Psykopodiaa-podcast

Kaupallinen yhteistyö: työeläkeyhtiö Elo.

Johtajilla ja esihenkilöillä on paljon vastuuta ja heihin kohdistuu usein korkeita odotuksia. Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu myös jatkuvasti. Työ on siis itsessään vaativaa, jopa kuormittavaakin. Johtajan oma hyvinvointi heijastuu myös henkilöstöön. Siitä kannattaa siis pitää huolta.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina johdon  ja henkilöstön hyvinvoinnista ja näiden yhteydestä keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Katja Hämäläinen ja Heidi Tuohimaa.

He pohtivat mm. näitä kysymyksiä:

- Mitä seurauksia sillä on, jos johtaja ei voi hyvin?

- Millaiset johtamistavat kuormittavat johtajaa ja henkilöstöä?

- Miten itsetuntemus vaikuttaa hyvinvointiin ja johtamiseen?

- Mitä voimavaroja johtajan ja esihenkilön työssä on? 

- Miten johtaja voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan?

Lisätietoa jaksosta:

Katja Hämäläinen ja Heidi Tuohimaa ovat työkykyjohtamisen kehittämispäälliköitä Elossa. Työssään he sparraavat Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvovat ja kouluttavat esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä.  

Katja Hämäläinen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/katja-h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen-43b25436/ 

Heidi Tuohimaa LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/heidi-tuohimaa-she-her-04816b5/ 

Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelut

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo.

Käyttääkö läheisesi liikaa päihteitä? Päihdeongelmat ovat Suomessa yleisiä. Liiallinen päihteiden käyttö aiheuttaa terveyshaittoja ja lisäksi huolta ja kuormitusta myös läheisille. 

Läheisen päihdeongelmasta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri, päihdelääkäri, psykoterapeutti Harri Seppälä. Harri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Tässä jaksossa kuulet mm.

- Millaisia seurauksia liiallisella päihteidenkäytöllä on?

- Mistä päihderiippuvuudessa on kyse?

- Mistä päihdeongelman voi huomata?

- Mitä voi tehdä, jos on huolissaan läheisen päihteidenkäytöstä?

- Miten ja miksi puheeksi ottaminen kannattaa tehdä?

- Missä vaiheessa kannattaa ohjata läheinen ulkopuolisen avun piiriin?

Lisätietoja:

Harri Seppälä on päihdelääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyys) ja ratkaisukeskeinen psykoterapeutti. Hän toimiii Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkärinä. Harrilla on yli 20 vuoden kokemus päihdeongelmaisten hoidosta useissa kymmenissä erilaisissa päihdehoitoyksiköissä (avohoidossa, vieroitusosastoilla ja kuntoutusyksiköissä)

Päihdelinkin sivuilta löydät laajasti lisätietoa eri päihteistä ja mm. vertaistuesta, myös päihdeongelmaisen läheiselle:

Mistä apua: https://paihdelinkki.fi/fi/mista-apua/tietoa-paihdehoidosta

Vertaistukea: https://paihdelinkki.fi/fi/mista-apua/vertaistukiryhmat

Lisätietoa ja apua Terveystalon sivuilla:

Alkoholiriippuvuus ja muu lääkeriippuvuus: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/alkoholiriippuvuus-ja-muu-laakeriippuvuus/

Terveystalon Mielen tuki -kriisipalvelu: https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/mielen-tuki-kriisipalvelusi-verkossa/ 

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected].
Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko kokenut lähisuhdeväkivaltaa? Lähisuhdeväkivalta on yleistä. Lähisuhdeväkivallan tekijänä voi toimia oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee lähisuhdeväkivallasta ja sen terveysvaikutuksista psykologian tohtori Heli Siltalan kanssa. Heli työskentelee Jyväskylän yliopistolla tutkijatohtorina ja Oulun vankilassa psykologina. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt lähisuhdeväkivallan terveysvaikutusten ja kustannusten kartoittamiseen. Heli on myös tehnyt asiakastyötä lähisuhdeväkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa. 

Väkivalta voi alkaa henkisenä erilaisella kiusaamisella, halveksunnalla, haukkumisella, pelottelulla ja kontrollointina. Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi lähisuhdeväkivalta voi olla myös seksuaaliväkivaltaa sekä taloudellista ja sosiaalista kontrollointia. Väkivallan kokeminen on raskasta ja sillä on usein vakavia terveyshaittoja, myös mielenterveydelle.

Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Väkivallan kokemuksesta on mahdollista selvitä ja sen kanssa ei kannata jäädä yksin. 

Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: 

- Mitä lähisuhdeväkivalta on? 

- Mitä eri muotoja lähisuhdeväkivallalla on?

- Kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on?

- Millaisia vaikutuksia lähisuhdeväkivallalla on yhteiskunnassa? 

- Millaisia terveysvaikutuksia lähisuhdeväkivallalla on?

- Miten lähisuhdeväkivalta vaikuttaa perheen lapsiin? 

- Miten väkivallan uhrin voi tunnistaa terveydenhuollossa?

- Miten lähisuhdeväkivalta kannattaa ottaa puheeksi?

- Mitä voi tehdä, jos itse kokee väkivaltaa?

- Mistä voi hakea apua?

- Mitä tehdä jos lähipiirissä joku on lähisuhdeväkivallan uhri?

Palveluita väkivallan kokijoille:

Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/

Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/

24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/

Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/

Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/

Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/

Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:

Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta

Turvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/

Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/ 

THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulut

Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimus

Lisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta:

Heli Siltala on tehnyt lähisuhdeväkivaltaan liittyvä tutkimustyötä vuodesta 2012 asti. Hän valmistui psykologiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2021. Siltalan väitöskirja käsitteli lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia.

Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille.

Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa sekä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Siltala tekee tutkimustyötä valtioneuvoston rahoittamassa Lähisuhdeväkivallan kustannukset (LAKU) -hankkeessa sekä Euroopan unionin rahoittamassa VRperGenere-hankkeessa, jossa kehitetään ja tutkitaan virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä menetelmiä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja puuttumiseen.

Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-

Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/

Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tunteet kulkevat mukana työpaikalle halusimme tai emme. Työpaikan tunneilmasto on parhaimmillaan rikas ja monipuolinen. Työpaikalle kulkeutuu kuitenkin myös vaikeita tunteita kuten turhautumista, riittämättömyyttä, surua ja häpeää.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vaikeista tunteista ja tunteiden käsittelystä työelämässä psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantasen kanssa.

Tunteet vaikuttavat työpaikan tunneilmastoon - vaikka niistä ei puhuttaisi. Vaikeat ja ikävät tunteet voivat viestiä, jos työpaikalla on jokin pielessä. Niitä kannattaa siis tutkia. Tunteet voivat kertoa, mitä tarpeita ja toiveita työyhteisössä on.

Tässä jaksossa kuulet mm.

- Millaisia vaikeita tunteita työpaikalla voi olla?

- Mitä siitä voi seurata, jos vaikeita tunteita ei käsitellä?

- Miksi vaikeiden asioiden puheeksiottaminen voi olla hankalaa?

- Mikä voi auttaa puheeksiottamisessa ja vaikeiden tunteiden käsittelyssä?

- Milloin kannattaa hakea ulkopuolista apua?

Jarkko on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja.

Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.

Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut.

Jarkon kirjoja tunteista:

Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020.

Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019.

Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013.

Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011.

Jarkon aiemmat vierailut Psykopodiaa-podcastissa:

10. Tunteet työelämässä.

81. Miten antaa parempaa palautetta?

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo.

Ero herättää monenlaisia ristiriitaisiakin tunteita sekä vanhemmissa että lapsissa. Se on iso muutos perheessä. Erossa vanhempien tunnesäätely on keskeisessä roolissa, jotta voi säilyttää turvallisen ja tasapainoisen vanhemmuuden. Ristiriitaisten tunteiden käsittely ei aina ole helppoa, mutta onneksi mahdollista.

Tämän jakson aiheena on se, miten säilyttää hyvä vanhemmuus eron jälkeen.

Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Terveystalon Espoon seudun vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine. Katri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä ero tarkoittaa perheelle?

- Millaisia tunteita ja reaktioita siihen voi liittyä?

- Mitä onnistunut erovanhemmuus edellyttää vanhemmilta?

- Miltä onnistunut erovanhemmuus näyttää perheen arjessa?

- Miten tukea lasta kahden kodin elämässä?

Jaksossa Katri jakaa ajatuksia onnistuneeseen erovanhemmuuteen ja sudenkuoppiin joita kannattaa välttää.

Lisätietoa:

Katri Laine on Terveystalon Espoon seudun vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykoanalyytikko. Katri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Katri Laine LinkedIn:ssa

Katri Laineen esittely psykoterapeuttina

Terveystalon palveluja lapsiperheiden mielen hyvinvoinnin tueksi:

Lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointi

Lapsiperheen mielen tuki -palvelu

Perheitä ja vanhemmuutta käsitellään myös jaksoissa:

61. Mistä tietää miten lapsi tai nuori oikeasti voi? Vieraina Silja Kosola ja Tania Virintie.

67. Monimuotoiset perhesuhteet ja perheiden hyvinvointi. Vieraina Lotta Heiskanen ja Saara Salo.

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected].
Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo.

Pitkään jatkunut pandemia ja nyt Ukrainassa käytävä sota herättävät monenlaisia tunteita. Epävarmuus ja traumaattiset tapahtumat lisäävät turvattomuutta, ahdistuksen tunteita ja voivat myös lamauttaa. Lähtökohtamme ja keinomme selvitä vaativissa tilanteissa ovat erilaisia. Kaikki eivät koe asioita samalla lailla. 

Tämän jakson aiheena on se, miten palauttaa turva, kun se on uhattuna, sekä traumat ja traumatisoituminen.

Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltonen sekä Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori, psykoterapeutti Tuija Turunen. Johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta.

Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä vaikutuksia epävarmuudella ja turvan järkkymisellä on ihmisiin? 

- Miten erilaiset traumaattiset tapahtumat vaikuttavat ihmisiin? 

- Mikä nykytilanteessa on erityistä? 

- Miten voit luoda turvaa epävarmuuden keskellä? 

- Miten lasta voi tukea?

- Miten traumatisoitumista voi ennaltaehkäistä ja hoitaa? 

- Milloin kannattaa hakea ammattiapua?

Lisätietoa ja linkkejä jaksosta:

Terveystalo järjesti 17.3.2022 maksuttoman webinaarin : Miten luoda turvaa epävarmuuden keskellä?

Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan herättää ymmärrettävästi huolta ja sodan varjo ulottuu Suomeen asti. Webinaarissa Tuija Turunen ja Nina Lyytinen kertovat, miten pitää huolta omasta ja läheisten jaksamisesta epävarmana aikana, joka herättää monenlaisia tunteita.

Voit katsoa webinaarin tallenteen Terveystalon Facebook sivuilta: https://fb.watch/bRigkvmJvE/

Kirsi Peltonen on psykologi (PsT), Tampereen yliopiston dosentti ja Turun yliopiston Lasten psykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti sodan ja väkivallan traumatisoiviin lapsiin.

Kirsi Peltonen: Twitter ja LinkedIn.

Kirsi Peltosen esittely Turun yliopiston sivuilla.

Kirsi Peltosen tutkimushankkeita Tampereen yliopistossa: Trauma ja lapset

Tuija Turunen on Terveystalon johtava psykologi, joka vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta. Tuija on koulutukseltaan psykologian tohtori, kriisi- ja traumapsykoterapeutti sekä EMDR-kouluttaja. Tuijalla on runsaasti kokemusta yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tukemisesta järkyttävien tilanteiden jälkeen niin akuutisti kuin pitkäkestoisestikin.

Lisätietoa ja tukea:

Huoli Ukrainan sodasta vaikuttaa myös lapsiin - avoin keskustelu, ruutuajan rajoittaminen ja normaalit arjen askareet avuksi

Ukrainan sota vavisuttaa turvallisuuden tunnetta – omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta

Voimia ja joustavaa mieltä arkeen kriisin keskellä

Lisätietoa EMDR-terapiasta 

Terveystalon blogi-kirjoitus jakson pohjalta (23.3.2022): Psykopodiaa: Miten voin tuoda turvaa itselleni ja toiselle epävarmuuden keskellä?

Terveystalon mielen hyvinvoinnin palvelut: 

Mielen tuki -kriisipalvelu

Lapsiperheen mielen tuki

EMDR-terapiaa Terveystalossa

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected].

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vaaditko itseltäsi paljon? Lepäätkö ja lomailetko vain, jos olet sen mielestäsi ansainnut? Menestys, suorittaminen ja hyvä itsekontrolli ovat yhteiskunnassamme ihannoitavia piirteitä. Monia ne voivat auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Toisilla kontrolli kääntyy kuitenkin itseään vastaan ja se muuttuu liialliseksi. He tekevät lujasti töitä pitkän aikavälin tavoitteiden eteen, mutta saattavat unohtaa omat tarpeensa. 

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee suorittamisesta ja ylikontrollista psykoterapeutti, tietokirjailija, mielenterveysvaikuttaja Emilia Kujalan kanssa. 

Ylikontrolliin taipuvainen ihminen voi olla menestynyt ja pärjätä hyvin opinnoissa ja työelämässä. Suorittaminen voi hetkellisesti auttaa peittämään taakseen ahdistuksen ja huonovointisuuden. 

Taipumuksen ylikontrolliin voi tunnistaa  siitä, että tavoitteet ovat pakottavia, on joustamaton ja ei anna itselle mahdollisuutta levätä ja palautua ennen kuin suorittaa riittävästi.

Tässä jaksossa kuulet mm. 

- Milloin luonnollinen tarpeemme hallinnan tunteeseen menee yli,  milloin se on haitallista?

- Mitä haitallinen kontrolli tarkoittaa?

- Miten haitallinen kontrolli ilmenee?

- Millaisia tekijöitä ylikontrollin taustalla on?

- Voiko ylikontrollista olla hyötyä?

- Miten ylikontrollista voi vapautua?

Lisätietoa ja linkkejä:

Emilia Kujalan kirjan esittely: Suorittajan mieli. Vapaudu ylikontrollista. (Otava 2022). https://otava.fi/kirjat/suorittajan-mieli/

Emilia Kujalan kotisivut: https://mielella.fi/

Emilia Kujala somessa: Instagram, Facebook, LinkedIn

Emilia Kujalan kirjat: https://mielella.fi/kirjat/

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Sota ja kriisi Ukrainassa herättää monenlaisia tunteita ja reaktioita kuten epävarmuutta, turvattomuutta, epäoikeudenmukaisuutta, surua ja vihaa. Kaikki eivät koe asioita samalla lailla. On tärkeä kunnioittaa sekä omia että toistemme reaktioita. Itsensä rauhoittamisessa voi auttaa esimerkiksi tilanteesta puhuminen, medioiden seuraamisen rajoittaminen, arkirutiinit, liikunta ja rentoutumisharjoitukset.

Jaksossa Nina Lyytinen keskustelee Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa akuutista kriisitilanteesta ja sodasta Ukrainassa sekä mielen hyvinvoinnin tukikeinoista. Jakso on äänitetty 25.2.2022. 

Tässä jaksossa Nina ja Ferdinand käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: 

- Millaisia reaktioita ja tunteita alkanut sotatilanne voi herättää?

- Miten toimia, jos tilanne ahdistaa?

- Miten puhua tilanteesta lasten ja nuorten kanssa?

- Miten aikuisen oma reagointi vaikuttaa lapseen/nuoreen?

- Miten puhua tilanteesta heidän kanssa, jotka itse ovat kokeneet sodan?

- Mikä tukee kriisitilanteessa selviytymistä?

- Mistä apua, jos tuntuu, että omat keinot eivät riitä?

Lisätietoja ja linkkejä:

Suomen Punainen Risti aloittaa hätäapukeräyksen Ukrainan konfliktista kärsivien auttamiseksi.  Auttaa voi lahjoittamalla katastrofirahastoon: https://www.punainenristi.fi/lahjoita/katastrofirahasto/

Varat ohjataan kansainväliselle Punaiselle Ristille, joka toimittaa kontaktilinjan molemmin puolin apua sitä tarvitseville. Avulla turvataan ihmisten perustarpeita. Punainen Risti toimittaa vettä, ruokaa, suojaa ja terveyspalveluita. Se auttaa myös kadonneiden etsinnässä.

Vinkkejä reaktioiden käsittelyyn:

Mielenterveystalo.fi: Sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen (itsehoito-opas, lisätty 2.3.2022)

SPR: Ukrainan kriisi voi järkyttää mieltä: tietoa reaktioista ja itsehoitokeinoista

Mieli ry: Miten puhua sodasta nuoren kanssa

Mieli ry: Mitä voit tehdä jos puheet sodasta huolestuttavat

Jos tarvitset keskusteluapua:

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa suomeksi  09 2525 0111,  Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, arabiankielinen linja 09 2525 0113 päivystysaikoina.

Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24. Sekasin-chat 

Keskusteluapua apua voi saada myös ympäri Suomea  Keskusteluapua kriisivastaanotoilla

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko saanut joskus huonoa palautetta? Tai huonosti annettua palautetta? Miten koit sen? Palautteen antaminen ja varsinkin vastaanottaminen on monille vaikeaa. Moni myös haluaisi saada enemmän palautetta. Palautteen antaminen on onneksi taito, jota voi oppia.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee palautteen antamisesta ja sen vastaanottamisesta psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantasen kanssa.

Palautetta on monenlaista, esimerkiksi arjen jatkuvaa, pienempää kannustusta ja toisaalta rakentavaa ja kehittävää, joka tavoittelee selkeämmin muutosta toiminnassa. Kaikenlaisessa palautteessa on hyvä pyrkiä täsmällisyyteen ja konkretiaan.

Tässä jaksossa kuulet muun muassa:

- Miksi palautteen antaminen voi olla vaikeaa?

- Millaista on hyvä palaute?

- Miten antaa kehittävää palautetta?

- Milloin palautetta ei kannata antaa?

- Miten kriittistä palautetta voi antaa rakentavasti?

- Miten erilainen palaute kannattaa ottaa vastaan?

JAKSON LINKIT:

Jarkko Rantanen on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja.

Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.

Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut.

Kuuntele Jarkon edellinen vierailu: 10. Tunteet työelämässä. Vieraana Jarkko Rantanen.

Jarkon kirjoja tunteista:

Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020.

Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019.

Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013.

Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011.

ANNA PALAUTETTA!

Palautteesta puheen ollen, me pidämme aivan kaikesta palautteesta ja haluaisimme saada sitä enemmän. Voit laittaa jakson opit käyttöön heti antamalla meille palautettatäällätai somessa, vaikka yksityisviestillä. Ja kiitos kaunis, jos arvioit Psykopodiaan Apple Podcasts tai Spotify -sovelluksessa.

ÄÄNESTÄ PSYKOPODIAA AUDIOLAND AWARDSISSA!

Psykopodiaa on ehdolla Audioland Awardsin 2021 Vuoden Podcast ja Vuoden Podcastaaja -yleisöäänestyssarjoissa. Jos olet pitänyt jaksoista, niin käy ihmeessä antamassa äänesi täällä: Audioland.fi. Äänestämällä voit voittaa mm. 3kk Storytel lahjakortteja tai liput Audioland Gaalaan 30.3.2022.

Kiitos - ja kiitos kun kuuntelit!

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!