittain, vaikka Karoliina tai Kaarina Karolinan ja Karinan sijaan.

- Henriikka Leppäniemen etu- kuin sukunimestä on väännetty monia eri muotoja: Henrietta Läppäneimi, Henrikka Leppainen, Henriika Lappalainen.

- Miten kissat kommunikoivat, sitä tutkii foneetikko Susanne Schötz, joka kiertää eri puolilla Ruotsia äänittämässä kissojen ääniä.

- Kielitieteilijä Boglárka Straszer on ollut mukana kirjoittamassa Kouluvirastolle opasta monikielisten oppilaiden opettamisesta. Hän sanoo, että kouluissa ollaan muuttamassa asennetta monikielisyyteen. Kaikki kielet nähdään resurssina oppimisessa.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa sanoja takaraivo ja hepokatti.

- Viikon uudissana on mobiiliajokortti, ajokortti, jonka voi ladata kännykkäänsä, sellaista kokeillaan nyt Suomessa.

Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Outi Oja tutkii uudessa kirjassaan huijauksia, plagiointeja ja luova lainaamista kirjallisuuden maailmassa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Pentti Salmenranta puhuu lämpimikseen ja miettii, miksi ruotsalaiset puhuvat kylmikseen.

- Heljä Uusitalon suurin haaste äidinkielenopettajana on oppilaiden hyvin eritasoiset kielitaidot.

- Meänkielen päivää ja Kalevalan päivää on vietetty.

- Viikon uudissana on älykärryt.

- Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mistä sanat tammi-, maalis- ja huhtikuu tulevat.

Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

[email protected]

Viestinnän asiantuntija Anna Masanti on tutkinut nuorten ruotsinsuomalaisten naisten suhdetta nimeensä. Suomi on surullisen musiikin maa, Annika Lantto kysyy itseltään, että soiko molli vielä tänäänkin?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Anna Masanti sanoo, että suomalainen sukunimi Ruotsissa on merkittävä identiteetin rakennuspalikka, etunimestä suomalaiset sukujuuret harvoin paljastuvat.

- Annika Lantto testailee suomalaista musiikkia kuntosalilla Suomen Pellossa.

- Toimittaja ja Venäjän asiantuntija Kalle Kniivilä puhuu päivittäin esperantoa.

- Kielenhuoltaja Riina Heikkilä selittää miksi kalenterissa lukee sverigefinnarnas dag 24.2. eikä vaikka sverigefinländarnas.

- Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin.

- Viikon uudissana on pandadiplomatia.

- Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Kristiina Savola tutkii Tukholman yliopistolla kielikuvia poliitikkojen someviestinnässä, Heli Blomberg taas tietää, että viestittely savolaisen kanssa voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kielipuolen aiheita:

- Politiikoille on tavallista puhua taistelusta tai sodasta jonkin asian puolesta tai vastaan, sanoo tutkija Kristiina Savola Tukholman yliopistolta. Hän tekee väitöskirjaa siitä, miten suomalaiset poliitikot käyttävät metaforia - kielikuvia - sosiaalisessa mediassa ja miten he niiden avulla pyrkivät vastakkainasetteluun.

- Sanotaan, että savolaiset puhuvat kierrellen ja kaarrellen vastaamatta suoraan kysymyksiin. Lapinlahdella Ylä-Savossa syntynyt Heli Blomberg kuvailee pakinassaan kokemuksiaan savolaisesta tavasta viestitellä.

- Saamea puhuvia saamelaisia on pysyvästi asunut Ruotsin keskiosissa satoja vuosia sitten, tälle löytyy kielitieteellisiä todisteita, toteaa kielitieteilijä Lars-Gunnar Larsson.

- Svenska Kulturfonden sijoittaa 6 miljoonaa euroa kielihankkeisiin, joilla on tarkoitus tukea sekä ruotsin että suomen kieltä Suomessa.

- Juontajana Merja Laitinen

[email protected]

Suomen kielen murteissa vilisee lumeen ja jäähän viittaavia sanoja. Ahkerasti käytetty v-sana taipuu moneen muotoon.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Kielenhuoltaja Tarja Larsson listaa erikoisia ja vähemmän erikoisia sanoja lumesta ja jäästä. Kirsi tarkoittaa routaa.

- Kielipuolen uusi kolumnisti Maziar Farzin pureutuu vittu-sanaan, jota Suomessa ahkerasti käytetään mitä erilaisimmissa yhteyksissä, useimmiten positiivisissa.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sanoja paltkoma ja takapajula.

- Viikon uudissana on aktiivimalli.

- Tanskassa asuva amerikkalainen Martha Abhamsen menetti sydämensä Suomelle ja suomen kielelle. Karoliina Kantola haastattelee.

- Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Ruotsin suomalaistaustaisten tavallisimmat nimet eivät kovin poikkea ruotsalaisten yleisimmista nimistä. Ruotsalainen urheiluselostaja venyttää usein lyhyttä vokaalia suomalaisen urheilijan nimessä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Ruotsissa elävien suomalaistaustaisten ihmisten tavallisimmat sukunimet ovat Johansson ja Andersson. Suomessa syntyneiden tavallisimmat etunimet ovat Ritva ja Marko. Jos vähintään yksi vanhemmista on Suomessa syntynyt ovat lasten yleisimmät etunimet Maria ja Mikael. Jos ainakin joku isovanhemmista on suomalaissyntyinen ovat lastenlasten tavallisimmat etunimet Emma ja Alexander. Ero tavallisimpiin ruotsalaisiin nimiin näkyy oikeastaan vain ensimmäisen polven etunimissä Ritva ja Marko, jotka kuulostavat suomalaisilta.

- Ruotsin Radion - Sveriges Radion urheiluselostajia nimien lausumisessa opastava urheilutoimittaja Bengt Skött sanoo, että urheilijoiden nimien lausumiseen kiinnitetään paljon huomiota ja ne halutaan sanoa oikein. Suomalaisurheilijoiden nimissä lyhyt vokaali saattaa välillä venyä ruotsalaisen ääntämyksen mukaiseksi ja yksi konsonantti voi helposti tuplaantua, hän selittää. Suomen kielen professori emeritus Erling Wande selittää, että ruotsin ja suomen äännejärjestelmissä on eroja, jotka vaikuttavat lausumiseen.

- Revontulilla on monta nimeä, selittävät kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson. He vastaavat kuulijoiden kielikysymyksiin.

- Viikon uudissana on runousaamiainen.

- Kirjailija ja yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi haahuilee pakinassaan Helsingissä. Olo on kuin turistilla kun paikkoihin on hankala löytää ja nuoret muijittelevat päin naamaa.

- Juontajana Merja Laitinen.

[email protected]

Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Juontajana Malmöstä: A-L Hirvonen Nyström

Kielipuoli
[email protected]