Psykopodiaa-podcast

Kaupallinen yhteistyö: Elo

Strategisen työkykyjohtamisen tavoitteet linkittyvät liiketoiminnan tavoitteisiin ja ne ovat mitattavissa. Henkilöstöjohtaminen ei ole siitä irrallista, eikä tarkastelussa ole vain yksilöiden terveydentila.

Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikko Katja Ekman ja johtava asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen.

Strategista työkykyjohtamista ei voi ulkoistaa. Yrityksen tulee johtaa sitä, sekä yhteistyötä strategisten kumppanien, kuten työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön, kanssa. Konkreettisesti strategisen työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät viivan alla: sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. 

Tässä jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä strateginen työkykyjohtaminen on?

- Mitä siitä seuraa, jos työkykyjohtaminen ei ole osana yrityksen strategiaa?

- Mitä hyötyä strategisesta työkykyjohtamisesta on?

- Miten siitä tehdään selkeästi mitattavaa?

- Millaisia sudenkuoppia strategisessa työkykyjohtamisessa voi olla?

- Miten sudenkuopat vältetään?

Jakson linkit:

Lue Elon blogi strategisesta työkykyjohtamisesta: Entten tentten teelikamentten…yksi putosi pois – Onko strateginen työkykyjohtaminen muutakin kuin arpapeliä?

Katja Ekman toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän sparraa Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvoo ja kouluttaa esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä.

Katja Ekman LinkedInissä

Tanja Rokkanen toimii Elossa johtavana asiantuntijalääkärinä. Hänen laajaa työterveyden ja työkyvyttömyysriskien asiantuntemustaan hyödynnetään Elon asiakkaiden tarpeisiin.

Tanja Rokkanen LinkedInissä 

Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa.

Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Millainen kokemus keskenmeno on psyykkisesti? Miten ja keihin se vaikuttaa? Moni keskenmenon kohdannut kertoo empatian puutteesta ja yksinjäämisen tunteesta. Keskenmeno nähdään fysiologisena tapahtumana ja psyykkinen tuki jää usein saamatta.

Tämän jakson aiheena ovat keskenmeno ja siihen liittyvät psyykkiset reaktiot. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat psykologi, psykoterapeuttikouluttaja Riikka Airo ja psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola.

Keskenmenossa on kyse paljon muustakin kuin keskeytyneestä raskaudesta. Kokemukset keskenmenosta ovat yksilöllisiä. Raskaana oleva ja hänen läheisensä ovat raskautta odottaessa ja sen kehittyessä muodostaneet kiintymyssuhteen tulevaan lapseen tai unelmaan lapsesta. Keskenmeno on raskausviikoista riippumatta surua aiheuttava kokemus, joka on monille hyvin raskas ja traumaattinen.

Tässä jaksossa Nina ja asiantuntijavieraat pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millainen kokemus keskenmeno on raskaana olleelle, hänen mahdolliselle puolisolleen ja muille läheisille?

- Miten keskenmeno vaikuttaa parisuhteeseen ja miten sitä kannattaisi kumppanin kanssa käsitellä?

- Miten koettu keskenmeno voi vaikuttaa uuden raskauden aikana ja sitä toivoessa?

- Miten omaa surua ja menetystä kannattaa käsitellä?

Jakson linkit:

Maiju Tokola LinkedIn:ssa ja Riikka Airo LinkedIn:ssa

Maiju Tokolan ja Riikka Airon yrityksen Tunnetilan nettisivut: Tunnetila.net

Heidän raskausajan tueksi kehittämän PregMind-sovelluksen sivut: PregMind.com

PregMind Instagramissa: @pregmind_app

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Elo
Onko uupumuksesta tullut osa nykyaikaista työkulttuuria? Onko työelämässä jotakin sellaista, mikä ajaa ihmiset uupumuksen partaalle? Nykyään työelämässä korostuvat aiempaa enemmän psykososiaaliset kuormitustekijät. Odotukset työlle ja siinä menestymiselle voivat olla myös aiempaa suuremmat.

Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten työpaikoilla voidaan rakentaa inhimillistä työkulttuuria ja tukea työhyvinvointia työuupumuksen sijaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

Työkykyyn vaikuttavat työpaikan olosuhteet, kuten työmäärä, johtaminen, viestintäkulttuuri, sosiaaliset suhteet ja arvot sekä myös yksilölliset tekijät. Työkykyjohtaminen on käytännön hyvää johtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi ymmärretään ihmisten erilaisuus, motivaatiotekijät ja voimavarat, ja jossa puututaan rohkeasti ja ennakoivasti työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin.

Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä 

- Miksi nykyajan työelämä on kuormittavaa?

- Mitä seurauksia työuupumuksella ja työkyvyn osittaisella menettämisellä on?

- Miten työelämästä voidaan rakentaa inhimillistä ja työhyvinvointia tukevaa?

- Millaiset tekijät tukevat työhyvinvointia organisaatioissa?

- Miten voimme ennaltaehkäistä työpahoinvointia?

Jakson linkit:

Elon työkykypakista saat vinkkejä työkuormituksen tunnistamiseen: Tunnista työkuormitus

Noora Poussun blogikirjoitus jakson aiheista (7.9.2021): Sankaritarinat uupuneista eivät auta ketään

Noora Poussu ja Päivi Pärkkä ovat työkykyjohtamisen kehittämispäälliköitä Elossa. Työssään he sparraavat Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvovat ja kouluttavat esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä.

Noora Poussu LinkedInissä

Päivi Pärkkä LinkedInissä.

Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa.

Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko mitannut ja seurannut omaa hyvinvointiasi? Itsensä mittaamisella tavoitellaan usein motivaatiota liikuntaan, unen parantamista tai parempaa stressinhallintaa. Moni itsensä mittaaja on havahtunut siihen, että ei saa riittävästi unta tai liikkuu liian vähän tai liian paljon. Mittaaminen voikin parhaimmillaan toimia hyvänä tukena oman hyvinvoinnin edistämisessä.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, traumapsykoterapeutti, kouluttaja ja tietokirjailija Hanna Markuksela. 

Nina ja Hanna keskustelevat siitä miten itsensä mittaamista voi hyödyntää oman hyvinvoinnin tukena. Hanna on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Suorituskyvyn salaisuus - Vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi, 8/2021).

Itsensä mittaaminen auttaa ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia hyvinvoinnin eri alueilla. Mittaaminen voi motivoida hyvien valintojen toistamiseen ja huonoista valinnoista pois oppimiseen. 

Nina ja Hanna pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millaisia erilaisia välineitä voi käyttää itsensä mittaamiseen ja mitä kaikkea niillä voi mitata? 

- Mitä hyötyä itsensä mittaamisesta on hyvinvoinnille?

- Mitä haittaa itsensä mittaamisesta voi olla?

- Mitä itsensä mittaamisessa kannattaa huomioida? 

- Miten itsensä mittaamista voi hyödyntää, liikunnassa ja kuntoilussa, stressin ja palautumisen hallinnassa, sekä unen parantamisessa.

Jakson linkit:

Hanna Markuksela Instagramissa: @hannamarkuksela

Lue lisää ja tilaa Hanna Markukselan tuore kirja: Suorituskyvyn salaisuus - vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin, Tammi 2021

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Miten onnistua nettideittailussa? Neittideittailu eroaa monella tapaa perinteisestä deittailusta. Netissä laaja tarjonta voi asettaa haasteita sekä treffikumppanin valinnalle että löydetyksi tulemiselle. 

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on ruotsinsuomalainen psykologian tohtori ja tietokirjailija, Ruotsin TV:stakin tuttu Angela Ahola. Nina ja Angela keskustelevat siitä, miten onnistua nettideittailussa. Angela on kirjoittanut kirjan Digirakkautta: Opas onnistuneeseen nettideittailuun. Tutkimustiedon lisäksi kirjan pohjana toimivat hänen kokemuksensa sadalta nettideitiltä.

Nettideittailu lähtee oikeanlaisen ja rehellisen profiilin rakentamisesta. Ennen deittiprofiilin rakentamista on hyvä pohtia sitä, mikä on itselle tärkeää ja millaista kumppania hakee. Biotekstillä ja kuvilla on iso merkitys profiilin rakentamisessa. 

Tässä jaksossa kuulet muun  muassa.

- Miten Internet on muuttanut sitä, miten muodostamme erilaisia parisuhteita?

- Miten luodaan hyvä ensivaikutelma ja erotutaan joukosta deittiprofiilissa?

- Millainen profiilikuvan kannattaa olla?

- Miten lähteä liikkeelle, jos nettideittailu ei ole ennestään tuttua?

- Miten siirrytään netistä live-deiteille?

Angela antaa jaksossa myös käytännön vinkkejä nettiprofiilin rakentamiseen ja onnistuneeseen nettideittailuun.

Jakson linkit:

Angela Aholan kirja: Digirakkautta: Opas onnistuneeseen nettideittailuun (2020)

Angela Aholan web-sivut

Angela Ahola LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

* Kaupallinen yhteistyö: TerveystaloKeitä sinun perheeseen kuuluu? Jokainen määrittelee perheensä itse. Perhesuhteita määrittävät emotionaaliset kiintymyssuhteet, tunnesiteet. Perheet ovat moninaisia. Suomessa joka kolmas perhe ei vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä. 

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa moninaisista perhesuhteista ja perheiden hyvinvoinnista keskustelemassa ovat Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Lotta ja Saara työskentelevät Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Perheet kohtaavat arjessa erilaisia haasteita ja kuormitustekijöitä. Näitä voivat olla vanhemmuuden liittyvät haasteet, huoli lapsesta, vuorovaikutusongelmat, taloushuolet ja erilaiset kriisit. Mitä enemmän perheessä on kuormitusta, sitä enemmän se haastaa perheen vuorovaikutussuhteita. Perheiden voimavaroja ja riittävän hyvää vanhemmuutta tukevat hyvä vuorovaikutus, toisten arvostava ja kunnioittava kohtelu sekä turvallisuus.  

Tässä jaksossa kuulet muun muassa:

- Mikä on perhe?

- Millaiset tekijät haastavat perheiden hyvinvointia? 

- Millainen on hyvinvoiva perhe? 

- Mitkä ovat perheiden hyvinvointia tukevia voimavaroja? 

Lotta ja Saara antavat myös vinkkejä perheiden voimavarojen vahvistamiseen.

PS: Psykopodiaa jää nyt kesätauolle. Uusia jaksoja julkaistaan taas elokuussa!

Jakson linkit:

Monimuotoiset perheet -verkoston sivut.

Perheitä on monenlaisia (Mieli ry)

Terveystalon lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin palvelut

Lotta Heiskanen on Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti, psykoterapian erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti.

Lotta Heiskasen esittely Terveystalon sivuilla.

Saara Salo on psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta lasten ja perheiden kanssa HUS:n Pienten lasten psykiatriassa sekä yksityisesti, mm. Terveystalossa ja omalla vastaanotolla (www.pilkeklinikka.com). Kliinisen työn rinnalla Saara tekee myös kehityspsykologista tutkimusta, tällä hetkellä tutkijatohtorina Families First -tutkimushankkeessa Helsingin yliopistossa.

Saara Salon esittely Terveystalon sivuilla.

Saara Salo LinkedIn:ssa.

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected].

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toiminnalliset häiriöt ovat laaja sateenvarjokäsite moninaiselle joukolle erilaisia oiretiloja. Pitkittyessään toiminnalliset oireet heikentävät elämänlaatua ja vaikuttavat myös työ- ja toimintakykyyn. 

Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Sanna Selinheimo. Keskustelemme Sannan kanssa pitkittyneistä toiminnallisista oireista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin. Hän väitteli hiljattain fyysisten oireiden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä.

Toiminnalliset oireet ovat kehon fysiologisia reaktioita, joita on ajoittain kaikilla esimerkiksi stressi- ja kuormitustilanteissa. Oireita ovat mm. erilaiset kivut, vatsan toimintahäiriöt, lihasjännitys, hengitysoireet, iho-oireet, univaikeudet ja kognitiiviset oireet kuten keskittymisvaikeudet. Toiminnalliset oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat  sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Oireista kärsiviä voidaan auttaa saavuttamaan elämänlaatua ylläpitävä hoitotasapaino mm. psykoterapeuttiselle tuella.

Tässä jaksossa kuulet muun muassa:

- Mitä pitkittyneet toiminnalliset oireet ja toiminnalliset häiriöt ovat?

- Mitkä tekijät aiheuttavat, ylläpitävät ja laukaisevat pitkittyneitä oireita?

- Ovatko pitkittyneet oireet pelkästään mielen sisäisiä oireita? 

- Miten oireita hoidetaan?

- Miten läheinen tai työkaveri voi olla oireilevan tukena?

- Miten ammattilaisen kannattaa kohdata ja arvioida pitkittyneitä oireita kokeva asiakas?

- Milloin oireista kärsivän olisi hyvä hakea ammatillista apua? 

Sanna antaa jakson lopussa myös vinkkejä itsehoitokeinoista.

Jakson linkit:

Sanna Selinheimo Twitterissa: @SannaSelinheimo

Sanna Selinheimon väitöskirja (Helsingin yliopisto, väitös 11.6.2021): Components of subjective health complaints: Evidence from prospective cohort study and randomized controlled trial.

Työterveyslaitoksen etäkuntoutuksen vaikuttavuutta pitkittyneeseen väsyvyyteen ja uupuneisuuteen sekä sisäilmaan tai muihin ympäristötekijöihin liittyviin pitkittyneisiin ja hankaliin oireisiin selvittävä hanke tutkimushanke: Digitaalinen työkyky- ja toimintakykypolku pitkäaikaisesti ja sinnikkäästi oireileville - DigiPimo (2019-2022)

Työterveyslaitoksen infopaketti toiminnallisista oireista: Toiminnalliset oireistot

Tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidosta (HUS): Toiminnallisten häiriöiden hoito

Omatoimisia harjoituksia stressinsäätelyyn (Mieli ry, VTT): Oiva mieli -sivusto

Monen syyn vyyhti – toiminnallinen häiriö on psykologille uusi haaste (Psykologi-lehti, 19.12.2019, Marja Puustinen)

Erikoisartikkeli toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta: Kauan odotettu kuntoutus (KELA, Anne Ventelä, 10.11.2020).

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus. Sovellettavuus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja vaikuttavat kuntoutusmuodot. Selinheimo, S., Vuokko, A. ja Posti-Juvonen, P., 2019. Kansaneläkelaitos, KELA.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Mielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n kasvun- ja kehittymisen johtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen.

Nina, Sanna-Mari ja Tuija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millaisia tarpeita nuorilla työelämään tulevilla työntekijöillä on?

- Miten mielenterveyttä voidaan tukea työssä ja työpaikalla?

- Miten organisaatio voi auttaa esihenkilöitä tukemaan työntekijöiden mielen hyvinvointia?

- Millaisia matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin tukimalleja työpaikoilla olisi hyvä olla?

- Mitä hyötyä on matalan kynnyksen psykologipalveluista ja lyhytpsykoterapiasta?

Lopuksi Sanna-Mari ja Tuija antavat myös vinkkejä työpaikoille mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lisätietoa jaksosta:

Sanna-Mari Myllynen on SOK-yhtymän kasvun- ja kehittymisen johtaja. Hänellä on 20 vuoden kokemus henkilöstöjohdon tehtävistä mm. pankki- ja vakuutussektorilta, Nokialta ja Postilta.

Sanna-Mari Myllynen LinkedIn:ssa ja Twitterissä.

S-ryhmän mielenterveystyö sai Työelämän vastuullisuusteko 2021 -tunnustuksen, lue lisää.

Tuija Turunen on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta.

Tuija Turunen LinkedIn:ssa

Terveystalon Mielen Chat ja Sparri-palvelut

Terveystalon lyhytpsykoterapiapalvelut työterveysasiakkaille

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected].

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Uni on tärkeää fyysisen ja psyykkisen hyvinvointimme kannalta. Uneen voi liittyä myös ongelmia. Näistä yleisin on unettomuus. Univaikeuksista puhutaan silloin, kun uni häiriintyy. Silloin uni ei ole ole virkistävää eikä palauttavaa ja se vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen jaksamiseen. Usein ahdistuneisuus lisää uniongelmia ja unen häiriöt voivat puolestaan lisätä ahdistusta.

Tässä jaksossa keskustelemme unesta ja ahdistuneisuudesta lääkäri Eemil Partisen ja Terveystalon alueellisen johtavan psykologi-psykoterapeutin, psykologian tohtori Aino Kohtalan kanssa.

Univaje voi lisätä ylivirittyneisyyttä ja sitä kautta lisätä ahdistusta. Murehtimistaipumus altistaa myös ahdistukselle ja unettomuudelle. Mielialaoireiden ja univaikeuksien yhteydestä voi syntyä noidankehä, jota voi olla vaikea katkaista itsehoitokeinoin.

Pohdimme Ainon ja Eemilin kanssa mm. näitä kysymyksiä:

- Millaisia ongelmia uneen liittyy?

  - Millaiset tekijät aiheuttavat uniongelmia?

  - Miten ahdistuneisuus vaikuttaa uneen?

  - Milloin uniongelmiin kannattaa hakea ammattiapua?

  - Millaista ammattiapua on saatavilla? 

Eemil ja Aino antavat myös itsehoitovinkkejä unen huoltoon ja ahdistuksen säätelyyn.

Lisätietoa jaksosta:

Eemil Partinen (LL) on yksi Terveystalo, Helsinki uniklinikan perustajista. Hän on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2005 lähtien. Uniklinikka on ollut osa Terveystaloa vuoden 2021 alusta lähtien. Eemil on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon ja tekee väitöskirjatutkimusta unen erityishäiriöistä. Hän erikoistuu neurologiaan Helsingin yliopistossa, työskentelee Meilahden neurologian klinikassa ja toimii apulaisylilääkärinä toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla.

Eemil Partinen LinkedIn:ssa

Helsingin Uniklinikka (osa Terveystaloa)

Aino Kohtala on psykologi, psykologian tohtori, psykoterapeutti (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja Terveystalon johtava alueellinen psykologi-psykoterapeutti. Hänen psykologian väitöskirjansa käsitteli lyhyitä hyväksyntä- ja arvopohjaisia interventioita mielialaoireiden hoidossa.  Aino työskennellyt uransa aikana aikuisten parissa sekä perusterveydenhuollossa että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Hän työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Aino Kohtalan esittely Terveystalon sivuilla.

Linkkejä lisätietoon unettomuudesta:

Kannattaa kuunnella myös jakso 22. Unettomuus. Vieraana Heli Järnefelt.

Mielenterveystalon unettomuuden omahoito-opas

Unettomuuden käyvän hoidon potilasversio

Lisätietoa unettomuudesta, ahdistuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä sekä näiden lievittämisestä ja hoidosta Terveystalon sivuilla:

Tietopaketti: Unettomuus on tilapäisenä vaivana varsin yleinen

Terveystalon palvelut: Unettomuus

Tietopaketti: Ahdistus

Tietopaketti: Ahdistuneisuushäiriö

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää [email protected].

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Milloin olet viimeksi kokenut työn imua? Oletko uppoutunut työhön ja nautitko työstä? Työn imun seurauksena työssä viihtyy ja siihen haluaa panostaa. Kaikissa töissä voidaan kokea työn imua.

Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työn imusta.

Työntekijän näkökulmasta työn imu tarkoittaa mielekkäitä kokemuksia työssä, tyytyväisyyttä työhön ja myös tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työn imu voi olla suojaava tekijä työuupumukselle. Organisaatiotasolla työn imu tarkoittaa parempaa sitoutumista työhön ja se lisää myös työn tuottavuutta. Työn imu on tarttuva ilmiö. Se leviää työyhteisössä. Työn imua voidaan vahvistaa mm. palvelevalla johtamisella ja työn tuunaamisella.

Tässä jaksossa kuulet muun muassa:

- Mitä työn imu tarkoittaa?

- Miten työn imu eroaa flow-kokemuksesta ja työholismista?

- Mitkä tekijät edistävät työn imua ja mitkä tappavat sen?

- Mitä hyötyä työn imun kokemuksesta on yksilön ja organisaation näkökulmasta?

- Miten organisaatiotasolla ja johtamisella voidaan vaikuttaa työn imun vahvistamiseen?

- Lopuksi Jari antaa myös vinkkejä työn imun vahvistamiseen.

JAKSON LINKIT:

Jari Hakasen esittely TTL:n sivuilla

Jari Hakanen Twitterissa: @jari_hakanen

Jari Hakanen LinkedIn:ssa

Jari Hakasen Työn imu -opas (TTL:n sivuilla)

Työn imu -testi (TTL:n sivuilla)

Jari Hakasen ja kanssakirjoittajien tuore tutkimus työn imusta:

Työn imu vähentää työttömyyden ja työkyvyttömyyden riskiä – myös palkkataso voi nousta. (ETLA.fi tiedote tutkimuksesta 3.3.2021)

Hakanen JJ, Rouvinen P, Ylhäinen I. The Impact of Work Engagement on Future Occupational Rankings, Wages, Unemployment, and Disability Pensions—A Register-Based Study of a Representative Sample of Finnish Employees. Sustainability. 2021; 13(4):1626 (open access; vapaasti luettavissa)

Kannattaa kuunnella myös:

51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin!

Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi