Psykopodiaa-podcast

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?

Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.

Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).

Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa?  

- Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?

- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? 

- Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?

- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?

Lisätietoja:

Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.

Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:

- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?

- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?

- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö 

- 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?

- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?

Silja Kosola X/Twitterissa.

Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.

Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.

Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?

Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?

Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähän

Kaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Kaupallinen yhteistyö: TSR:n rahoittama Valitse ilo ja innostus -hanke.

Miten ergonomiasta huolehditaan teidän työpaikallanne? Tässä jaksossa käsittelemme kokonaisvaltaista ergonomiaa ja sen merkitystä työelämässä. Ergonomialla on suuri vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Jaksossa kuulet, kuinka ergonomiset toimenpiteet ovat parantaneet työterveyttä ja sujuvoittaneet työntekoa.

Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on FT (työterveyshuolto), TtM ja toimitusjohtaja Virpi Fagerström Ergomentor Oy:stä.

Kun ergonomia on kunnossa, työ sujuu jouhevasti, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja työn tehokkuus sekä tuottavuus paranevat. Onnistuminen vaatii ylimmän johdon strategista sitoutumista ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti operatiivisella ja työntekijätasolla.

Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä ergonomia työelämässä tarkoittaa?

- Miksi ergonomia ja sen huomioiminen on tärkeää?

- Miten ergonomia vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin?

- Millä tavoin ergonomia edistää työhyvinvointia ja tiimien toimivuutta?

- Kuka on vastuussa hyvästä ergonomiasta?

- Mitä meistä jokainen voi tehdä ergonomian parantamiseksi?

Lisätietoja:

Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeesta ja ergonomiakoulutuksista saat lisätietoa täältä.

Valitse Ilo ja Innostus hankkeessa pidetään ergonomiatietoiskuja, joihin voit tutustua ja ilmoittautua täällä. 

Virpi Fagerström LinkedIn, Instagram, X/Twitter.

Ergomentor on koulutus- ja konsultaatioyritys, jonka tehtävänä on kehittää inhimillistä työelämää. Järjestämme koulutuksia ja tapahtumia. Huolehdimme, etteivät ihmiset sairastuisi työssään, vaan työtä voitaisiin tehdä häiriöttömästi, sujuvasti ja tehokkaasti inhimillisyys huomioiden. Pidämme paljon ergonomiakoulutuksia, joiden avulla ennaltaehkäisemme organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ja toimimme heidän kumppaneinaan työn kehittämisessä.

Ergonomiassa lähdemme kokonaisvaltaisesta ergonomiasta, johon kuuluvat fyysinen, organisatorinen ja kognitiivinen ergonomia. Kun ergonomia on työpaikalla kunnossa, niin työt sujuvat, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sekä työ on tehokasta ja tuottavaa. Onnistuminen edellyttää ylimmän johdon strategista toimintaa ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota operatiivisella ja työntekijätasolla jatkuvasti toteutetaan ja kehitetään muiden sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työsuojelun, työterveyshuollon ym. kanssa yhteistyössä. Konkreettisesti hyvä ergonomia näkyy organisaatiossa työn tuottavuuden kasvuna ja organisaation veto- ja pitovoiman lisääntymisenä.

Lisätietoa koulutuksistamme löydät www.ergomentor.fi.

Lue myös aiheesta kirjoitettuja blogeja osoitteesta: https://ergomentor.com/ajankohtaista/ 

Löydät meidät Facebookista: https://www.facebook.com/ergomentor 

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tunnemme usein häpeää, kun vertailemme itseämme muihin tai emme koe tulevamme nähdyksi sellaisina kuin haluaisimme. Häpeä on ikävä tunne, mutta sillä on myös suojaava rooli. Häpeä auttaa meitä korjaamaan käyttäytymistämme silloin, kun olemme rikkoneet ryhmän sääntöjä tai toimineet itsekkäästi.

Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kognitiivinen ylemmän erityistason psykoterapeutti, kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Katja Myllyviita. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Häpeän hoito (Duodecim, 2020).

Häpeästä ei tarvitse pyrkiä kokonaan eroon. Häpeän tunnistaminen on tärkeä osa sosiaalista taitavuutta. Sen tiedostaminen ja käsittely voivat johtaa syvempään itseymmärrykseen ja parempaan vuorovaikutukseen muiden kanssa. Häpeä on haitallista silloin, kun tunne jää päälle ja tarkastelemme itseämme jatkuvasti kriittisessä valossa.

Nina ja Katja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä 

- Mitä häpeä tunteena tarkoittaa?

- Mistä häpeä kumpuaa? 

- Miten häpeä vaikuttaa mielenterveyteen?

- Miten häpeä vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöön?

- Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa, että häpeän tunne vaikuttaa heikentävästi omaan mielialaan?

Lisätietoja:

Katja Myllyviidan verkkosivut.

Katja Myllyviita Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.

Täältä voit tilata Katja Myllyviidan kirjan: Häpeän hoito (7.painos, Duodecim, 2024). 

Katja Myllyviidan haastattelu häpeästä Psykologi-lehdessä (21.8.2020): Häpeä lievittyy myötätunnolla.

Jos pidit tästä jaksosta, voisit olla kiinnostunut myös näistä:

- 25. Itsemyötätunto

- 40. Itsekriitiisyys

- 11. Yksinäisyys

- 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy
-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa. 

Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.

Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen. 

Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä:

- Mitä tunnesyöminen on?

- Miten tunnesyöminen ilmenee?

- Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla?

- Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla?

- Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy?

- Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen?

Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä.

Jakso on alunperin julkaistu 18.1.2021.

Jakson linkit:

Katarina Meskanen Instagram:ssa: @psykat.fi

Katarina Meskasen www-sivut: www.psykat.fi

Katarina Meskanen LinkedIn:ssa

Katarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus)

Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute

-----

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.

Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?

- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?

- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?

- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?

- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?

Jakso on alunperin julkaistu 24.2.2020.

Jakson linkit:

Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/

Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/

Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell

Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html

Ronnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan.

Ronnie on vieraana myös näissä jaksoissa:

- 40. Itsekriittisyys.

- 73. Rajojen asettaminen.

-----

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.

Muuttuvassa maailmassa organisaatiolta vaaditaan ketteryyttä ja radikaalia muuntautumiskykyä. Tätä voi oppia jazzbändeiltä. Jazzbändien opeista johtamiselle ja johtajalle psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on jazzjohtamista tutkinut kauppatieteiden tohtori, tutkija ja johdon kouluttaja Patrick Furu.

Nina ja Patrick ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä:

- Miten jazzbändiä voi käyttää vertauskuvana ja mallina työelämän haasteiden haasteiden hallintaan?

- Miten jazzbändin toimintaperiaatteet voivat toimia johtamisen keinoina? 

- Mitä konkreettisia asioita johtaja voi tehdä edistääkseen tiimin yhteistoimintaa ja luodakseen psykologista turvallisuutta?

- Miten virheitä kannattaa käsitellä, jotta se tukee niistä oppimista, psykologista turvallisuutta ja jatkuvaa kehittymistä?

Lopuksi Patrick kertoo käytännön keinoja, joilla inhimillinen johtaminen työpaikoilla toteutuu paremmin.

Lisätietoja:

Patrick Furu vastaa Aalto EE:llä yritysten ylimmälle johdolle suunnatuista ratkaisuista. Lisäksi Patrick toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkijana sekä opettaa johtamista Hult International Business Schoolissa Yhdysvalloissa.

Patrick Furu LinkedIn:sssa. 

Lue lisää jazzjohtamisesta:

- Johtaja, nämä asiat voit oppia jazzmuusikolta (Aalto Leader’s Insight 23.4.2024)

- Maestrokaksikko mullisti johtamisen yllättävällä opilla – Huipputiimit tarvitsevat improvisaatiota, he opettavat. (Kauppalehti Fakta 5/2024 €)

Patrickin kirja jazzjohtamisesta:

- Patrick Furu: Jazzia johtamiseen. (Alma Talent 2013).

Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.

Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.

Lue lisää: aaltoee.fi

Kaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders’ Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä. 

Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Mandatum.

Miten ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä? Sijoittaminen on päätöksentekoa valtavan informaatiotulvan keskellä. Lisäksi sijoittamisessa pitää pystyä tekemään päätöksiä mahdollisimman systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.

Sijoittamisen psykologiaa -jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa Mandatumin allokaatioratkaisuista vastaava johtaja Lassi Järvinen.

Sijoituspäätöksiä voi lähteä ratkomaan esimerkiksi keskustelemalla niistä varainhoitajan kanssa. Mandatumin varainhoidon asiakkaana henkilökohtainen varainhoitajasi perehtyy tavoitteisiisi ja tarpeisiisi. Varojasi hoidetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvia markkinatilanteita hyödyntäen. Varainhoitajasi varmistaa, että sinulla on aina tarpeitasi parhaiten palveleva sijoitus- ja palvelukokonaisuus. 

Tässä jaksossa kuulet mm.

- Mistä sijoittamisessa on psykologisesti kysymys?

- Mitä kysymyksiä kannattaa miettiä ennen sijoittamisen aloittamista?

- Millaisia tunteita sijoittamiseen liittyy?

- Miten luontaiset ajattelun vinoumamme vaikuttavat sijoutuspäätöksiin?

- Millainen on ihannesijoittaja?

- Mitä tavoitteet ja rajoitteet tarkoittavat sijoitusmaailmassa?

Lisätietoja:

Mandatum on merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka yhdistää rahan ja hengen erikoisosaamisen. Mandatumilta saa laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa ratkaisut sekä henkilöasiakkaille että yritys- ja yrittäjäasiakkaille. 

Lue lisää: mandatum.fi

Jos haluat keskustella varainhoidosta niin voit jättää yhteydenottopyynnön Mandatumin asiantuntijalle: mandatum.fi/varainhoito

Hyvin suunnitellulla palkitsemisella parannat työmotivaatiota ja yrityksen tuottavuutta. Palkittu-podcastissä Mandatumin huippuasiantuntijat jakavat uusimman tutkitun tiedon, parhaat käytännöt ja yritysmaailmasta jo saadut opit yhdessä mielenkiintoisten vieraiden kanssa palkitsemiseen liittyen. Kuuntele Spotifyissa.

Seuraa Mandatumia: LinkedIn, X / Twitter, Instagram ja Facebook.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.

Neuropsykiatriset (nepsy) piirteet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Piirteiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen. 

Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään.

Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti.

Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori tarvitsevat kasvupolullaan tarvitsevat.

Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko.

He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla? 

- Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa?

- Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy?

- Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää?

Lisätietoja:

Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa—työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset. 

Anna-Reeta Korhonen Instagram: @annarkorhonen

Aslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii. 

Kuuntele: Koti ❤️ koulu -podcast.

JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat seuraamalla Facebookissa  JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset tai Instagramissa @jhl_kasvatusjaohjaus.

JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia.

Ilmoittaudu täällä!

Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Voiko stressin kääntää voimavaraksi?

Kun meitä kehotetaan välttämään stressiä, alamme usein sinnitellä. Se voi itse asiassa ylläpitää stressiä ja pahentaa tilannetta. Toisaalta ponnistelemme meille tärkeiden asioiden eteen. Stressi ei ole pelkästään kielteinen ilmiö. Koemme sitä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tapamme suhtautua stressiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten stressi meihin vaikuttaa.

Jakson aiheena on stressi ja se, miten stressin voi kääntää itselleen voimavaraksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä Laura Sokka. Hän teki väitöskirjansa työuupumuksen vaikutuksista aivojen toimintaan, keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn. Lauralla on yli 20 vuoden kokemus neuropsykologin työstä. Hän työskentelee sekä yritysten että yksilöiden kanssa. Laura käy puhumassa yrityksissä kestävästä työkyvystä ja uupumusriskin pienentämisestä. Lisäksi hän pitää neuropsykologin vastaanottoa.

Nina ja Laura käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä stressi on?

- Mitä kielteisiä ja haitallisia ja toisaalta myönteisiä puolia stressillä on?

- Miten oma suhtautumisemme stressiin määrittää sen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia?

- Miten omaa tapaa suhtautua stressiin  voi muuttaa?

Lisätietoja:

Jos jakson aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelemme mm. jaksoja:

- 32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela.

- 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

- 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus. Vieraana Jari Hakanen.

Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram.

Laura Sokan kirjoituksia stressistä:

- Katso stressiä uusin silmin ja saavuta etulyöntiasema epävarmoina aikoina (Tresentio.fi 11.12.2023)

- Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi (WGH.fi 25.1.2022)

- Ymmärrä stressiä, vahvista henkilöstön pysyvyyttä (WGH.fi 20.10.2022)

Tutkimusartikkeleita suhtautumistavan merkityksestä stressin vaikutuksiin:

- Crum, A. J., Santoro, E., Handley-Miner, I., Smith, E. N., Evans, K., Moraveji, N., Achor, S. & Salovey, P. (2023). Evaluation of the “rethink stress” mindset intervention: A metacognitive approach to changing mindsets. Journal of Experimental Psychology: General, 152(9), 2603. https://doi.org/10.1037/xge0001396

- Yeager, D. S., Bryan, C. J., Gross, J. J., Murray, J. S., Krettek Cobb, D., HF Santos, P., Gravelding, H., Johnson, M. & Jamieson, J. P. (2022). A synergistic mindsets intervention protects adolescents from stress. Nature, 607(7919), 512-520. https://doi.org/10.1038/s41586-022-04907-7

- Crum, A. J., Jamieson, J. P., & Akinola, M. (2020). Optimizing stress: An integrated intervention for regulating stress responses. Emotion, 20(1), 120–125. https://doi.org/10.1037/emo0000670

- Lisää Alia Crumin tutkimuksia löydät mm. Standford Mind & Bodt Labin sivuilta: https://mbl.stanford.edu/

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Kaupallinen yhteistyö: JHL.

Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.

Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.

Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.

Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?

- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?

- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?

- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?

- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?

- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?

Lisätietoja:

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:

- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.

- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?

- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.

- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?

Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.

Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:

Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.

Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?

JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.

Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)

JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.

Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi