Psykopodiaa-podcast

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021).

Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden.

Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä toimiva parisuhde tarvitsee?

- Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä?

- Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa?

- Mistä voi huomata, että parisuhde on ajautumassa ongelmiin?

- Miten yhteyden, tuen ja tärkeyden voi palauttaa parisuhteeseen?

- Milloin kannattaa hakea ammattiapua?

Lisätietoa ja linkkejä:

Mikael Saarinen on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka on toiminut useissa eri tehtävissä ja yrittäjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Keskeisinä osaamisalueina ovat olleet tunneäly ja tunnetaitojen tutkiminen ja kehittäminen niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin ja -uupumuksen sekä kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Hän on tehnyt myös pariterapiatyötä ja esiintynyt Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa asiantuntijana. Saarinen toimii nykyään päätoimisesti tutkimusasiantuntijana ja sivutoimisesti Terveystalossa. Yhdessä Kari Kanalan kanssa kirjoitettu Parisuhdekorjaamo (Otava, 2021) on hänen 13. tietokirjansa.

Tilaa kirja: Parisuhdekorjaamo Saarinen & Kanala — Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Kanala, Kari; Saarinen, Mikael (2021), Otava

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Työn kiihtyminen, intensiivistyminen on monimuotoinen ilmiö, johon liittyvät työtahdin kiristymisen lisäksi kasvaneet vaatimukset mm. itseohjautuvuudelle oman työn toteuttamisessa ja työuran hallinnassa, oppimiselle ja multitaskaamiselle. Työhön on siis yksinkertaisesti panostettava monin tavoin aikaisempaa enemmän. Liiallinen työn intensiivistyminen voi heikentää työhyvinvointia.

Keskustelen työn ja työelämän kiihtymisestä Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Maunon kanssa. Hän johti syksyllä 2021 päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta työn intensifikaatiosta ja sen hallinnasta itsesäätelyn voimavaroilla.

Työn tuunaus, itsesäätely ja työstä irrottautuminen voivat suojata työn kiihtymisen haitallisilta vaikutuksilta, ainakin hieman. Organisaatioissa tuleekin tiedostaa työelämän kiihtymisen kielteiset vaikutukset ja pyrkiä vähentämään niitä.

Tässä jaksossa kuulet muun muassa:

- Mitä työn ja työelämän intensiivistyminen on?

- Millaiset tekijät lisäävät työn intensiivisyyttä?

- Mitä ovat turhakkeet töissä ja miten ne lisäävät työn kiihtymisen kokemusta?

- Mitä seurauksia työn kiihtymisellä on työhyvinvoinnille?

- Mitä yksilö- ja organisaatiotason keinoja on välttää se, että työn kiihtyminen vaarantaisi työ- ja toimintakykyä?

Lisätietoa jakson aiheesta:

Saija Mauno (PsT) on työ- ja organisaatiopsykologian professori Tampereen yliopistossa ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut mm. työstressiä ja työhyvinvointia eri näkökulmista (mm. työelämän muutokset, työn laadulliset vaatimukset ja työstressiltä suojaavat voimavarat) sekä työn ja perheen vuorovaikutusta.

Saija Mauno Tampereen yliopisto, LinkedIn, ja Google Scholar-profiili.

IJDFIN: Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä (1.9.2017‒31.8.2021, rahoitus Suomen Akatemia) -tutkimushankkeen sivut Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

Tieteellisiä julkaisuja hankkeesta suomeksi:

Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38 (4), 271-289.

Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54 (4), 255-273.

Stenman, J. Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt. T. (2020). Työn intensifikaatio suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin.

Lehtijuttuja hankkeen pohjalta:

Tämä on suuri riski suomalaisten työhyvinvoinnille – Työn tehostamisvaatimukset uuvuttavat, MediUutiset 9.3.2020

Työn murros uuvuttaa ja ahdistaa, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 9.3.2020

Työn kiihdyttäminen uuvuttaa johtajia, kertoo tuore tutkimus – Kaasua ei tarvitse polkea tarpeettomasti jatkuvilla kiihdyttävillä puheilla, Talouselämä 6.4.2021

Tuore tutkimus osoitti: Kovasta työtahdista kärsii myös toimelias työntekijä, MediUutiset 19.4.2021

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Kuka minä olen? Itsetuntemus on yksilön ymmärrystä itsestä - siitä kuka ja millainen hän on. Se on kykyä havaita ja tunnistaa erilaisia asioita itsestä, esimerkiksi omien tarpeiden, kykyjen ja tunteiden tunnistamista.

Keskustelen itsetuntemuksesta työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennosen kanssa. Marjo on kirjoittanut tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin.

Itsetuntemus vastaa mm. kysymyksiin: Kuka ja millainen olen? Miten ja miksi tunnen, koen ja käyttäydyn eri tilanteissa tietyillä tavoilla? Hyvä itsetuntemus auttaa omien vahvuuksien, voimavarojen ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

Pysähtyminen pohtimaan omia vahvuuksia, haasteita, itselle tärkeitä asioita, sekä sitä mihin haluaisi aikaansa käyttää, auttaa tekemään päätöksiä ja itsensä näköisiä valintoja. Tämä auttaa elämään elämää, joka sopii juuri sinulle.

Nina ja Marjo pohtivat jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä:

- Mitä itsetuntemus tarkoittaa?

- Miksi itsetuntemus on tärkeää?

- Mitä riskejä huonoon itsetuntemukseen voi liittyä?

- Miten omaa itsetuntemusta voi vahvistaa?

Jakson linkkejä:

Marjo Pennonen on työterveyspsykologi (PsT, KM), kirjailija, tietokirjailija ja kysytty kouluttaja työhyvinvoinnin teemoista. Hän on työskennellyt aiemmin myös ammatinvalinta- ja terveyskeskuspsykologina.

Marjo Pennosen tietokirja itsetuntemuksesta: Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021).

Lisäksi Marjo on kirjoittanut kaunokirjalliset teokset Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi 2019) ja Parempaa saatte hakea (Kirjokansi 2021). Marjo Pennonen oli vieraana näistä jälkimmäisen pohjalta jaksossa 75. Kenen elämää elät?

Marjo Pennonen Facebookissa, Instragramissa ja LinkedIn:ssa.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Moni meistä kokee huolta ja jopa ahdistusta ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Se on normaali reaktio sille, mitä ympäristölle on tapahtumassa - ei merkki yksilön sairaudesta tai heikkoudesta.

Ympäristötunteista ja ilmastoahdistuksesta psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat neuropsykologian erikoispsykologi (PsL), kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi (valmistuminen kevät 2022), Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian ammatillisen työryhmän jäsen, somen roskajuoksija Kaisu Paulanto sekä psykologi (PsM, FM), Tunne ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki.

Jos ympäristöahdistuksen kanssa jää yksin, eikä löydä kanavaa purkaa ahdistusta, se voi lisätä riskiä mielenterveysongelmiin. Pysähdy omien tunteiden äärelle ja mieti onko sinulla keinoja toimia yksin tai muiden kanssa ympäristön hyväksi.

Jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä:

- Millaisia tunteita ympäristöön voi liittyä?

- Mitä ympäristö- ja ilmastoahdistuksella tarkoitetaan? 

- Millaisia psykologisia reaktioita ympäristöahdistukseen liittyy ja miten ne ilmenevät?

- Mitä keinoja ympäristöahdistuksen käsittelyyn on?

Jakson linkit:

Sanni Saarimäki Twitterissa: @sannisaarimaki

Tunne ry:n verkkosivut: tunne.org

Tunne ry Twitterissa: @Tunne_ry, Instagramissa: @Tunne_ry, Facebookissa: @Tunne.org ja Linked:inssa: Tunnery

Sannin jaksossa mainitsema Ympäristöahdistuksen mieli -hanke (yhteistyössä Mieli ry, Nyyti ry ja Tunne ry)

Verkkosivut: ymparistoahdistus.fi, Instagram: @ymparistotunteet ja Tunteicast-podcast.

Kaisu Paulanto Twitterissa: @kaisupaulanto ja Instagramissa: @roskajuoksijan_paivakirja

Psykologiliiton Eko- ja ympäristöpsykologian ammatillinen työryhmä

Roskaamisen rangaistavuuden kansalaisaloite

Lisätietoa ympäristöahdistuksesta:

- Pihkala, P. (2018). Johdatus ympäristöahdistukseen. Tieteessä tapahtuu, 36(6). (pdf)

- Rintala. H., Saarimäki, S., Peijari, M., Helenius, L., ja Laisi, J. (2021). Ympä­ris­töah­distus näkyy monissa muodoissa, Potilaan Lääkärilehti 12.10.2021

- Berndtson, T. (2021), Ilmastoahdistuksesta toivoon. Psykologi-lehti 2/2021, 21.8.2021 (verkko)

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Scandic Hotels.

Oletko sinä irrottautunut arjen rutiineista staycationilla eli lyhyellä lähilomalla? Staycationit ovat suosittuja. Niistä voi saada piristysruiskeen arjen keskelle ja mahdollisuuden irrottautua ja palautua työstä ja arjen kuormituksesta.

Tässä jaksossa Nina Lyytisen vieraina ovat psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija Anniina Virtanen sekä Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja Satu Järvelä. Scandic on Pohjoismaiden suurin hotelliketju, jolla on lähes 280 hotellia kuudessa maassa.

Lomat ovat hyvä keino palautua stressistä ja kuormituksesta. Palautuminen tukee hyvinvointia ja terveyttä sekä työssä jaksamista. Sekä lyhyet että pitkät lomat tukevat palautumista. Lomien myönteiset vaikutukset kuitenkin haihtuvat nopeasti. Kannattaakin miettiä, miten palauttavia jaksoja voi lisätä arkeen tasaisemmin pidempien lomien lisäksi.

Tässä jaksossa pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä:

- Miten lomat vaikuttavat hyvinvointiimme ja palautumiseen?

- Miten loman pituus vaikuttaa hyötyihin ja palautumiseen?

- Miten staycation eroaa ‘normi’ lomista?

- Millaisia hyötyjä staycationeista on palautumiselle?

- Mitä ihmiset kertovat hakevansa ja saavansa staycationeista?

Lopuksi Satu ja Anniina antavat vinkkejä onnistuneeseen lähilomaan.

Lisätietoa jakson aiheesta ja vieraista:

Satu Järvelä on Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja. Scandic on Pohjoismaiden suurin hotelliketju, jolla on lähes 280 hotellia kuudessa maassa.

Scandic Grand Central Helsinki -hotelli Instagramissa: @scandicgrandcentralhelsinki

Scandicin suosituimpia staycation-hotelleja Suomessa löydät täältä.

Anniina Virtanen on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija. Hänen 3.12.2021 tarkastettava väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa.

Anniina Virtanen LinkedIn:ssa, Instagramissa ja Twitterissa.

Anniina Virtasen tietokirja Psykologinen palautuminen (Tuuma, 2021).

Anniina Virtasen psykologian väitöskirja: Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers, väitöstiedote.

Anniina Virtanen oli vieraana jaksossa 55. Psykologinen palautuminen, jossa keskustelemme laajemmin psykologisesta palautumisesta.

-----

Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Pohditko usein mitä muut sinusta ajattelevat? Vaikuttaako se siihen, miten elät ja olet? Täytätkö silloin vain muiden odotuksia? Kenen elämää silloin elät?

Tästä psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennonen. Marjo ja Nina käsittelevät aihetta psykologisella otteella ja Marjon tuoreen kirjan Parempaa saatte hakea päähenkilön Kaisan toimintaa pohtien. Kaisan ajatuksissa ja elämänvalinnoissa se, mitä muut hänestä ajattelevat, on keskeisessä asemassa. 

Parempaa saatte hakea on kevyt ja viihdyttävä romaani. Siitä huolimatta kirja käsittelee meitä monia koskettavia aihealueita kuten epävarmuutta, riittämättömyyden tunteita, kiillotetun ulkokuoren pitämistä yllä ja myös kohtuuttomia odotuksia muita kohtaan. Näistä ei välttämättä puhuta kahvihuoneessa tai edes läheisten ystävien kanssa. Se on salaisuus, joka piilotetaan kuoren alle. 

Nina ja Marjo pohtivat jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä:

- Miten se näyttäytyy, jos ihminen pitää yllä jonkinlaista roolia ja kulissia?

- Mistä voi johtua, että ihminen kokee, ettei voi olla oma itsensä?

- Mitä haittoja siihen voi liittyä?

- Mistä voi tunnistaa, että joku läheinen tai itse elää jonkun toisen elämää tai roolia?

- Mitä voi silloin tehdä?

Jakson linkkejä:

Marjo Pennonen on työterveyspsykologi (PsT, KM), kirjailija, tietokirjailija ja kysytty kouluttaja työhyvinvoinnin teemoista. 

Marjo Pennosen Parempaa saatte hakea (Kirjokansi 2021) kirjan voit tilata mm. Kirjokannen verkkokaupasta.

Marjo on aiemmin kirjoittanut kaunokirjallisen teoksen Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi 2019) ja tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021).

Marjo Pennonen Facebookissa, Instragramissa ja LinkedIn:ssa.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

*Kaupallinen yhteistyö: Elo
Jokaisen meistä työkyky muuttuu ja vaihtelee. Joskus se on heikompi, syystä tai toisesta. Työkyvyttömyyden taustalla on aina inhimillistä kärsimystä. Sen taloudelliset seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti mittavat. 

Tämän jakson aiheena on se, miten työkykyä voidaan tukea myös silloin, kun se on heikentynyt. Tästä psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen palveluiden johtaja Anu Suutela-Vuorinen ja työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Työpaikoilla voidaan tukea työkykyä mm. hyvällä ja inhimillisellä johtamisella, jonka keskiössä ovat luottamus ja välittämisen ilmapiiri. Työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä on tärkeä puhua avoimesti ja miettiä ennakoivasti ratkaisuja työn muokkaamiseen ja osatyökykyisyyden tukemiseen. Osatyökykyisten työmarkkinat ovat Suomessa vielä kehittymättömät, vaikka tukimuotoja on olemassa. 

Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: 

- Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia työkyvyttömyydellä on?

- Miten työpaikoilla ja työyhteisöissä voidaan tukea työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä?

- Mitä osatyökykyisyys tarkoittaa?

- Miten eri tavoin osatyökyisen työhön pääsyä, paluuta ja työssä pysymistä voidaan tukea?

Jakson linkit:

Elon työkykypakista vinkkejä osatyökykyisten tukemiseen työpaikalla: Osatyökyisen tukeminen

Marjo Wallin toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän kehittää digitaalisia työkaluja asiakasyritysten henkilöstöjohdolle ja esihenkilöille työkykyjohtamisen tueksi. Lisäksi hän sparraa asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisessa. Anu Suutela-Vuorinen toimii Elossa työkykyjohtamisen palveluiden johtajana ja hän luotsaa 14 hengen asiantuntijatiimiä.

Marjo Wallin LinkedInissä ja Twitterissä: @wallinmarjo

Anu Suutela-Vuorinen LinkedInissä ja Twitterissä: @anusuu

Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa.

Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme.

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä bonusjaksossa Ronnie Grandell ohjaa harjoituksen, jonka avulla voit harjoitella rajojen asettamista.

Koko keskustelumme rajojen asettamisesta ja jämäkkyystaidoista Ronnie Grandellin kanssa löytyy Psykopodiaa jaksosta 73. Rajojen asettaminen.

Jakson linkit:

Ronnie Grandellin verkkosivut.

Ronnie Grandell työterveyspsykologina

Ronnie Grandell LinkedIn:ssa, Facebookissa: @itsemyotatuntoa ja Instagramissa: @itsemyotatuntoa.

Ronnie Grandellin kirjat löydät täältä.

Ronnien aikaisemmat vierailut ovat olleet erittäin suosittuja, kannattaa kuunnella myös ne:

25. Itsemyötätunto ja 40. Itsekriittisyys

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Onko sinulle vaikea sanoa ei muiden pyyntöihin ja vaatimuksiin töissä tai ihmissuhteissa? Koetko rajojen asettamisen vaikeaksi? Vaikeuksien taustalla voivat vaikuttaa ikävät tunteet kieltäytymisestä, haitalliset uskomukset, taipumus sovinnollisuuteen ja puutteelliset rajojen asettamisen taidot. Näitä taitoja voi onneksi kehittää harjoittelemalla.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee rajojen asettamisesta ja jämäkkyystaidoista työterveyspsykologi, johtajuuscoach ja tietokirjailija Ronnie Grandellin kanssa.

Omia rajojen asettamisen taitoja kannattaa kehittää. Jos jatkuvasti teet muiden töitä ja laitat toisten tarpeet omien edelle, se voi heikentää oma hyvinvointia sekä johtaa siihen, että omille tarpeilla ja itselle tärkeille asioille ei jää aikaa.

Tässä jaksossa Nina ja Ronnie pohtivat mm. näitä kysymyksiä:

Mitä rajojen asettamisella ja jämäkkyystaidoilla tarkoitetaan?

- Mistä voi tunnistaa, että on liikaa muiden käytettävissä? 

- Miksi rajoja voi olla vaikea asettaa?

- Mitä haittoja siitä voi olla, ettei aseta rajoja?

- Mitä hyötyä rajojen asettamisesta on?

- Miten asettaa rajoja paremmin?

Lopuksi Ronnie antaa myös runsaasti käytännön vinkkejä jämäkkyystaitojen ja rajojen asettamisen harjoitteluun. 

Kannattaa kuunnella myös bonus-jaksona julkaistu Ronnien ohjaama rajojen asettamisen -harjoitus.

Jakson linkit:

Ronnie Grandellin verkkosivut.

Ronnie Grandell työterveyspsykologina

Ronnie Grandell LinkedIn:ssa, Facebookissa: @itsemyotatuntoa ja Instagramissa: @itsemyotatuntoa.

Ronnie Grandellin kirjat löydät täältä.

Ronnien aikaisemmat vierailut ovat olleet erittäin suosittuja, kannattaa kuunnella myös ne:

25. Itsemyötätunto ja 40. Itsekriittisyys

-----

Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi