Kielipuoli

Karolina Fyrek puhuu yhdeksää kieltä ja aikoo opetella lisää. Kielihullu kannustaa muitakin opettelemaan harvinaisiakin kieliä. - Balkanin kielet ovat erityisesti Karolinan suosiossa.- Kielipuoli urkkii terveyttään testaavilta mitä terveyskäsite pitää sisällään heidän osaltaan. - Viikon uudissana on ebolakättely. - Kielenhuoltajien vastauslaatikossa yhdyssanoista. - Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi pientenkin kielten merkityksestä ...på svenska. - Arvaa kieli + viikon haaste. Juontajana Merja Laitinen.

Sukututkimus perustuu sukunimiin. Sukunimesi voi paljastaa taustasi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

 - Sukunimet ovat sukututkimuksen perusta. Niiden kautta valitaan mitä tutkitaan ja miten. Kun Kielipuoli vieraili Nykvarnissa sukututkimuskurssilla kantoivat paikalla olleiden sukunimet omaa paikallishistoriaansa. Kurssinvetäjä Seppo Remeksen suvulla on talonpoikaisjuuret.

- Meän kieltä arvostetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta sen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sanoo Meän Akateemia-säätiön puheenjohtaja Erling Wande.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät suomen sukulaiskieliä ja viikon uudissana on vierastaistelija.

Juontajana Merja Laitinen.

Kielipuolen kontti pullottaa joulusanoja: esimerkiksi nakukakku ja rokuli sekä joululaulu ja tähtiyö.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Kirsi Blomberg keräilee ihmisten joulusanoja joulumarkkinoilla, haaviin tarttuu niin rauhaa kuin rakkauttakin

- Jouluviikon uudissana: nakukakku

- Eskilstunalaiset naiset listaavat tärkeimmät joulusanat puurokutsuilla. Lämpö ja läheisyys tärkeitä, mutta suuhunpantavaakaan ei voi unohtaa.

- Kielenhuoltajien joululaatikossa on keitinpataan kastettavaa vörttiä, mustia ja yuletiden juuria 

- Manja Lehto muistelee kielimummon kielimenneisyyttä, tunturin rinteillä ja Skånen alangoilla

Juontajana Merja Laitinen

Kielipuoli- språkprogram på finska.

Viherpesu - greenwash, käskytysjohtaminen - management by perkele ja tarinankerronta - storytelling ovat yritysmaailman termejä, jotka tällä kertaa pyörivät Kielipuolen kielellä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Tradenomian ja restonomian opiskelijat Vivi Wendelin, Maj-Lis Konnos ja Ville Lehtinen Suomesta pohtivat yritystalouteen ja johtamiseen liittyviä termejä.

- Ruotsin kielipolitiikka on melko uusi ilmiö. Kielipolitiikan 10-vuotisjuhlaa on juuri vietetty. Kielipolitiikan valmisteluun osallistunut juristi Kaisa Syrjänen Schaal toteaa, ettei kielipolitiikan tavoitteita vähemmistökielten osalta ole vielä saavutettu sillä koulu ei nykyisellään tue lasten kielen kehitystä tyydyttävällä tavalla.  

- Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi väki ja valta sanojen ympäriltä.

- Australiassa kuulee erittäin useita eri kieliä, vanhemmat suomalaiset maahanmuuttajat osaavat vielä suomeakin, kertoo Brisbanessa asuva Paula Hyvönen, joka valmistautuu joulunviettoon suomalaisten jouluruokien tuoksussa.

- Kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän vastauslaatikossa tuoksuvat sahramipullat. Syytinki ja Tähtien sota ovat kuvioissa mukana.

Juontajana Merja Laitinen

Oletko hetasa ja etosa? Valokeilassa Karjalan kieli ja karjalaiset murteet.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Tukholmassa toimiva Karjalaisten Kilta on yli 40:n vuoden ajan kannatellut karjalan kieltä, murteita ja kulttuuria. Kirsi Blomberg tapasi siellä Salmista Laatokan koillisrannalta kotoisin olevan Lahja Johanssonin. Lahjalta löytyy vielä sanoja Salmin murteella.

- Oxelösundissa tapasi joukko peruskoulaisia ja heidän vanhempiaan pikkujoulun merkeissä. Yhteistä koululaisille on se, että he lukevat koulussa suomea. Syksyn ajan ovat hekin, joille ei ennestään ole perustaitoja kielessä, saaneet olla mukana suomen tunneilla. Se on tosi kivaa Lukas Jerkun mielestä. Oppilaat ovat niin innokkaita, että kevätlukukaudella oppitunteja aiotaan pidentää.

- Kielenhuoltajien Hannele Ennabin ja Henna Leskelän vastauslaatikossa sanoja kuten läskimooses ja kankkunen. 

- Viikon pakinan takaa löytyy Andreas Ali Hietala Jonasson, kieliaktivisti ja Ruotsinsuomalaisia sanoja ja ilmaisuja -Facebook-ryhmän perustaja.

Juontajana Merja Laitinen.

Suomen papan puuro on parasta, mutta mitä se oikein on? Perheissä syntyy sanoja ja sanontoja, jotka vain perheenjäsenet ymmärtävät.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Perheet käyttävät usein hauskoja omia sanoja ja sanontoja. Monesti ne ovat lasten keksimiä. Yhteistä keksityille sanoille on se, että ne ymmärretään vain perheen sisällä. Samalla ne kantavat sisällään historiaa ja paljon tunteita. Kirsi Blomberg on etsinyt perheiden omia sanoja löytänyt muunmuassa upin, tomskun ja Suomen papan puuron.

- Västeråsilaisessa Pajusen perheessä on musiikki yleisin kieli. Kun veljekset Raimo ja Reijo Pajunen ryhtyivät perustamaan omaa yhtyettä, haluttiin sukunimi mukaan bändin nimeen, sillä olihan isä Kalevi Pajunen säestänyt itseään Olavi Virtaa. Pekka Pohjola Groupilta ajateltiin lainata group-sanaa bändin nimeen, mutta se ei toiminut, koska ruotsinsuomalainen yleisö äänsi sen joko ruuppa tai ruuppi.

- Kaunokirjallisuuden kääntäjä Janina Orlov hakee käännöksiinsä hyvää rytmiä. Hän kääntää suomesta ja venäjästä ruotsiksi ja sanoo, että kieli pitää tuntea kaikilla aisteillaan. Janina palkittiin käännöstyöstään Suomen valtion ulkomaisella kääntäjäpalkinnolla.

- Myös viikon pakinoija Markku Huovila on pohjakoulutukseltaan kääntäjä, siksi hän varmasti osaakin käännellä ja väännellä sanoja niin taitavasti. Sanakarikatyyriä odotettavissa.

- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Hannele Ennab vastaavat kysymyksiin muunmuassa orja-sanasta ja äijistä sekä ämmistä.

Juontajana Merja Laitinen

Kielipuoli
[email protected] 

Ripustinsilmukka, lenkki tai raksi on hämäläisittäin verkilö.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Suomessa murteet ovat väistymässä yleiskielen tieltä, vaikka ne tukevatkin vahvasti paikallista identiteettiä, kertoo Suomen Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, johtaja Pirkko Nuolijärvi Kirsi Blombergin haastattelussa.

-  Ruotsissakin moni suomalaisperäinen koettaa pysyä mukana suomen kielen muutoksissa ja käyttää huoliteltua yleiskieltä, mutta kauan täällä asuneilla monet murresanat ovat saattaneet säilyä kauemmin kun Suomen yleiskielen vaikutus ei ole niihin purrut. Tarinankertoja ja kirjoittaja Aulis Kytömäki on asunut Ruotsissa 65 vuotta, mutta osaa vielä hyvin vanhaa kortesjärveläistä murretta, jota vain harvat kortesjärveläiset enää taitavat.

- Kielenhuoltajien vastauslaatikossa uusvanha vastine ruotsin fredagsmysille on perjantaihyssy, ei tosin kielenhuoltajien Henna Leskelän ja Hannele Ennabin virallinen suositus vaan henkilökohtainen valinta, jota voi koettaa vakiinnuttaa kieleen.

- Viikon uudissana: sääviha. Keneen se kohdistuu?

- Fil tri Manja Lehto tekee pakinassaan Tikusta asiaa.

Juontajana Merja Laitinen.

Kielipuoli
[email protected]

"Kaikkien sanat sakovat, jokahisen juonet käypi".

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Ammoiset kalevalaisvivahteiset sanat mäkimade ja pötkylähukka eivät kuulu kovin monen sanavarastoon enää. Niistä tuskin arvaa edes että kyseessä on kyykäärme. Juha Jyrkäs on käyttänyt kirjassaan Unen aika suuren joukon matelijoita tarkoittavia sanoja. Ehkä jonkin näistä voisi ottaa käyttöön uudelleen.

- Norrtäljen ja Tukholman Kalevais-seurat ovat tutustuneet vasta ilmestyneeseen loitsukirjaan ja löytäneet sieltä hyviä sanoja uusiokäyttöön.

- Kielipuolen pakinoijan Markku Huovilan kekseliäät kielipiirrokset Kieliviesti-lehdestä vuosilta 2001-14 on kerätty kirjaksi. Huovila kertoo miten oivallukset syntyvät.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa pillata/pillattaa-sanan merkitystä.

- Muusikko ja suomen opettaja Pentti Salmenrannan pakina on ruokaisa piirakoineen ja munavoineen.

Juontajana Merja Laitinen.

Voiko ruotsiksi olla fiksu? Mitä fiksu oikeastaan tarkoittaa. Entä flummig? Kielenhuoltajat selittävät.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

- Kielikysymyksiä Riinalle ja Hennalle voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai vaikka soittaa Sisuradion puhelinvastaajaan 08-784 24 00.

- Suomessa arvioidaan asuvan noin 600 000 ihmistä, joiden on vaikeaa hyödyntää valtavirta tiedotuksen sanakoukeroita ja numeroita. Yksinkertaistaminen on tarpeen, kertoo Tukholmassa vieraillut Selkosanomat lehden toimittaja Petri Kiuttu ja hänen selkotoimittaja kollegansa Lea Suoninen-Erhiö sekä Kimmo Kontio.

- Torshällalaisessa Carlssonin perheessä äidin kielestä on tullut isänkin kieli. Kun äiti Eila puhui lasten, Henrikin ja Elinan, kanssa suomea niin isä Christer oppi kielen siinä sivussa kuuntelemalla. Suomen kielen taidosta on ollut Christerille monenlaista hyötyäkin.

- Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi matkustamisesta.  Vaikka Göteborgin suomalaiset ja helsinkiläiset matkaavatkin samankaltaisilla raitiovaunuilla he eivät välttämättä käytä matkantekovälineestä samoja sanoja.

Juontajana Merja Laitinen