Kielipuoli

Häätökiitäjä ja vitgumpseglare, siinä ovat uudet nimet linnulle, jonka vanha nimi koettiin loukkavana ja halventavana. Nyt rasistiset linnunnimet on siivottu pois sekä Ruotsissa että Suomessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kielipuolen aiheita:

- Annika Lantto työskentelee navetassa. Pakinassaan hän paljastaa, miksi me kaikki olemme riippuvaisia lehmistä.

- Remu Aaltonen puhuu ihan omanlaista stadin slangia. Saamme asiantuntijan selityksen siihen ja sanoihin svedut ja toukohousut. 

- Viikon uudissana on valumakakku.

- Kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kielellisiin pulmiin, esimerkiksi kukkaropiru.

- Malmössä on nykyään jonoa suomenkieliseen esikouluun.

Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

[email protected]

Heli Blomberg ei pidä sanoista munakoiso tai äggplanta, siksi hän valmistaa vihanneksesta vuohenjuuston kera vuohenjuustoyllätyksen. Kielipuoli ruotii myös yleisiä väärinkäsityksiä suomen kielestä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Kaikki ruokasanat eivät maistu ruokabloggaajankaan suussa. Sundsvallilainen Heli Blomberg kokkaa paljon ja mielellään, mutta välttelee munakoiso-sanan käyttöä. Äggplantakin kuulostaa hänen mielestään rikkaruoholta.

- Suomen kielestä sanotaan esimerkiksi, että sanat ovat pitkiä, kieli on vaikea oppia ja se kuulostaa kovalta. Kielipuoli setvii suomen kieleen liittyviä ennakkoluuloja.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat ottaneet selvitettäväkseen sanat: miukumauku, seimi, yökyöpeli ja sumplia.

- Suomen ja Ruotsin uudissanalistoilla on tällä kertaa yllättävän paljon samoja sanoja. Ruotsin uudissanalistan sanalle framtidsfullmakt on jo olemassa ruotsinsuomalainen vastine ennakkovaltakirja tai ennakkovaltuutus.

- Suomessakin lasten ja nuorten lukutaito heikkenee, vaikka onkin vielä huipputasoa. Siellä on aloitettu Lukeva koulu -hanke hyvän lukutaidon ylläpitämiseksi.

- Juontajana Merja Laitinen

[email protected]

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät rosolli-sanan alkuperää. Mukana myös Kalle Kniivilä, joka kirjoittaa kirjansa kolmella kielellä ja Aulis Kytömäki, jolta on tullut lastenkirja suomeksi ja ruotsiksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Sillisalaattia sanotaan Suomessa rosolliksi, minkä takia?

- Kalle Kniivilä kirjoittaa Venäjää ja venäläisiä käsittelevät kirjansa useimmiten ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja lopuksi esperanton kielellä.

- Aulis Kytömäki on julkaissut ensimmäisen lastenkirjansa Kelkkasaaren Liisa. Hän teki kirjasta sekä suomen- että ruotsinkielisen version.

- Suomen uudissanalista 2017 on julkistettu, mukana muun muassa sinkkumuna, äijähaara, kaiketon ja hyönteisleipä. Uudissanaeksperttimme kielenhuoltaja Henna Leskelä kommentoi.

- Juontajana Merja Laitinen.

Adventti, joulu ja härkäviikot ovat kielenhuoltaja Riina Heikkilän selitettävinä, kun yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi puolestaan kertoo, kuinka hän kommunikoi eläintensä kanssa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Ensimmäinen adventti oli tänä vuonna niin myöhään, että neljäs adventti on jouluaattona.

- Hevoset Hit ja Lukas ymmärtävät omistajaansa Henriikka Leppäniemeä ja Henriikka ymmärtää aika pitkälle hevostensa sanatonta kieltä.

- Viikon uudissana on rakkausperäinen maahanmuutto.

- Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä ovat saaneet selvitettäväkseen muun muassa käsitteet lahopää ja puupää.

- Pienet kielet ja uhanalaiset kielet kiinnostavat monia, sanoo yliopisto- opettaja Riitta-Liisa Valijärvi, joka on kirjoittanut pohjoissaamen kieliopin englanniksi.

Juontajana Merja Laitinen.

Presidentti, tasavalta, itsenäisyys ovat ja ovat olleet tärkeitä suomalaisia sanoja viimeisen sadan vuoden aikana.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Uudissana on tällä viikolla reipas: kuntoiluportaat ovat suosittu ilmiö Suomessa.

- Itsenäisen Suomen sana on valittu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kilpailussa: Sisu - totta kai, vai miten se olikaan?

- Onhan suomen kielestä hyötyä, varsinkin kun on puhelinmyyjistä kyse. Pentti Salmenranta pakinoi.

- Suomesta löytyy ainakin noin 500 vierasta kieltä, ja vieraiden kielten puhujien määrä kasvaa.

- Oppilaiden lukutaidot heikkenevät.

Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

Viikon uudissana koskee uutta ilmiötä suomalaisissa ruokakaupoissa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Mutta kaikki uudissanat eivät jää käyttöön. Kuka esimerkiksi nykypäivänä sanoo autoa hyrysysyksi, paitsi Aku Ankka?

- Jättebra vai riittääkö ainoastaan bra? Miksi suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät aina ymmärrä toisiaan, vaikka puhuvatkin samaa kieltä? Maiden välinen tutkimushanke selvittelee asiaa.

- Esikoululaisten kielellinen kehitys on riippuvaista siitä, että henkilökunta osaa lasten kieliä. Yleinen monikielisyyden tukeminen ei riitä, sanoo asiantuntija Leena Huss.

- Annika Lantto tietää, mikä voima sanoilla on. Ne voivat satuttaa ja jättää rumia ja pitkäaikaisia jälkiä. Pakinassaan hän kertoo vanhoista tapahtumista, jotka ovat nousseet pinnalle #metoo-kampanjan vuoksi.

- Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin, esimerkiksi tähän: Mitkä on suomen kielen näkymät tulevaisuudessa?

Anna-Lotta Hirvonen Nyström
[email protected]

Kirjailija Asko Sahlberg antaa neuvoja onnistuneen kaunokirjallisen lauseen rakentamiseen. Viestinnän ammattilainen Heli Blomberg ilmaisee mieluiten tunteensa suomeksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Asko Sahlbergin mielestä kirjailija William Faulknerin lause: Murheesta ja tyhjyydestä valitsen murheen romaanista Villipalmut hipoo täydellisyyttä. Romaanin ensimmäinen virke voi parhaimmillaan koukuttaa kirjojen ostajan tai kustantamon kustannustoimittajan välittömästi, Sahlberg toteaa.

- Sundsvallilainen Heli Blomberg koki melkoisia eroja ruotsalaisessa ja suomalaisessa tavassa ilmaista tunteita kun hän 30-vuotiaana muutti Ruotsiin. Oj, vad jag är lycklig tuntui teennäiseltä, vitsit miten hyvä juttu paljon turvallisemmalta.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kielikysymyksiin.

- Viikon uudissana on triggeröityä.

Juontajana Merja Laitinen.

Karjalan kieli on nousussa Suomessa - uusi sukupolvi pyrkii elvyttämään sitä. Lisää opetusaikaa kansallisille vähemmistökielille, mutta ei vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Saamme myös viikon uuden uudissanan

- Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijakysymyksiin

- Aira Bengtson kertoo, miksi on tärkeää kirjoittaa kokemuksistaan lapsenlapsia ajatellen

- Yrjö Risunen pakinoi siitä, kun serkkupoika päätti opetella espanjaa

Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

Suomessa kirjallisuusterapia-koulutuksia on ollut jo kauan. Pia Bergström aloitti Ruotsin ensimmäisen kurssin, ja jonosta päätellen kiinnostusta piisaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Pyytääkö kukaan enää kättä, kun suunnittelee naimisiin menoa? Kielenhuoltajat kertovat mistä sanonta tulee.

- Erkki Löfberg näki tarpeen, ja teki tietokirjan kielistä lapsille.

- Henriikka Leppäniemi Lundista miettii, miksi niitä huonoja kielipäiviä oikein on, ja mitä niille voisi tehdä.

- Venäläis-suomalaisesta koulusta ruotsinsuomalaisten oppilaiden äidinkielenopettajaksi - Heljä Uusitalo kertoo muutoksesta.

Anna-Lotta Hirvonen Nyström
[email protected]

Rosa Liksom kirjoitti ensimmäisen kirjansa meänkielellä. Tutkija Enik Molnár Bodrogi pitää meänkieltä tärkeimpänä yhdistävänä tekijänä meänmaalaisille.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Kirjailija Rosa Liksomin kirja Everstinna on kirjoitettu meänkielellä, joka on kirjailijan rakastama äidinkieli.

- Romanianunkarilainen tutkija Enikő Molnár Bodrogi asettaa meänkielen tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi meänmaalaisia yhdistävistä tekijöistä.

- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson selvittävät sanoja vieras, United kingdom ja naisansa.

- Viikon uudissana on viululanteet.

- Käki kukkuu Salmenrannan Pentille hänen pakinassaan. Kuinka paljon onkaan käkeen liittyviä sanontoja ja kaskuja!

- Juontajana Merja Laitinen.