
Sign up to save your podcasts
Or


Oletko tarinasi vanki?
Kerromme itsestämme tarinoita toisille - mutta myös oman mielemme sisällä. Joskus saatamme kertoa itsellemme rajoittavaa tarinaa. Emme ehkä uskalla ottaa uusia askelia urallamme tai muuten elämässä - koska uskomme omaa tarinaamme.
Psykologiassa persoonallisuutta, identiteettiä ja henkilön minäkuvaa jäsennetään monin tavoin. Puhutaan persoonallisuuden piirteistä, taipumuksista sekä asenteista, arvoista ja tyypillisistä sopeutumismalleista, tavoista toimia.
Tämän jakson aiheena on narratiivinen eli tarinamuotoinen identiteetti - ja miten itsestämme kertomamme tarina - tai tarinat - vaikuttavat meihin.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mikä on narratiivinen, tarinamuotoinen identiteetti?
- Millaisia tarinoita kerromme itsestämme?
- Pysyykö tarina minusta muuttumattona - ajasta ja tilanteesta toiseen?
- Voivatko tarinat olla haitallisia - voimmeko olla tarinamme vankeja?
- Miten voimme muuttaa tarinaamme?
Lisätietoja:
Pekka Tölli Linkedin @pekkatolli
Pekka Tölli Instagram: @petolli
Pekan jaksossa mainitseman Dan McAdamsin videoita, kirja ja tieteellisiä julkaisuja narratiivisesta identiteetista:
Videot:
The Power of Telling Your Story | Dominic Colenso | TEDxVitoriaGasteiz
The Power of Personal Narrative | J. Christian Jensen | TEDxBYU
The Self as a Story - Dan McAdams Monmouth College
Kirja:
McAdams, D. P. (2015). The art and science of personality development. New York: Guilford Press.
Tieteellisiä julkaisuja:
McAdams, D.P. (1995). "What do we know when we know a person?". Journal of Personality. 63 (3): 365–395
McAdams, D. P.; McLean, K. C. (2013). "Narrative Identity". Current Directions in Psychological Science. 22 (3): 233–238.
McAdams, D. P., & Guo, J. (2015). Narrating the generative life. Psychological Science, 26, 475-483.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy
- Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi
Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!
Kaipaatko muutosta arkeesi? Puuttuuko elämästäsi jotain? Olet ehkä tyytyväinen elämääsi, mutta haluat silti jotain uutta ja innostavaa?
Tämän jakson aiheena on elämänmuutos ja miten siinä voi onnistua.
Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Muutos mielessä - kohti omannäköistä elämää (Atena 2022).
Tässä jaksossa kuulet mm.
- Mitä tehdä jos huomaa kaipaavansa muutosta elämäänsä?
- Miksi elämänmuutos voi tuntua pelottavalta?
- Miten pelkoa voi lievittää?
- Miten aloittaa muutos?
- Mikä auttaa onnistumaan muutoksessa?
- Millaisia esteitä muutoksessa onnistumiselle on?
Lisätietoja:
Anu Tevanlinnan nettisivut
Anu Tevanlinna Instagramissa
Anu Tevanlinna Linkedin:ssa
Anu Tevanlinna Atenan sivuilla
Anu Tevanlinnan kirjat:
Muutos mielessä - Kohti omannäköistä elämää (Atena 2022)
Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020)
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
Kaupallinen yhteistyö: WeMind Suomi
Oppimisvaikeudet hidastavat ja vaikeuttavat oppimista. Ne voivat ilmetä eri tavoin riippuen millaisia taitoja opetellaan. Erilaiset ja eritasoiset oppimisvaikeudet ovat verrattain yleisiä, ja niitä on myös aikuisilla.
Oppimisvaikeuksista psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on WeMind Suomen toimitusjohtaja, psykologi Juulia Järvdike. WeMind on Ruotsin suurin psykologipalveluita tarjoava yritys. Suomessa WeMind aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Juulia on tehnyt pääosan työurastaan WeMindilla neuropsykiatrian alalla tutkien lasten ja aikuisten kehityshäiriöitä.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä oppimisvaikeudet ovat?
- Miten ne ilmenevät?
- Mistä oppimisvaikeudet voi tunnistaa?
- Miten ne näkyvät lapsen - tai aikuisenkin - arjessa?
- Miten vanhempi voi auttaa lastaan?
- Millaista apua on saatavilla ja milloin sitä kannattaa hakea?
Juulia kertoo myös miten hänen omat oppimisvaikeutensa ja niihin saatu tuki eri elämänvaiheissa ovat vaikuttaneet hänen työuraansa.
Lisätietoja:
Jos sinua mietityttää läheisesi tai oma oppimisvaikeutesi - tai kaipaisit mahdollisuutta keskustella psykologin kanssa, varaa nyt toukokuun 2023 loppuun asti maksuton ensikäynti WeMindilla.
Ajan voit varata WeMindin nettisivuilta tai soittamalla ajanvaraukseen. Lisää tietoa www.wemind.fi
Lue lisää oppimisvaikeuksista WeMindin sivuilla: Oppimisvaikeudet koulunkäyntihaasteiden taustalla?
WeMind Suomen verkkosivut: wemind.fi
WeMind Suomi Instragramissa: @wemind_suomi
WeMind Suomi tarjoaa tutkimustietoon perustuvia lyhytterapeuttisia psykologien tarjoamia hoitojaksoja sekä psykologisia tutkimuksia Helsingin keskustassa. WeMindin ammattilaiset ovat psykologeja ja siten heidän ammattitaitoaan on mielenterveyden hoitamisen lisäksi oppimisen tai kehityksen haasteiden tutkimus ja selvitys.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
Vitkutteletko? Lykkäätkö tekemisiäsi myöhemmäksi - vaikkei ehkä kannattaisi? Psykologiassa itselle haitallista, ahdistusta ja erilaista henkistä kärsimystä aiheuttavaa viivyttelyä kutsutaan prokrastinaatioksi.
Prokrastinaatiosta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on opintopsykologi ja Aalto-yliopiston opinto- ja uraohjauspsykologien esihenkilö, Mikko Inkinen. Hän on auttanut työssään satoja prokrastinoivia, kouluttanut aiheesta ja tutkinut ilmiötä yliopistokontekstissa.
Tässä jaksossa käsitellään mm. kysymyksiä:
Mitä prokrastinaatio tarkoittaa?
Millaisia tekijöitä prokrastinaation taustalla voi olla?
Miksi vitkuttelemme, lykkäämme asioita?
Mitä haittoja prokrastinoinnista voi seurata?
Miten prokrastinoinnista voi päästä eroon?
Lisätietoja:
Mikko Inkinen keskustelee prokrastinaatiosta opintopsykologi Henna Niivan kanssa Aalto yliopiston opintopsykologien Paras hetki päivässä -podcastin jaksoissa:
18. Prokrastinointi, viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu. Osa 1
19. Prokrastinointi, viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu. Osa 2
Jos aikaansaaminen kiinnostaa, niin kannattaa kuunnella Psykopodiaa jakso 110. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja.
Aikaansaamisessa ja prokrastinoinnin hallintaan apua voit saada myös näistä:
- Aalto-yliopiston Tuumasta toimeen - aikaansaamisen aakkoset -verkkokurssi
- Englanninkielinen, prokrastinaatio-tutkija Piers Steelin sivusto prokrastinaatiosta: Procrastinus.com https://procrastinus.com/
Mikko Inkisen julkaisuja prokrastinaatiosta:
- Inkinen, M., Mikkonen, J., Heikkilä, A., Tukiainen, M., & Lindblom-Ylänne, S. (2012). Aikaansaamattomuuden psykologiaa. Psykologia, 47(3), s. 172-181
- Lindblom, Saariaho, Inkinen, Haarala-Muhonen & Hailikari (2015). Academic procrastinators, strategic delayers and something betwixt and between: An interview study. Frontline Learning Research, 3(2), s. 47-62.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
Mitä sinussa tapahtuu, kun kohtaat haasteita, yllättäviä tilanteita tai elät muutosten keskellä? Miten reagoit? Miten palaudut?
Näissä tilanteissa tarvitsemme resilienssiä eli psyykkistä selviytymisvalmiutta, mielen joustavuutta ja kykyä palautua.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana resilienssistä keskustelemassa on kasvatustustieteen tohtori, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Tuija Hytönen. Hän on perehtynyt resilienssiin työelämässä ja kehittänyt resilienssivalmennusta vuodesta 2019. Tuija työskentelee henkilöstön kehittämispäällikkönä Helsingin poliisilaitoksessa.
Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä resilienssi tarkoittaa?
- Mihin, milloin ja miksi resilienssiä tarvitaan?
- Miten itsessä ja yhteisössä voi tunnistaa resilienssiä?
- Mikä merkitys resilienssillä on yhteiskunnallisesti?
- Tuija kertoo myös keinoja vahvistaa sekä yksilöllistä että työyhteisön resilienssiä.
Lisätietoja:
Tuija Hytönen LinkedIn:ssa.
Resilienssiä kannattaa rakentaa. Tuija Hytönen, Tuula Vehmas, Valtiolla.fi 23.4.2020
Kirjoja resilienssistä:
Lipponen, K. (2020) Resilienssi arjessa. Duodecim.
Poijula, S. (2018) Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja.
Uusi-seelantilaisen yhteiskunnallisen organisaatioiden resilienssin kehittämiseen erikoistuneen asiantuntijayrityksen Resilient Organisations sivut: https://www.resorgs.org.nz/
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
Yksinäisyys on ikävä ja kipeä tunne. Yksinäisyyttä voi kokea myös parisuhteessa ja kaveriporukoissa. Se voi olla kokemus yhteyden puutteesta toisiin ihmisiin. Yksinäisyys on eri kuin halu olla yksin.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina yksinäisyydestä ja yksinäisyyden tunteesta, yksin ja yhdessä, keskustelemassa ovat CupOfTherapy eli psykoterapeutti Antti Ervasti ja kuvittaja Matti Pikkujämsä. Heidän uusin kirjansa on Yksi näistä hetkistä - 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta.
Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä:
- Millainen kokemus yksinäisyys on?
- Millaisia tarinoita yksinäisyyden taustalla voi olla?
- Millaiset tekijät lisäävät yksinäisyyden kokemusta?
- Miten yksinäisyys ja yhteyden puute näyttäytyy parisuhteessa?
- Miten yksinäisyyttä voi vähentää?
Antti ja Matti kertovat myös omista yksinäisyyden kokemuksistaan.
Lisätietoja:
CupOfTherapyn kirjan Yksi näistä hetkistä - 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta (Gummerus 2021) voit tilata täältä.
CupOfTherapyn löydät verkosta, YouTubesta, Instagramista ja LinkedIn:sta.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
Oletko huomannut vastaavasi keskustelukumppanisi hymyyn? Tai oletko tuntenut surua, kun ystävälläsi on paha olla? Tunteiden tarttumista tapahtuu, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa - olimme kotona, töissä tai vaikka asioimassa kaupassa.
Tunnetartunnan tutkimus on alkanut auttamistyössä havaitusta sijaistraumatisoinnin ilmiöstä, mutta se on läsnä meidän jokaisen arjessa.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tunnetartunnasta keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti Anna Peltola. Hän kirjoitti psykoterapiaopintojensa opinnäytetyön tunnetartunnasta.
Peilaamme vuorovaikutuksessa huomaamattammekin toistemme ilmeitä, eleitä ja asentoja. Ilo, innostus ja nauru tarttuvat. Niin myös ikävät tunteet.
Tuomme erilaisiin tilanteisiin mukaan tunteita, mutta meidän on myös mahdollisuus säädellä ja vaikuttaa siihen miten annamme toisten tunteiden vaikuttaa itseemme. Se vaatii tiedostamista sekä kykyä ottaa etäisyyttä ja säädellä omaa autonomista hermostoa.
Tiedostamaton raskaisiin tunteisiin liittyvä pitkittynyt tunnetartunta voi kuormittaa ja uuvuttaa, erityisesti auttamistyössä.
Anna ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä:
- Mitä tunnetartunnalla tarkoitetaan?
- Miksi ja miten tunteet tarttuvat?
- Millaisissa tilanteissa tunnetartuntaa tapahtuu?
- Mitä haittaa ja hyötyä tunteiden tarttumisesta voi olla?
- Mitä sijaistraumatisoituminen tarkoittaa - ja miten se liittyy tunnetartuntaan
- Miten kuormittavaa tunnetartuntaa voi purkaa tai käsitellä?
Lisätietoja:
Tunnetartunnan tutkimuksesta kiinnostuneiden kannattaa aloittaa vaikka tästä artikkelista:
Prochazkova, E., & Kret, M. E. (2017). Connecting minds and sharing emotions through mimicry: A neurocognitive model of emotional contagion. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 80, 99-114.
Auttamistyötä tekeville lukusuositus sijaistraumatisoinnista on tämä kirja:
Rothschild, Babette, ja Rand, Marjorie L. (2010): Apua auttajalle: myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki,Traumaterapiakeskus (2010).
Tunteita ja tunteiden säätelyn teemoja käsitellään myös jaksoissa:
- 10. Tunteet työelämässä.
- 85. Vaikeat tunteet työelämässä
- 48. Kateus ja some.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
Itsensä johtamisella tarkoitetaan viisaita valintoja työpäivän aikana ja vapaalla. Siihen sisältyy ajanhallinta, työn suunnittelu ja palautumisesta huolehtiminen. Se on oman toiminnan ohjausta, suunnittelua ja sen seurantaa.
Jotta voi johtaa itseään hyvin, on myös tunnettava itsensä. Itsetuntemus kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ja itsen kanssa. Itsetuntemukseen sisältyy oman osaamisen, taitojen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Siihen liittyy myös kyky havainnoida itseään ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja - myös omia hyviä ja huonoja puolia.
Tämän jakson aiheena on itsetuntemus ja itsensä johtaminen.
Jakson juontaja on poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Jakson asiantuntijavieras on Psykopodiaan vakiojuontaja, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL) Nina Lyytinen. Hän on kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Sirpa Pääkkösen kanssa itsensä johtamisesta kirjan Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle (Otava 2022).
Tässä jaksossa kuulet mm.
- Mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan?
- Mikä merkitys itsetuntemuksella ja arvoilla itsensä johtamiselle?
- Miten omaa tekemistään kannattaa johtaa?
- Mitä sudenkuoppia ja kompastuskiviä itsensä johtamiseen liittyy?
- Lopuksi Nina antaa myös käytännön vinkkejä itsensä johtamiseen.
Lisätietoja:
Nina Lyytinen, Sirpa Pääkkönen. Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Otava 2022.
Kirjasta ja sen tekijöistä voit lukea lisää kirjan kotisivuilta.
Voit tilata kirjan kotiisi sekä hankkia sen e-kirjana tai Ninan lukemana äänikirjana esimerkiksi Otavan sivujen kautta tai Suomalainen.comin kautta.
Nina Lyytinen Twitterissa ja LinkedIn:ssa.
Sirpa Pääkkönen Facebook, Twitter ja LinkedIn.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
(Uusinta): Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.
Tässä syyskuussa 2019 alunperin julkaistussa jaksossa (13.) psykologi Nina Lyytinen keskustelee motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.
Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.
Tässä jaksossa pohditaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?
Miten esteitä on mahdollista ylittää?
Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?
Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?
Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?
Miten motivaatio vaikuttaa?
Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?
Jakson linkit:
Satu Pihlajan kotisivut
Satu Pihlaja: Aikaansaaminen taika
Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirja
Satu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.
Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.
Seuraa Psykopodiaa somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa
Työ ja työurat ovat entistä monimuotoisempia ja yhdistävät erilaisia asioita, aloja ja tapoja tehdä työtä ja toteuttaa itseään. Vain harva meistä tekee työuransa enää yhdellä kapealla polulla.
Tämän jakson aiheena on moniosaaminen ja monimuotoinen työura.
Psykologi Nina Lyytisen vieraana on coach, kehittäjä, työpsykologiasta väitellyt tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Inkeri Ruuska.Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan: Monisoaamisen renessanssi. Opas työelämän edelläkävijöille.
Tässä jaksossa kuulet mm.
- Mitä moniosaaminen on ja millaisia moniosaajat ovat?
- Miten voit rakentaa moniosaajuutta ja moniosaajan henkilöbrändiä urallasi?
- Mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja moniosaajuudesta on?
Linkkejä:
Inkeri Ruuskan yritys Inspiraatiopaja verkossa ja Instagramissa.
Inkeri Ruuska LinkedIn:ssa ja Twitterissa.
Moniosaamisen renessanssi : opas työelämän edelläkävijöille, Inkeri Ruuska (Basam Books, 2022), kirjan sivut verkossa ja kirja kustantajan sivuilla.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
From the publisher's feed
Psykopodiaa on psykologian aiheita ja ilmiöitä käsittelevä podcast, jonka emäntä on psykologi Nina Lyytinen. Joka jaksossa Ninan kanssa keskustelemassa on asiantuntijavieras.
Podcast sopii Sinulle, jos olet kiinnostunut työssä jaksamisesta, hyvästä johtamisesta, omista vaikuttamisen keinoista hyvinvointisi edistämiseen - ja yleisesti ihmisistä, ihmismielestä ja ihmisen käyttäytymisestä.
Psykologiliitto valitsi Nina Lyytisen Vuoden psykologiksi 2023 mm. vaikuttavasta toiminnasta psykologisen tiedon popularisoinnista Psykopodiaan kautta.
—IG, FB: @psykopodiaa / Anna palautetta, ehdota aiheita!

8 Listeners

10 Listeners

5 Listeners

2 Listeners

1 Listeners

2 Listeners

1 Listeners

2 Listeners

0 Listeners

0 Listeners

3 Listeners

1 Listeners

0 Listeners

0 Listeners

0 Listeners