Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa.

Sami Koivisto kuvaa keskustelussamme rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.

Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.

Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.

Uhkailun kohteeksi joutuneet voivat pelätä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Tämä on normaali reaktio. Pelko on terve ja luonnollinen tunne, kun joutuu uhatuksi tai kokee olevansa vaarassa. Pelon tunnetta ei tarvitse hävetä tai piilottaa.

Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mitä vihapuhe on?

Millaista vihapuhetta Sami Koivisto on kohdannut työssään?

Millaista on olla vihapuheen kohteena?

Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn?

Miten löytää motivaatio työhön, jossa joutuu kohtaamaan vihapuhetta?

Onko vihapuhe muuttanut toimittajan työtä?

Miten toimittajia koulutetaan kohtaamaan vihapuhetta?

Millaista apua on tarjolla, jos joutuu vihapuheen kohteeksi?

Mikä on auttanut Sami Koivistoa, kun hän on joutunut vihapuheen kohteeksi?

Jakson linkit:

Sami Koivisto Twitterissä: @samipkoivisto

Sami Koiviston artikkeli vihapuheen sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista

Sami Koivisto kertoo sovittelusta Pointti-kaupunkifestivaaleilla perjantaina 2.8.2019 klo 15-16

Loppuyhteenvedossa mainittu tutkimus:

Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737

Psykopodiaa-linkit:

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Narsismi on persoonallisuuden piirre, jota on meillä kaikilla. Sairaalloisessa määrin narsismi ilmenee korostuneena itsekeskeisyytenä ja riippuvuutena myönteiseen minä-kuvaan, siihen että muut kokevat heidät hyvässä valossa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, millaista on olla parisuhteessa narsistin kanssa.

Psykopodiaan asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (2018).

Lähdemme Helinän kanssa liikkeelle parisuhteen ihastumisen ja rakastumisen vaiheista ja jatkamme siihen, miten narsismi ilmenee parisuhteen edetessä. Helinä kertoo myös vinkkejä siihen, miten selvitä erosta narsistista.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Miten narsismi ilmenee parisuhteessa?

- Miksi narsistisiin ihmisiin rakastutaan?

- Mikä on hyvä tapa erota narsistisesta henkilöstä?

- Miten narsistinen henkilö reagoi jätetyksi tulemiseen?

- Miten selvitä eron jälkeen? Mistä voi hakea apua?

Jakson linkit:

Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018).

Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta.

Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta.

Helinä oli Psykopodiaa-podcastin ensimmäisen jakson vieras. Jakson aihe on narsismi työelämässä. Löydät sen täältä: Psykopodiaa 1 - Narsismi työelämässä.

Kuuntelee ja tilaa Psykopodiaa suosikkipalvelussasi:

Spotify

Apple Podcasts

Google Podcasts (sovellus)

Stitcher

Kieku

Tilaa Psykopodiaa Android puhelimellasi

Psykopodiaa RSS syöte

Näiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker palveluista ja hakemistoista.

Voit myös tilata Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi.

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Koetko oman työsi merkitykselliseksi?

Vastaus tähän kysymykseen on aikaisempaa tärkeämpi entistä useammalle meistä - ja sitä kautta myös organisaatioille. Muuttuvassa yhteiskunnassa työn merkityksellisyys tuo monelle myös merkitystä elämään. Vietämme töissä suuren osan ajastamme. On siis tärkeää, että voimme kokea itsemme arvostetuksi työssä, ja kokea, että työllämme on merkitystä myös itseämme laajemmassa, suuremmassa kuvassa. Organisaatiot, jotka voivat tarjota tätä työntekijöilleen, ovat houkuttelevampia työnantajina.

Tässä Psykopodiaa-jaksossa keskustelen työn merkityksellisyydestä Terveystalon organisaatiopsykologin ja Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Sahimaan kanssa.

Pohdimme Jaakon kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin.

Mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä?

Onko tässä eroa on yksilötasolla vs organisaatiotasolla?

Mitä organisaatio hyötyy siitä, että ihmiset kokevat työn merkitykselliseksi?

Onko työn merkitys yhteydessä työhyvinvointiin?

Mitä esimies tai johto voi tehdä lisätäkseen työn merkityksellisyyttä?

Mitä voi tehdä jos ei koe työtään merkityksellisenä?

Millä keinoilla henkilö voi itse vaikuttaa työnsä merkityksellisyyteen?

Jakson linkit:

Jaakko Sahimaan sivut: https://www.jaakkosahimaa.fi/

Meaningful Work of Finland ryn sivut: https://meaningfulwork.fi/

Jaakko Sahimaa sosiaalisessa mediassa:
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jaakkosahimaa/

Twitter: https://www.twitter.com/jaakkosahimaa

Instagram: https://www.instagram.com/jaakkosahimaa

Facebook: https://www.facebook.com/organisaatiopsykologijaakkosahimaa

Psykopodiaa-linkit:
Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Palautuminen on prosessi, jonka aikana ihmisen henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. Työkuormituksesta palaudutaan työpäivänä pidettävien taukojen aikana, vapaa-ajalla arjessa ja loma-aikoina.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen lomalla palautumisesta Mari Laarin kanssa. Hän on työterveyspsykologi (PsM), työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. Mari työskentelee Heltissä työterveyspsykologina, coachina ja hyvinvointivalmentajana.

Työstä palautuminen lomalla vaatii usein työstä irrottautumista, sopivasti fyysistä aktiivisuutta ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä. Mitä kuormittuneempi olet, sitä pidempi on usein palautumiseen vaadittava aika. Kuormituksen taso on hyvä huomioida lomajaksoja suunnitellessa.

Vinkkejä lomalla palautumiseen:

1. Kuuntele itseäsi ja tee sinulle mielekkäitä asioita

2. Jätä lomaan sopivasti väljyyttä ja opettele sanomaan Ei.

3. Lomalla on hyvä olla sopivassa suhteessa passiivisia ja aktiivisia palauttavia elementtejä. Koko lomaa ei kannata loikoilla riippumatossa tai sohvalla.

4. Opettele olemaan läsnä tässä hetkessä. Mieli vaeltaa helposti huolehtimaan tulevasta tai murehtimaan menneestä.

5. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan.

6. Ota lomalta arkeen mukaan mielekkäitä ja palauttavia asioita. Toteuta niitä arkena ja viikonloppuisin.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Miten palautua lomalla?

Onko fyysisellä ja psyykkisellä palautumisella eroa?

Miten liikunta vaikuttaa palautumiseen?

Miten alkoholin käyttö vaikuttaa palautumiseen?

Mitä etuja on lyhyessä tai pitkässä lomassa?

Kannattaako sähköposti ja työpuhelin sulkea lomaksi? Mitä jos ei voi?

Miten työntekijät joilla ei ole vielä kertynyt lomaa? Miten he voivat palautua kesällä?

Voiko lomasta tulla stressiä?

Mikä on varmin tapa pilata palautuminen lomalla?

Miten valmistautua lomalta työhön paluuseen?

Voiko lomalta ottaa jotakin mukaan arkeen palautumista tukevia asioita?

Jakson linkit:

Mari Laari LinkedIn:ssa
Mari työskentelee Helttissa.

Psykopodiaa-linkit:

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Työhyvinvointi on monesta tekijästä koostuva kokonaisuus. Sen peruselementtinä on turvallinen ja terveellinen hyvin johdetussa organisaatiossa tehty tuottava työ, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta Kaisu Behmin kanssa. Hän on psykologi (PsM) ja organisaatiokonsultti. Kaisu on Terveystalon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan johtava työterveyspsykologi ja Espoon alueen vastaava työterveyspsykologi.

Työhyvinvointia voi tarkastella yksittäisen työntekijän, työyhteisön sekä koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi ei synny itsestään. Sen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet: niin johto, esimiehet, kuin yksittäiset työntekijätkin. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla on ja kuinka siellä voidaan.

Tässä jaksossa pohdimme Kaisun kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?

- Mistä työhyvinvointi syntyy?

- Miksi työhyvinvointia pitää johtaa?

- Kuka on vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta?

- Millainen johtaminen edistää työhyvinvointia?

- Miten työhyvinvointia voi itse johtaa

- Miltä työhyvinvointi näyttää tällä hetkellä Suomessa?

- Onko työhyvinvointi yhteydessä organisaation kilpailukykyyn?

- Mikä on työpahoinvoinnin hinta ja vaikutus organisaatioon?

- Mitä vinkkejä Kaisulla on tarjota johdolle ja esimiehille työhyvinvoinnin johtamiseen? Tai työntekijöille itselleen työhyvinvoinnin johtamiseen?

Tervetuloa kuulolle!

t: Nina Lyytinen

Jakson linkit:

Kaisu Behmin esittely Terveystalossa

Kaisu Behm LinkedIn:ssa

Psykopodiaa-linkit:

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi
Nina Lyytinen Twitterissa

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsensä johtamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.

Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle pienistä valinnoista, joita teemme sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Työelämässä tapahtuu nopeita ja jatkuvia muutoksia. Tämä edellyttää kehittymistä, uuden oppimista, sekä muutoksiin sopeutumista. Tietotulva on jatkuvaa. Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Monia töitä voi tehdä vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämässä vaaditaan entistä enemmän itseohjautuvuutta, joka puolestaan edellyttää hyvää itsetuntemusta. Palautuminen kuormituksesta on edellytys hyvinvoinnille. Kaikki tämä vaatii meiltä hyviä itsensä johtamisen taitoja.

Keskustelemme Satun kanssa siitä, mitä itsensä johtaminen on, miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy. Satu antaa myös käytännön vinkkejä siitä, miten voit paremmin kohdata ja säädellä tunteitasi, ja miten voit vahvistaa omia henkisiä voimavarojasi.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa?

- Mitkä ovat itsensä johtamisen peruselementit?

- Onko itsensä johtamiselle esteitä?

- Miten voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi?

- Voiko kuka tahansa johtaa itseään?

- Millaisissa asioissa itsensä johtamisen taidoista on hyötyä?

Jakson linkit:

Satu Pihlajan kotisivut

Satu Pihlaja: Aikaansaaminen taika

Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirja

Satu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.

Psykopodiaa-linkit:

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen miesten masennuksesta Teemu Ollikaisen kanssa. Hän on psykologi (PsL), työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hän on tällä hetkellä kirjoittamassa kirjaa miesten masennuksesta.

Miehet sairastuvat masennukseen naisia harvemmin. Miesten kohdalla masennukseen liittyvät piirteet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta johtuen miesten erilaisista tavoista ilmaista itseään. Tässä jaksossa pureudumme syihin miesten masennuksen taustalla. Mitkä tekijät aiheuttavat masennusta, miten sen voi tunnistaa ja miten masennusta hoidetaan.

Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä masennus on?

- Millaisia ovat tyypilliset miesten masennukseen viittaavat oireet? Miten ne eroavat naisten masennuksesta?

- Kuinka yleistä miesten masennus on?

- Mitkä ovat yleisempiä tekijöitä miesten masennuksen taustalla?

- Miten masennusta hoidetaan?

- Miten voin auttaa läheistäni, joka on masentunut?

- Onko miehille suunnattuja palveluita?

- Mistä voin itse hakea apua, jos epäilen olevani masentunut?

Jakson linkit:

- Ollikaisen tulevan miesten masennusta käsittelevän kirjan Facebook-sivu löytyy täältä.

- Teemu Ollikaisen esittely työterveyspsykologina löytyy täältä ja psykoterapeuttina puolestaan täältä.

- Teemu Ollikainen LinkedIn:ssa.

Jaksossa mainittuja palveluja, joista löytyy apua masennukseen:

- Miessakit ry - miehiä tukevaa hyvinvointityötä

- Mielenterveystalo - tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista ja omahoito-ohjelmista.

- Mielenterveystalon omahoito-ohjelma masennukseen

Psykopodiaa-linkit:

- Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä, Stitcherissä, Google Podcasts (sovelluksessa) tai RSS-syötteellä

- Tilaa Psykopodiaa Androidilla

- Seuraa Psykopodiaa Instagramissa

- Podcastin websivut: psykopodiaa.fi

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen pettymyksistä ja epäonnistumista kansainvälisen kilpauransa vuonna 2016 päättäneen huippu-urheilijan ja hyvinvointiyrittäjä Hanna-Maria Seppälän kanssa. Hanna-Maria Seppälä on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on voittanut uinnin maailman mestaruuden. Hänellä on pitkä ja vaikuttava urheilu-ura takana.

Ihmiset pettyvät, kun he eivät saavuta sitä, mitä haluaisivat ja mihin pyrkivät. Pettymysten käsittely voi olla kovaa ja rankkaa henkistä työtä. Epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat urheilijan elämään. Niiltä ei voi välttyä. Urheilija joutuu kohtaamaan ja hallitsemaan epäonnistumisen aiheuttamia tunteita. Epäonnistumisen tunteet voivat tulla muille tuotetusta pettymyksestä ja myös itselle aiheutuneesta pettymyksestä tai epäonnistumisesta.

Tässä Psykopodiaa-jaksossa Hanna-Maria Seppälä kertoo hänen uransa pahimman pettymyksen. Hän nostaa esille miten hän on selvinnyt ja mitä hän on oppinut pettymyksistä ja epäonnistumisista sekä itsestään. Hanna-Maria kertoo myös urheilupsykologin roolista hänen urheilu-uran aikana, sekä siitä miten hän on hyödyntänyt psykologin apua.

Tässä jaksossa saamme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on ollut pahin pettymys, jonka Hanna-Maria on kohdannut urheilu-uran aikana?

Mitä hän on oppinut omista epäonnistumista ja pettymyksistä?

Mikä on auttanut häntä selviytymään pettymyksistä?

Millaisissa tilanteissa ja millaisiin asioihin hän on hyödyntänyt urheilupsykologia?

Suositteleeko hän urheilupsykologin apua muille?

Miten hän kannustaa nuoria urheilijoita epäonnistumisten ja pettymysten kohtaamisessa?

Miten hän on hyödyntänyt urheilu-uran aikana kohdattuja epäonnistumisten ja pettymysten kokemuksia opinnoissa ja työelämässä?

Jakson linkit:

Hanna-Maria Seppälä LinkedIn:ssa

Hanna-Maria Seppälä Instagramissa

Psykopodiaa-linkit:

Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä, Stitcherissä, Google Podcasts (sovelluksessa) tai RSS-syötteellä

Seuraa Psykopodiaa Instagramissa

Podcastin websivut: psykopodiaa.fi

Tässä Psykopodiaa-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelen narsismista työelämässä Helinä Häkkänen-Nyholmin kanssa. Hän on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen viimeisin kirjansa on 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018).

Pohdimme hänen kanssaan millainen on narsistinen johtaja ja esimies, onko narsistisilla piirteillä myönteisiä vaikutuksia johtamiseen, millaisiin tehtäviin narsistiset henkilöt hakeutuvat ja miten selvitä, jos on joutunut narsistin uhriksi.

Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mistä narsismista on kyse sen määritteleminen?

Terve versus sairaalloinen narsismi?

Millainen on narsistinen henkilö johtajana?

Onko narsistisilla piireillä myönteisiä vaikutuksia johtajuuteen?

Pärjäävätkö narsistiset henkilöt paremmin erilaisissa tehtävissä ja työssä?

Millainen narsistinen henkilö on esimiehenä?

Miten narsistinen henkilö vaikuttaa muihin ihmisiin työyhteisössä?

Millainen organisaatiokulttuuri tukee narsismia?

Miten pitää itsestä huolta? Mikä auttaa, mistä apua ja millaista apua on tarjolla.

Tervetuloa kuuntelemaan psykopodiaa!
- Nina Lyytinen

Jakson linkit:

Helinä Häkkänen-Nyholm: 100 kysymystä narsismista (Readme.fi, 2018).

Hänen muu tutkimustoimintansa ja julkaisut löytyvät Psyjuridican sivuilta.

Helinän esittely puolestaan löytyy Mementosin sivuilta.

Psykopodiaa-linkit:

Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Spotifyssä

Kuuntele ja tilaa Psykopodiaa Stitcherissä

Tai RSS-syötteellä

Seuraa Psykopodiaa Instagramissa

Podcastin websivut: psykopodiaa.fi

Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy

-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi

Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!